Liikennevirasto on tutkinut asiaa. Asia ei ole kuitenkaan yksiselitteinen. Vuonna 2011 julkaistun tutkimuksen nimi on Tien ja radanpidon hiilijalanjälki. Tutkimus on verkossa luettavissa. Vaikka tutkimus on vanha, se antaa kuitenkin pohjatietoa tien- ja radanrakentamisen hiilidioksidipäästöistä. Tutkimuksessa käsitellään rakentamisen lisäksi myös teiden ja ratojen käytön hiilidioksidipäästöjä.
https://julkaisut.vayla.fi/pdf3/lts_2011-38_tien_ja_radanpidon_web.pdf
Vuonna 2009 Julkaistu tutkimus selvittää Ympäristönäkökohtien huomioimista päällystevalinnoissa https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lts_2018-61_ymparistonakokohtien_huomioiminen_web.pdf. Tutkimuksesta selviää, että päällystevalinta vaikuttaa...
Ensimmäinen Talvion suomentama julkaisu nimeltään "Satuja ja seikkailuja" on vuodelta 1905. Oheisesta linkistä löytyvät myös muut hänen suomentamansa H.C. Andersenin sadut:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?sort=main_date_str+asc%2Cid+asc&limit=0&filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_mv%3A%22fiction%22&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22&filter%5B%5D=%7Eauthor_facet%3A%22Talvio%2C+Maila%22&hiddenFilters%5B%5D=building%3A%220%2FNLF%2F%22&hiddenFilters%5B%5D=-building%3A%221%2FNLF%2Farto%2F%22&dfApplied=1&lookfor=Andersen%2C+H.+C.&type=Author
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa vastattiin taannoin myös käännöksiin liittyvään kysymykseen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/olisin-etsinyt-...
Network Readiness Indexistä (NRI) on käytetty suomennosta tietoyhteiskuntaindeksi eli verkkovalmiusindeksi (Liikenne- ja viestintämininisteriö, 2003), mutta ilmeisesti se ei ole sen suuremmin kielenkäyttöön juurtunut, vaan uutisoinneissa käytetään yleensä alkuperäistä englanninkielistä termiä.
Kainuusta ja Kajaanista on kirjoitettu varsin kattavia paikallishistorioita, ja nämä käsittelevät myös isovihaa ja sen jälkeistä aikaa alueella. Tässä muutamia kirjoja:Vartiainen, A. (1980). Kajaanin kaupungin historia. I: Isonvihan loppuun / kirjoittanut A. Vartiainen (Uusintapainos.). Kajaanin kaupunki.Tyrkkö, M. (1980). Kajaanin kaupungin historia. II: V. v. 1717-1809 / Martti Tyrkkö (Uusintapainos.). Kajaanin kaupunki.Huurre, M., Keränen, J., Mielikäinen, J., Huurre, M., Keränen, J., & Huurre, M. (1986). Kainuun historia: 1, Esihistoria. Kainuun maakuntaliitto.Turpeinen, O., & Mielikäinen, J. (1985). Kainuun historia. 2: Väestö ja talous 1721-1982. Kainuun maakuntaliitto.Heikkinen, A. (1986). Kainuun historia. 3: Hallinto ja...
Runo on Lauri Viidan Toivoinko jotakin. Se menee näin:
Toivoinko jotakin.
Enkö jo tiennyt,
kun aurinko nousi,
ettei se poista
ollutta yötä.
Toivonko vielä.
Enkö jo tiedä,
kun aurinko laskee,
ettei katoa
se, mikä oli.
Päivä on tullut.
(Lauri Viita: Kootut runot. s.270)
Tällaisissa asioissa kirjaston asiantuntemus ei riitä auttamaan, mutta sivustoomme on kerätty suomalaisia erikoisalojen kysy-palveluita. Niiden joukosta voisi löytyä sopiva, tässä linkki
http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku/kysypalveluita .
Tietoa löytyy Opetushallituksen Edu.fi-palvelusta http://www.edu.fi > Erityisopetus > Ammatillinen erityisopetus http://www.edu.fi/SubPage.asp?path=498,527,6981
Katso myös sivun kohtaa Linkkejä.
Opintoluotsissa on kerrottu vammaisten opiskelijoiden tukipalveluista http://www.opintoluotsi.fi/fi-fi/erityinen_tuki/palvelut/
Seuraavista kirjoista voisi olla apua:
Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa, julkaisija Lastensuojelun keskusliitto v. 2002
Esteetön korkeakouluopiskelu ammattikorkeakoulut ja yliopistot, Opetushallitus v. 2004
Kirjojen saatavuus selviää Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Runo on Lauri Pohjanpään Serenaadi runosikermästä Lauluseppele, joka on kirjoitettu Ylioppilaskunnan Laulajain 50-vuotisjuhlaan. Se löytyy Lauri Pohjanpään Valituista runoista sivuilta 354-355.
Leevi Madetoja on säveltänyt runosikermän, ja Ylioppilaskunnan kuoron laulamana se on äänitteellä Madetoja, Leevi: The complete songs for male voice choir. Vol. 3, 1991. Äänitteen tekstilipukkeessa on laulujen sanat.
Suoraa yhteyttä yhteenkään The Creamin kappaleeseen ei löytynyt. Sen sijaan sävellyksessä on havaittu yhtäläisyyksiä The Doorsin kappaleeseen "L'America". Alun kitara ja laulusäkeistöjen riffi ovat ainakin hyvin samanlaiset, vaikka laulumelodia ja muut osat ovatkin erilaisia.
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy useita sekä suomalaisia että ulkomaisia etunimiä esittteleviä teoksia.
Niitä voi hakea tieokannastamme http://www.aaltokirjastot.fi/asiasanalla etunimet ja samalla voi tarkastaa teosten saatavuuden.
Nimipäiväkäytäntö vaihtelee huomattavasti eri maissa, joten tarkkoja päiviä on hyvin vaikea löytää. Internetistä, esim. Googlesta http://www.google.fi/ voi koettaa hakusanoilla "baby names" tai "first names" ja calendar.
Pertti Lempiäisen teoksesta Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) kerrotaan mm., että Kaarlo on suomalainen muunnos nimestä Karl (saks.= mies, kosija). Lisää nimen alkuperästä voi lukea ko. teoksesta.
Samassa teoksessa kerrotaan myös, että Angelinan lähtökohtana on kreikan sana...
Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen ovat kirjoittaman kirjan Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007) mukaan nimi Theo on lyhenne kreikkalaisesta nimestä Theodoros, joka tarkoittaa ’Jumalan lahjaa’. Kirjan mukaan nimi voi olla lyhentynyt muistakin theo-alkuisista nimistä, kuten Theodosiuksesta. Theo on ollut Suomen ruotsinkielisessä almanakassa vuodesta 1973, ja suomenkielisessä sitä vastaa muoto Teo.
Leppävirran kirjastosta vahvistettiin, että nämä ylimääräiset h-kirjaimet eivät kuulu savolaismurteisiin, eivätkä siis myöskään pohjoissavolaiseen Leppävirran murteeseen. Hirvenliha leppävirtalaisittain lausuttaisiin lähinnä "hirvelliha" ja ja Heikin rukiissa "Heikir rukkiissa".
Suomen Pankki ei anna hinta-arvioita keräilyrahoille. Keräilyrahojen ja -mitalien arvoa koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä rahankeräilijöiden tai rahaliikkeiden puoleen. Suomen numismaattinen yhdistys ja rahaliike Holmasto arvioivat maksusta rahojen keräilyarvoa. Verkkohuutokauppojen tarjouksista voi myös saada jotain osviittaa (esim. huuto.net, osastosta keräily).
Tietoa keräilyrahojen arvosta saa myös teoksista: Suomen rahat arviohintoineen 2023 : Keräilijän opas, toim. Suomen Numismaattinen yhdistys 2023 tai Suomen kolikot ja setelit n. 1400 – 2023 : luettelo arviohintoineen, Suomen numismaatikkoliitto 2023.
Tässä joitakin vinkkejä keskenään hieman erityylisistä kirjoista. Lisätietoja teoksista esim. Kirjasammosta (https://www.kirjasampo.fi/). Abulhawa, Susan: Rakkaudetonta maailmaa vastaanAtwood, Margaret: Sokea surmaajaCatton, Eleanor: Birnamin metsäFrance, Anatole: Jumalat janoavatFröberg Idling, Peter: Laulu nousevalle myrskylleHenriksson, Saara: KerjäläiskuningatarKatouh, Zoulfa: Sitruunapuiden aikaKoskinen, JP: UkkoslintuLagerlöf, Ulrika: LakkasuoLawrence, Theo: Salatun voiman kaupunki, Pimeä sydän, Hehkuva ruumis
Teoksissa: Niiranen Timo / Miten ennen asuttiin, Pälsi Sakari / Eräelämän perinteitä, Kolehmainen Alfred / Suomalaiset uunit, Kolehmainen Alfred / Uunit, Kolmonen Jaakko / Ruokaa luonnonhelmassa ja ulkouunin lämmössä sekä Kolmonen Jaakko / Leivinuunit ja uuniherkut on tietoa maa- ja ulkouuneista.
Ansiot vaihtelevat riippuen mm. työpaikasta, toimenkuvasta ja työkokemuksesta. Tilastokeskuksella on tilastoja keskimääräisistä palkoista ammateittan.
Tilastokeskuksen sivuilta voi katsella kyseisiä tietoja. Tilastoja palkoista löytyy nettiosoitteessa http://www.stat.fi/tk/hp/palkkatilastot_julsektorikk.html Tuoreimmat Kuntasektorin palkkatilastot löytyvät Tilastokeskuksen internet-sivuilta StatFin - tilastopalvelusta, johon on linkki samalla sivulla. (Palkat-otsikon alta voi katsella tietoja myös valtion ja yksityisen sektorin palkoista.)
Vanhojen karttojen arvosta ei kirjaston lähteiden kautta löytynyt tietoa. Alla on tietoa ja hintoja antiikki- ja keräilykauppa Antkerilla myynnissä olevista vanhoista kartoista:
http://www.antker.net/vanhatkartat.html
Ehkäpä kannattaisi myös ottaa yhteyttä vanhojen karttojen keräilijöiden ja harrastajien kerhoon Chartarum Amiciin:
http://www.strang.fi/amici/
Ruotsissa näyttäisi olevan niin, että kirkko vastaa kaikesta hautaamisesta uskontokunnasta riippumatta, paitsi Tukholmassa ja Tranåsissa, joissa hautaamisesta vastaa kunta.
Alla linkki hautaustoiminnasta Ruotsissa
https://www.informationsverige.se/Svenska/Samhalle/Samhallsorientering/…
Jos tiedossa ei ole henkilön asuinpaikka, voi sitä etsiä linkistä
https://www.hitta.se
Jos täältä ei löydy tieto, seuraavaksi kannattaa ottaa yhteyttä Ruotsin väestörekisterikeskukseen tai veroviranomaisiin.
Jamppa Tuomisen v. 1985 levyttämän laulun "Kuiskaa sanat nuo" on säveltänyt Timo Hämäläinen. Nuottijulkaisujen kansallisbibliografia Violan mukaan tästä laulusta ei ikävä kyllä ole julkastu nuottia.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ammattitaitomme ei riitä tietotekniikan kanssa opastamiseen tällä tasolla.
Nämä englanninkieliset artikkelit opastavat yleisesti, miten vanhemmat pelit voi saada toimimaan uudemmalla Windowsilla:
https://uk.pcmag.com/pc-games/146890/dos-amiga-ibm-pc-4-ways-to-run-old…
https://www.techradar.com/how-to/how-to-run-your-old-pc-games-on-window…
Voit myös kysyä tarkempaa neuvoa jostakin aiheeseen keskittyneestä nettiyhteisöstä. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi AfterDawn-foorumi tai Facebookin Retrotietokoneet ja -pelit -ryhmä, tai englanniksi Reddit-palvelun keskustelualue r/pcgaming.
