Valitettavasti tietoja ei tällä hetkellä ole saatavilla kovinkaan kattavasti. Rokotetestauksesta ja sen vaatimuksista löytyy kyllä tietoja Fimean sivuilta.https://www.fimea.fi/tietoa_fimeasta/ajankohtaista/koronavirus-covid-19- Se lienee luotettavin tietopankki Suomessa.
Harvinaisten sairauksien kohdalla tietoa ei vielä ole kattavasti. Rokotusten alettua lääkärit ja tutkijat keräävät jatkuvasti lisätietoa rokotteiden vaikutuksista erilaisiin ihmisiin ja heidän sairauksiinsa. Tästä kertoo myös Superin hoitohenkilökunnalle tarjoamat ajankohtaistiedot. https://www.superliitto.fi/tyoelamassa/suojaa-ja-suojaudu-koronavirukselta/koronarokote/
Ylen uutiset on myös kysellyt heille lähetettyjä kysymyksiä asiantuntijoilta ja...
Tietosuojavaltuutettu opastaa henkilötietojen tarkistamisessa. Niistä lähetetään tiedustelu rekisterinpitäjälle. Pyynnössä neuvotaan kertomaan, mitkä tiedot haluaa tarkastaa, haluaako kaikki tietosi vai tiedot tietyltä ajanjaksolta, missä muodossa tiedot haluaa sekä nimi ja yhteystiedot.
Puolustusvoimilla on useita rekisterejä, joista osaan on erilliset määräykset laissa. Tietoa Puolustusvoimien rekistereistä ja niiden tarkistamisesta löytyy Puolustusvoimien sivulta Tietosuojan toimeenpaneminen
Tarkastusoikeus koskee niitä Puolustusvoimien rekisterejä, joista ei toisin ole lailla säädetty: asevelvollisrekisteriin, kulkuluparekisteriin, aluevalvonnan lupa- ja valvonta-asioiden rekisteriin...
Sinun kannattaisi varmaan tiedustella Suomen Ranskan instituutista tätä asiaa, http://www.institut-finlandais.asso.fr/index.html . Heidän sivuiltaan löytyy lista kirjastoista ja kirjakaupoista, joissa on suomalaista kirjallisuutta, Librairie et bibliothèques, http://www.institut-finlandais.asso.fr/index.html?menuid=154&aid=390 :
Librairie Compagnie
58 rue des Ecoles, 75005 Paris
www.librairie-compagnie.fr/finlande/presentation.htm
Un grand choix de littérature finlandaise et nordique en français
Librairie nordique - Le Livre Ouvert (littérature, dictionnaire, langues)
48 rue des Francs-Bourgeois, 75003 Paris, tél. 01 48 87 97 33
Les Guetteurs de vent (littérature)
108 avenue Parmentier, 75011 Paris, tél. 01 43 57 52 15
Nordisk...
Dokumentista emme löytäneet mitään tietoja, mutta itse tarina löytyy englanniksi sivustolta "Bizarre Stories":
https://verybizarrestories.wordpress.com/2017/02/22/the-prince-who-purc…
Kannattaa käyttää Helmetin hakusana(t)-hakua ja valita lisäksi tarkenna hakua. Hakuruutuun voi kirjoittaa hakusanaksi lukemistot ja pudotusvalikosta valitaan kieleksi englanti. Myös pelkkää Easy readers -sarjaa voi hakea kirjoittamalla hakusanaksi sarjan nimen eli easy readers. Lukemistot-hakusanalla saa enemmän tuloksia, koska mukaan tulee muitakin kuin Easy Readers -sarjan teoksia.
Anna Perälän kaksiosainen teos "Suomen typografinen atlas 1642-1827" vuodelta 2000 (Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja) auttaa varmasti ainakin 1700-luvun ja 1800-luvun alun tekstien suhteen. Vanhojen kirjojen luetteloinnissa ylipäätään on avuksi "Suomalaisten luettelointisääntöjen" osa "Vanhojen monografiajulkaisujen kuvailu" (Helsinki, Kirjastopalvelu 1993).
Lähdeviittausten merkitsemisestä on laadittu standardeja: SFS 5342 "Kirjallisuusviitteiden laatiminen" (1992-06-22) sekä SFS 5831 "Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin" (1998-03-30). Jos teet Internet-haun käyttäen em. standardinumeroita, saat joitakin esimerkkejä niiden soveltamisesta.
Kirjastot.fi -tiedonhakusivuille (http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku/) on kerätty Internetin hakupalveluita ja annettu ohjeita näiden käytöstä. Haun voi tehdä fraasina siten, että koko lauseke merkitään lainausmerkkeihin, esim. "SFS 5831". Näin löytyy myös Suomen standardisoimisliiton sivu, jossa on yleiskuvaus standardin 5831 periaatteista (http://www.sfs.fi/standard/news98.html#Miten).
Lähdeviitteiden merkitsemiskäytännöt eri...
Koesuorituksia, kuten ylioppilasaineita arkistoidaan pysyvästi pieni satunnaisotos jokaiselta tutkintokerralta Ylioppilastutkintolautakunnan arkistoon. Nämä otokset ovat lautakunnan luvalla käytettävissä tutkimusaineistona tieteellisille tutkimustöille. Lähde: Tutkimusluvat | Ylioppilastutkintolautakunta
Näyttää siltä, että ainoa virallinen äänitejulkaisu "Kaasusuojelumiesten marssista" on instrumentaaliversio levyllä Suomalaisia sotilasmarsseja 8 (kuultavissa myös YouTubessa).
Lvivin vanhankaupungin torille on tuotu tyhjiä lastenrattaita hyökkäyksessä kuolleiden lasten muistoksi. Löydät lukuisia kuvia näistä rattaista esimerkiki google-kuvahaulla sanoilla "lviv strollers". Samoilla hakusanoilla löydät myös videoita Lvivin torilta.
Tässäpä muutamia:
Marko Leino: Tommi Tähtinen ja avaruustauti
Jo Nesbo: Tohtori Proktori ja mahdollinen maailmanloppu
Tapani Bagge: Otto ja Dracon siepparit
Tapani Bagge: Otto ja Hydran surffaajat
Edgar Rice Burroughs: John Carter eli Mars-sarja (useita osia), https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Mars-kirjat 1. osa: Marsin sankari.
2. osa: Marsin jumalat
3. osa: Marsin sotavaltias
Joshua Mowl: Suuri avaruusralli
K.A. Applegate: Animorphs-sarja
Lucy Hawking: Avain maailmankaikkeuteen
Lucy Hawking: Kosminen aarrejahti
Lucy Hawking: Alkuräjähdyksen arvoitus
Anneli Kanto, Antti Kanto & Markku Sointu: Tehtävä maassa...
On-off-parisuhde on sellainen, jossa ollaan yhdessä, erotaan, palataan yhteen, erotaan taas - ja niin edelleen.
On-off -parisuhde vahingoittaa - Askel Terveyteen
11-vuotias voisi tutkia omien kiinnostuksiensa mukaan tutkia Lukudiplomia, jonka Hämeenlinnan kaupunginkirjasto on tehnyt. Tässä linkin takana on 5.-6.-luokkalaisille erilaisia otsikoita, joiden alla lukuisia suosituksia. https://vanamo.finna.fi/Content/lukudiplomi-hml#5-6Samalle sivulle pääsee liitteestä, QR-koodilla.
Sibelius ei alun perin tarkoittanut Finlandian (opus 26) hymniosaa laulettavaksi. Hymniin tehtiin kuitenkin alusta asti sanoituksia, eikä Sibelius katsonut voivansa sitä tai teoksen laulamista estää. V. A. Koskenniemi on kirjoittanut nykyään yleisesti käytössä olevat sanat (Oi, Suomi, katso, sinun päiväs’ koittaa). Sibelius hyväksyi myös tämän version ja sen ensiesitys oli 7. joulukuuta 1940. Joel Rundt käänsi Koskenniemen tekstin ruotsiksi (O Finland, se, din morgonljusning randas). Suomenkielinen teksti oli siis ensin. (Tietoa aiheesta: Finlandia-hymni – Wikipedia)
Käännösrunojen tietokannan "Linkki maailman runouteen" mukaan runoa ei ole ilmestynyt suomeksi. Tarkastin asian myös Fono.fi - äänitetietokannasta, jos se olisi suomennettu laulumuodossa. Suomen tiede- ja kulttuuriaineistojen hakupalvelu Finna ei myöskään tunnistanut Kaalundsin runoa.
Asian selvittämisessä käytetyt hakupalvelut:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://www.fono.fi/
https://www.finna.fi/
Useilla juomavalmistajilla on matalahiilihappoisia vesiä, joista osa on myös maustettu. Esimerkiksi Hartwallin Novelle ja Olvin Kevyt Olo -tuotesarjoissa on useita vaihtoehtoja hapotetuista ja maustetuista vesistä.
https://www.hartwall.fi/juomat/vedet/novelle/
https://www.olvi.fi/tuotteet/vedet/kevytolo
Hei!
Etsittäessä Amarylliksen hoito-ohjeita, useissa lähteissä mainitaan liiallisen kastelun aiheuttavan kukkavarsien venymistä eli liiallista kasvua. Näin voisi olettaa, että vähentämällä kukan kastelua, voisi sen varsien pituuskasvua hidastaa. Näin ohjeistetaan ainakin Huiskula.fi sivustolla (viitattu 17.11.2021). Myös Viherpeukalot.fi sivustolla (viitattu 17.11.2021) mainitaan, että liiallinen kastelu vähän valon aikaan venyttää kukkavarren pituutta tarpeettomasti.
Lisää vinkkejä sivustoista, joista löydät kukkien hoito-ohjeita löydät Makupalat.fi sivustolta (viitattu 17.11.2021).
Ystävällisin terveisin,
Heidi Ranta-aho
Vantaan kaupunginkirjasto
Kyseessä näyttäisi olevan vuosina 1937-1954 ilmestynyt Kuva : taidelehti. Vuosien 1937-1939 digitoidut numerot ovat luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisessa arkistossa. Myös vuosien 1940-1944 numerot on digitoitu, mutta ne ovat tekijänoikeussyistä käytettävissä vain vapaakappalekirjastoissa. Lehteä kustansi myöhemmin Otavaksi nimensä muuttanut Yhtyneet Kuvalehdet Oy. Lehden tarinasta voisi löytyä enemmän tietoa Yhtyneiden kuvalehtien historiikkiteoksesta:Karlsson, R. (1996). Kansikuva uusiksi: Kuusikymmentä vuotta elämää ja ihmisiä Yhtyneissä kuvalehdissä. Yhtyneet kuvalehdet.
Saarikoski on saanut virikkeen uivaan kiveen kansanrunoudesta, mahdollisesti Martti Haavion Kansanrunojen maailmanselitys -teoksen kautta. "Olen lukenut jännittyneenä ja innostuneena Martti Haavion teosta Kansanrunojen maailmanselitys; jotakin tämäntapaista tuleekin tieteen olla!" (Nuoruuden päiväkirjat 19.1.1956, s. 334)Kuun kasvojen osat 3 ja 4 julkaistiin ensimmäisen kerran Nuori kirkko -lehden numerossa 4/1957, jolloin Saarikoski huomautti niiden olevan peräisin laajemmasta kokonaisuudesta ja liittyvän velisurmaaja-tarinastoon. Haavion teoksessa on velisurmaaja-aiheen vertaileva analyysi Yhteiskunta ja murhaaja, jonka mukaan kansanrunon veljesmurha tehtiin perheen kunnian puolustamiseksi. Murhamies palaa kotiin vasta kun kivi ui.Lähde...
