Vaikka yhteen kirjoitettu muoto on yleinen epämuodollisessa tekstissä, Kielitoimiston mukaan "kerta kaikkiaan" kirjoitetaan erikseen.
Kielitoimiston ohjepankki: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/129
Politiikkaa voi pyrkiä ymmärtämään monesta eri näkökulmasta. Perehtymisen voi aloittaa esimerkiksi poliittisesta historiasta, erilaisista ideologioista, poliittisista järjestelmistä, valtasuhteiden tarkastelusta tai poliittisesta filosofiasta. Politiikkaan liittyvää kirjallisuutta on tarjolla valtavasti, joten suosittelen lähtemään liikkeelle itseä kiinnostavista teemoista ja kysymyksistä.
Valtio-opin ja politiikan tutkimuksen peruskursseilla käytetään usein Andrew Heywoodin teosta Politics (5. painos, 2019), joka on oppikirjamainen johdanto politiikkaan ja politiikan tutkimukseen. Heywoodilta on julkaistu myös teos Political Ideologies: An Introduction (7. painos, 2021), joka taas keskittyy selkeämmin poliittisiin ideologioihin. Yksi...
Runo on kokoelmasta Oodeja kahdelle iholle. Se on ilmestynyt vuonna 2000. Sama kokoelma on ilmestynyt myös yhteisniteenä vuonna 2003 nimellä Passionata / Oodeja kahdelle iholle.
Savupiippuverosta löytyi lähdemateriaalia valitettavan vähän, ”savu”-veroyksiköstä hieman paremmin. Esko Linnakankaan ja Leila Juanton vuonna 2016 julkaisemassa teoksessa ”Verojen historia : Synty, kehitys, kuolema, ylösnousemus, reinkarnaatio” (Luettavissa mm. Lapin yliopiston sähköisestä Lauda-julkaisuarkistosta, linkki edellä.) todetaan luvussa 2.2.1 (”Savu- ja tuhkaverot”), että savu on ollut vanha veronkantoyksikkö, jonka sisältö on vaihdellut alueittain. Teoksen mukaan esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla ”savu” oli 1500-luvulla maaomaisuutta ilmaiseva, jaollinen maaveroyksikkö kun taas Hämeessä, Uudellamaalla, Savossa ja Karjalassa se tarkoitti yhtä taloa eli ruokakuntaa tilan koosta rippumatta.
Savupiippuverosta...
Kyseessä on ilmeisesti Lasten oma aapinen, tekijöinä Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola. Kirja on ilmestynyt ensimmäisen kirjan vuonna 1958 ja kirjan kansi on punainen. Kirjasta löytyi runo Anni tanni talleroinen, mutta ei valitettavasti toista runoa.
Kirja on lainattavissa useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuustiedot osoitteessa
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X
Lisäys vastaukseen: Vähän vanhaan viestiin vastaan, mutta tässäpä nyt olisi se Kissanpoikanen luistelee -runo.
Kauniilla, kirkkaalla pakkassäällä
kissanpoikanen luisteli jäällä,
kaarteli, kierteli kiemuroita,
lauleli: - Ei mua kukaan voita!
Rannalla katseli naapurin Vahti,
katseli – äkkiä – HAU haukahti!
Kissanpoikanen kupsahti jäälle,
suoraan kirjavan...
Joissakin suomen murteissa, ainakin Etelä-Pohjanmaan ja joillakin alueilla lounaismurteissa, sanasta latva käytetään muotoa larva. Muotoa käytetään esim. kansanlaulussa, jossa lauletaan "Tuuli se taivutti koivun larvan". Sana voi myös merkitä takamaata rintamaan vastakohtana. Aiheesta on kirjoitettu kielenhuollon tiedotuslehdessä Kielikellossa (2/2016)
https://www.kielikello.fi/-/tuuli-se-taivutti-koivun-larvan-latva-suomen-murteissa
Larvamaa olisi siis esim. kotitalosta lähimaita kauempana oleva maa-alue.
Martti Häikiön Alkon historian (2007) mukaan makea martini-cocktail Gambina (28,5%, sokeria 120 g/l) oli valmistettu ginistä ja punaisesta vermutista. Juoma tuli kirjan mukaan myyntiin 1933. Gambina oli 1950- ja 1960-luvuilla väkevin B-ravintoloista saatava juoma (s.461). Teoksen mukaan hinta-väkevyys -suhteensa johdosta Sorbus on Vineton, Aperitan ja Gambinan kanssa leimautunut alkoholistien juomaksi (s. 187).Oheisen mtv-uutisten artikkeli kertoo Gambinan suosiosta ja uskollisista asiakkaista:https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/no-nyt-tuli-listojen-lista-1970-luvun-lehtiartikkeli-paljastaa-milla-alkon-juomilla-saa-halvimmat-kannit/6493600#gs.pvh5w9Muuten Häikiön historiikissa Gambina mainitaan vain tilastoissa:Vuonna 1956...
Teosten nimien ja tekijöiden jäljilttämiseen on monia keinoja, joista hyvä muisti on toki yksi - helpointa ilman muuta on löytää vastaus, jos kysytty teos sattuu olemaan itselle tuttu. Ellei vastaaja tunne sitä, hän voi kääntyä myös kollegojen puoleen joko omassa työyhteisössään tai laajemmin esim. sähköpostilistan kautta, jolloin todennäköisyys sille, että teos on tuttu jollekin, kasvaa huomattavasti.
Kysyjän antaman kuvauksen pohjalta on mahdollista tehdä hakuja eri tietokannoista. Usein etsitään lasten- ja nuortenkirjoja, jolloin Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokanta on hyvä apu (https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta). Kirjasammossa voi tehdä hakuja monin tavoin, jopa kansikuvan perusteella (https://www....
Kyseessä on ns. crossed epsilon ampersand, eli kankeasti suomentaen "et-merkki yliviivatulla epsilonilla" (kreikan aakkosten viides kirjain). Et-merkkiä kirjoitetaan käsin monin eri tyylein, joista yksinkertaistetuimmissa on vain kyseinen epsilon tai jopa numero 3, joiden yli vedetään pystyviiva. Et-merkki tulee nimensä mukaisesti e- ja t-kirjainten yhdistelmästä, sillä latinan sana "et" tarkoittaa "ja". Voidaan arvella, että koska merkin historia ja latinaperäisen sanan merkitys eivät ole kaikille selviä, on kirjainpari-ligatuurikin muuttunut ihmisten mielissä vain symboliksi, jota piirretään milloin mitenkin. Tiedonhaun perusteella mainitut yksinkertaisemmat kirjoitusasut (vai piirto-?) ovat tosiaan yleisempiä Amerikassa, kuten...
Hyvinvointiyhteiskunnalla viitataan yhteiskuntaan, jossa jäsenet voivat hyvin, elintaso ja sosiaalietuudet ovat korkeat ja korruptio vähäistä. Hyvinvointiyhteiskunnassa resurssit ovat verrattain tasaisesti jakautuneet ja kolmas sektori on perinteisesti vahva.
Hyvinvointivaltiosta alettiin puhua sotien jälkeen 1950-luvulla. OAMK:in verkko-oppimateriaalissa kerrotaan, että Mitä Missä Milloin -kirja esitteli hyvinvointivaltion käsitteen vuonna 1954. Alun perin termi on tullut Englannista, jossa alettiin toisen maailmansodan jäleen puhua hyvinvointivaltioista (welfare state) vastakohtana sotaa käyville valtioille (warfare state). Sodan päätyttyä valtion varat eivät huvenneet enää aseisiin ja muuhun poikkeustilan...
MOT Kielitoimiston sanakirja kertoo krokantista näin: substantiivi tav. karamellisoidusta mantelirouheesta tehty vars. jälkiruokien koristeluun ja maustamiseen käytettävä murske.Kaupoissa myytävät valmiskrokantit saattavat sisältää mantelin ja sokerin lisäksi muitakin aineita, esimerkiksi kasvirasvoja, glukoosisiirappia, voita.Jos krokanttia haluaa valmistaa itse niin netissä on ohjeita, joita voi etsiä vaikka kirjoittamalla hakuun sanat krokantti ja resepti. Helpoimmillaan valmistus vaatii vain sokerin sulatuksen (varovasti ettei sokeri pala) paistinpannulla, siihen lisätään pilkotut mantelit ja seos levitetään jäähtymään leivinpaperin päälle. Jäähtynyt massa murskataan pieniksi paloiksi leivinpaperien välissä.
Kesälahden kylän nimen taustalla lienee luontonimi, vaikka nimeä ei tunnetakaan lahdennimenä, vaan kirkonkylän kohdalla oleva lahti on Savilahti. Nimi voi perustua eräkaudella lahdelle tai lahden kautta tehtyihin kesäajan kalastusmatkoihin tai siihen, että kesä tulee lahden etelään laskeville rannoille aikaisin.
Metsästys- ja kalastusteorian kannalla on Kesälahden seurakunnan 300-vuotishistoriikin kirjoittanut kunnanlääkäri Niilo Tammela. Erämaankäynti muodosti erittäin tärkeän tulolähteen keskiajan suomalaisten taloudessa. Joka vuosi kesän tullen retkeiltiin erämaihin kalastamaan ja metsänriistaa pyytämään. Koko kesä vietettiin näissä toimissa, asuntona rannalle rakennettu pieni pirtti. Vasta talven tullen palasivat erämaankävijät...
Helmet-verkkokirjastosta löytyivät hakusanoilla ekologisuus, elämäntapa ja omavaraisuus mm. seuraavat teokset (lainaukset ovat kirjojen esittelyteksteistä):
Ekovuosi Manhattanilla / Colin Beavan (2010). ”Syyllisyydentunteinen Colin Beavan päätti vaimonsa ja pienen lapsensa kanssa elää vuoden ympäristölle mahdollisimman vähän rasittavaa elämää keskellä New Yorkia.”
Elämämme perusteista / Lasse Nordlund, Maria Dorff (2009). ”Kirjoituksessaan Lasse Nordlund havainnoi ja pohtii omavaraista elämää. Hän on asunut yli kymmenen vuotta rahatalouden ulkopuolella viljellen ja keräillen ravintonsa ja valmistaen itse vaatteensa alusta asti, kylvämällä pellavansiemenet ja rakentamalla rukin.”
Erakot : omintakeisten suomalaisten elämäntarinoita...
Vesuri eli Kassara ja Väkipuukko eli Hukari ovat hieman erilaisia esineitä.
Museo määrittelee väkipuukon:"fyysinen kuvaus: Hukari eli väkipuukko. Hukari on nimi lyhyelle, jäykälle miekalle. Tämä hukari on yksiteräinen, ja terä on hieman kaareva. Siinä on puukahva, joka on kiinnitetty nahkahihnalla. Väistin kaartuu toisessa päässä ylös miekan terää kohti ja toisessa päässä taas alas päin" Hukari voi olla myös kaksiteräinen. Linkki Finnan sivulle
Ja vesurin näin:"fyysinen kuvaus: Vesuri. Terä on takorautaa ja sen päässä on nokka. "
Tosin molempien esineiden nimet varmaan vaihtelevat paikkakunnittain ja arkisanastossa kenties sekoittuvat.
Suomen kielitoimiston etymologinen sanakirja kuvaa vesuri-sanan syntyä:"vesa (Agr; yl...
Päivi Käri-Zeinin kirjaan
Bisneskohteena Arabimaat/Päivi Käri-Zein
Helsinki : Multikustannus, 2003
kannattaa tutustua, koska siinä on paljon hyödyllistä tietoa arabialaisesta kulttuurista sekä kummastakin mainitsemastasi maasta.
Egyptin ruokakulttuurista on suomeksi enemmän tietoa kuin Libanonin; on kuitenkin olemassa videokasetti Kaiken maailman makuja/ohjaus Kari Ruotsalainen; toimittaja Johan von Bonsdorff
[Helsinki] : YLE Tallennuspalvelu,[1997],
jossa tutustutaan mm. Libanonin ruokiin.
Keith Floydin kirjassa Floyd Välimerellä on tietoa Egyptin ruoanvalmistustavoista ja -aineista sekä egyptiläisiä ruokaohjeita. Maan ruokakulttuurista ja egyptiläisistä ruokaohjeista löydät tietoa myös kirjasta Ruokamatka Afrikkaan/Hille Janhonen-Aruquah...
Etsitty kirja lienee brittiläisen Will Selfin Kuinka kuolleet elävät (Otava, 2001).
"Kun amerikanjuutalainen vanharouva Lily Bloom kuolee, tuonpuoleinen osoittautuu tuikitavalliseksi koillislontoolaiseksi lähiöksi. Pahansisuinen Lily huomaa kuolleiden valtakunnan olevan täynnä arkipäiväisiä joutavuuksia ja päättää ottaa ohjat omiin käsiinsä. Eikä pian malta olla edes kuollut." (takakannen esittelyteksti)
Selfin kuolleiden valtakunta sijaitsee "Dulstonissa", jonka maantieteellistä sijaintia kuvaa oivallisesti seuraava keskustelu Lilyn ja hänen oppaansa Phar Lap Dixonin välillä:
"Entä missä on tämä Dulston?" Taksi on kääntänyt keulansa Pentonville Roadille. "Tarkoitan vain, että näytämme olevan menossa Dalstonin suuntaan."
"Just eikä melkein...
Puurotuoli-haulla ei tuloksia juuri saa, mutta jos käyttää hakuun ruotsinkielistä sanaa grötstol, niin saa muutaman hakutuloksen. Tässä esimerkkinä Ahvenanmaan museosta löytyvä puurotuoli: Grötstol kallas den här modellen som har gamla anor (kottetoys.se)Puurotuolia käytettiin tuolina, mutta myös pöytänä (kun selkänoja käännettiin alaspäin). Pöytänä käytettäessä puuropata (tai puuroastia) asetettiin pöydälle ja syöjät seisoivat pöydän ympärillä syöden omilla puulusikoillaan yhteisestä astiasta.Grötstol kallas den här modellen som har gamla anor (kottetoys.se)Puurotuoli on ollut yleinen erityisesti Ahvenanmaalla, mutta niitä on käytetty myös Ruotsissa.
