Kirja voisi olla tämä: Laura Fitinghoff: Hallatunturin lapset. Siinä seitsemän sisarusta jää orvoiksi Ruotsissa 1860-luvun katovuosina. Heidän äitinsä pelkää kuolinvuoteellaan sitä, että lapset huutokaupataan. Näin ei kuitenkaan käy, koska lapset pakenevat ja lähtevät vaeltamaan ennen huutokauppaa. Vuohen he ottavat mukaansa.
On talvi ja kaikialla on ankeat ajat. Myös lapset näkevät nälkää. Yksi kerrallaan he kuitenkin löytävät uuden kodin.
Kirja ilmestyi alun perin ruotsiksi vuonna 1907. Se suomennettiin vuonna 1911, ja siitä on ilmestynyt useita eri painoksia, useilla erilaisilla kansikuvilla. Suomeksi se on ilmestynyt mm. Nuorten toivekirjasto -sarjassa WSOY:n kustantamana.
Tässä kirjan esittely Kirjasammossa:
http://www.kirjasampo.fi/...
Ensin kannattaa etsiä YSA:sta (Yleinen suomalainen asiasanasto) http://finto.fi/ysa/fi/?clang=sv sopivia asiasanoja. Tähän aiheeseen löytyy esimerkiksi kirjastot, kirjastopalvelut, kehittäminen, kehittämisprojektit, asiakaslähtöisyys, asiakaskokemus, asiakastyytyväisyys.
Näitä asiasanoja voi yhdistellä ja tehdä hakuja eri tietokantoihin. Jos tuloksista löytyy kiinnostavia teoksia, kannattaa myös katsoa miten näitä on asiasanoitettu. Näin hakua voi jatkaa mahdollisilla uusilla termeillä.
Hyviä hakusivustoja ovat esim.
Frank, monihakupalvelu, jonka voi rajata eri kirjastoryhmien mukaan http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Tuloslistalla mm teos Inside, outside, and online : building your library community
Finna, josta löytyy Suomen ...
Samankin kasvin kylmänsietokyky vaihtelee eri vuodenaikojen mukaan. Kun kasvi kasvaa voimakkaasti, kylmänsieto on heikoimmillaan. talvella tai kuivuuden aikana kylmänsieto on vahvempaa. Vihreiden kasvien (klorofylliä sisältävien) kylmyyden sietokyky myös kasvaa ympärisötn vaatimusten mukaan. Siksi lajit, joiden siemenet ovat peräisin kylmillä alueilla kasvaneilta lajeilta, kestävät kylmää paremmin kuin tropiikin siemenistä kasvaneet.
https://peda.net/hankkeet/sk/dkt:file/download/efdf0037785b746acda82fe16decaf96d47c325c/Kasvit%20talvella%20pdf.pdf
Luontoon liittyviä kysymyksiä kannattaa lähettää myös Kysy luonnosta -palstalle.
https://suomenluonto.fi/kategoria/luonto/kysy-luonnosta/
Siellä luontokysymyksiin on ryhmä...
Pelkän kuvan perusteella on vaikea määrittää hyönteisen, varsinkin kuolleen, lajia. Hyönteisten lajinmääritys on muutenkin usein visainen juttu asiantuntijallekin.
iNaturalist ehdottaa lajiksi ruostekäpyludetta (Gastridus grossipes), kuva liitteenä. Sovelluksen voi ladata Apple Storesta tai Play Kaupasta.
Ötökkäakatemiasta löytyy tunnistusapua https://www.otokkaakatemia.fi/tunnistusapua/
Hyönteiskirjoja:
Rintala, Teemu, Rinne, Veikko: Suomen luteet.
Sandhall, Åke: Kovakuoriaiset.
Lisää ensimmäinen arvostelu. Kaikki arvostelut
Lisää ensimmäinen arvostelu. Kaikki arvostelut ovat julkisia.
Oletan, että tarkoitat satua, joka löytyy kirjasta Hanhiemon satuaarre. Siinä on kirjava kana, kissa, ankka ja porsas. Kana on ahkera ja tekee kaikki työt muiden puolesta. Se myös kylvää, kerää ja jauhaa vehnän. Kun kana on lopulta kaikkien vaiheiden jälkeen leiponut vehnäleivän, muutkin haluaisivat syödä sitä, mutta kana sanoo syövänsä kaiken itse. Sadun opetuksena on mielestäni, että palkinnon eteen on tehtävä töitä.
Tässä muutama kirja:
Harrison: Kisu ja öinen seikkailu (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7003231)
Havukainen & Toivonen: Tatu ja Patu supersankareina (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789511245414)
Hurme: Lepakkopoika (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9eb96b45-0d41-40c5-a644-30450094501f)
Läckberg: Super-Santtu (https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4084602)
Heille ei ole keskenään omaa sukulaisnimitystä. Itse puhuisin ihan vain serkun serkuista.
Ks. Tuomas Salsteen kattava taulukko sukulaisten nimityksistä: https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf
Olisiko kyseessä Kerstin Thorvallin kirja Hyvänyön satuja (Tammi 1975, ruotsinkielinen alkuteos Godnattsagor om Anders, nästan 4)? Kirjassa on kokoelma satuja melkein nelivuotiaasta Antista, myös kuvailemasi kaltainen satu. Kirjassa on Ilon Wiklandin kuvitus ja suomenkielisen käännöksen on tehnyt Marjatta Kurenniemi.
Kyllä löytyy. Kyseinen T.S Eliotin runo Autio maa löytyy Lauri Viljasen suomentamana T.S. Eliotin teoksesta Autio maa : neljä kvartettia ja muita runoja (Otava, 3. p., 1988.ISBN 951-1-10311-3) sivulta 85.
Kyseistä teosta on saatavilla esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista. HelMet-kirjastojen reaaliaikaiset saatavuustiedot kyseisestä teoksesta voit tarkastaa HelMet-verkkokirjastosta oheisesta linkistä http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1231287
LTO 1943:ssa on alaluokat 56a ("Synnynnäiset sydänviat"), 56a1 ("Pieni sydän. Pisarasydän") ja 56b ("Hermoperäiset, toiminnalliset sydänhäiriöt"), mutta luokkaa 56c ei tässä esiinny. Myöskään aiempi vuoden 1935 LTO ei tunne alaluokkaa 56c. A II -luokkaan olisi määrätty "tarkastettava, joka on taistelukelpoinen rintamaoloissa, mutta jonka palvelukelpoisuutta jokin vähäinen rakennevirhe, vika, vamma tai sairaus rajoittaa".
Vihdin maatiloista ja kartanoista löytyy tietoa ainakin näistä kirjoista: Suomen maatilat 1. osa, Suuri maatilakirja 3. osa ja Suomen kartanot ja suurtilat 1. osa. Ensimmäinen ja toinen kirjoista ovat Vihdin kirjaston kokoelmissa, kolmatta on ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Vihdin kirjaston Vihti-kokoelmassa on myös kunnan historiaa käsitteleviä kirjoja, joista saattaa löytyä tietoja alueen taloistakin.
Sanonnan ”straight of the do-da” merkitys jää arvailujen varaan, jopa äidinkielenään englantia puhuvalle. Sanonta on slangia, monimerkityksinen ja kontekstista riippuvainen.
Urban dictionaryn ( http://www.urbandictionary.com/define.php?term=do-da ) mukaan sanoja ’do da’ muun muassa käytetään, kun yritetään palauttaa asioita mieleen (esim: "Give me that thing beside you." "What thing?" "That... do da there.)
Jos tästä on kyse, niin voisi kuvitella muistelmien kirjoittavan tarkoittavan, että muistikuvat ovat ‘hämärän peitossa’ ja niiden mieleen palauttaminen on hataraa.
En saa selville mikä "ötökkä" on kyseessä. Selasin paikalla olevia alan kirjoja sekä tutkin mm. https://www.otokkatieto.fi -sivustoa enkä löytänyt kuvaa vastaavaa ötökkää . Netissä on kuitenkin luotettava sivusto https://www.laji.fi/, jonka yhteistyökumppaneita ovat mm. useat Suomen yliopistot ja Ympäristöministeriö. Sivustolla on laji.fi-foorumi, josta teidän kannattaa kysyä tätä asiaa (https://foorumi.laji.fi/). Vaatii rekisteröitymisen. Kannattaa laittaa tietoa myös ötökän koosta. Ilmeisesti aika pienestä oliosta on kyse.
Michael Connellyn Tunnelirotta (Black echo, suom. Mikä Tiirinen, Gummerus ) julkaistiin suomeksi vuosina 1998, 1999 ja 2001. Kyseessä on siis sen verran vanha teos, että sitä ei saa enää uutena. Sinun kannattaa etsiä teosta antikvariaateista. Helpoiten se käy nettiantikvariaateista.Googlettamalla teoksen nimellä päädyt helposti nettiantikvariaattien sivuille.
Näyttää siltä, että Tunnelirottaa on tälläkin hetkellä myytävänä nettiantikvariaateissa.
Tiina Ohinmaan suomennoksessa ko. kohta William Shakespearen näytelmässä Mitta mitasta (WSOY, 20005, s. 42)kuuluu näin:
Uskon puute on kuin petturi, se huijaa meiltä / voiton panemalla luovuttamaan kesken pelin.
https://www.gutenberg.org/cache/epub/1126/pg1126.html
Voit saada henkilökohtaisen kirjastokortin ja tunnusluvun mistä tahansa Helmet-kirjastosta tai kirjastoautosta. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite ja sinun pitää esittää kirjaston hyväksymä voimassaoleva henkilötodistus, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton. Kirjastokortin, tunnusluvun ja lainausoikeuden saat saman tien kun olet asioinut kirjaston asiakaspalvelussa ja sinut on siellä rekisteröity asiakkaaksi. Helmet- kirjastoissa käyvät seuraavat henkilötodistukset: EU-maiden henkilötodistukset, passi, suomalainen ajokortti, kuvallinen KELA-kortti, (alle 18-vuotiailta myös kuvaton KELA-kortti), Suomessa sijaitsevan vastaanottokeskuksen asukaskortti, Maahanmuuttoviraston...
