Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyvien tietojen mukaan kuolinaika määritellään päivätarkkuudella, mikäli luotettavia silminnäkijöitä tai muuta varmennettua tietoa kuoleman ajankohdasta ei ole. Tarkkaa kellonaikaa ei siis välttämättä ole edes tiedossa.
Vaikka kuolinaika olisikin tiedossa, ovat kuolemaan liittyvät tiedot salassapidettäviä, eikä niitä luovuteta kuin vainajan lähiomaiselle tai muulle hänen läheiselleen, tuomioistuimelle, viranomaisille tai yhteisölle, jolla on tiedon saantiin laissa säädetty oikeus, tai vakuutus- tai eläkelaitokselle perustellusta syystä.
Lisätietoa:
https://thl.fi/fi/palvelut-ja-asiointi/valtion-sosiaali-ja-terveydenhuollon-erityispalvelut/oikeuslaakinta/omaiselle-ja-...
1. Kannattaa kokeilla ainakin seuraavia:
Anja Erämaja: Kuuluuko tämä teille (WSOY, 2009)
Aura Nurmi: Villieläimiä (Kolera, 2016) ja Leijonapatsailla (Otava, 2020)
Miki Liukkonen: Valkoisia runoja (WSOY, 2011) ja Elisabet (WSOY, 2012)
Sanna Karlström: Taivaan mittakaava (Otava, 2004) ja Harry Harlow'n rakkauselämät (Otava, 2009)
Satu Manninen: Sateeseen unohdettu saari (Gummerus, 2007) ja Sydänfilmi (Gummerus, 2009)
Pauli Tapio: Varpuset ja aika (Poesia, 2017)
Tuukka Pietarinen: Yksin ja toisin (WSOY, 2018)
Mikko Räty: Borealia (Tammi, 2022)
2.
90-luvulla syntyneet kollegat kertoivat myös pelanneensa lapsena vastaavanlaisilla pelikoneilla, mutta nuo koneet olivat tosiaan jotakin halpisversioita, joilla ei...
Kyseessä voisi olla Martti Sirolan Apassit vuodelta 1974. Sirolan kolme Apassit-albumia (Apassit, Apassit : erämaaseikkailu ja Apassit : Rautaparta) julkaistiin yhteisniteenä vuonna 1986.Apassit | Kirjasampo
Helmet-kirjastojen kirjastojärjestelmän toiminnassa on tosiaankin ollut häiriö, joka on aiheuttanut sen, että osassa 2.8. - 12.8. sekä 13.8. varaushyllyyn otettujen niteiden tiedoissa näkyy liian lyhyt noutoaika.
Ongelmasta on ilmoitettu järjestelmäntoimittajan tekniseen tukeen ja siellä vikaa selvitellään kiireellisenä toimeksiantona.
Pahoittelemme järjestelmäviasta aiheutuvaa haittaa.
Suomenkielistä nettitietoa Enid Blytonista näyttää olevan varsin vähän. Lähinnä sitä löytyy Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Enid_Blyton. Englanninkielisiä sivuja löytyy runsaammin, niitä voit halutessasi hakea esim. Googlen avulla (www.google.fi) laittamalla hakusanaksi "Enid Blyton".
Blytonin lapsuudesta ja nuoruudesta sekä kirjailijanurasta kerrotaan laajemmin Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkirjaklassikoita. Sitä kannattaa kysyä kirjastosta.
Pistolekors-suvun vaakunasta löytyy tietoa kirjasta Gustaf Elgenstierna (1930): Den introducerade svenska adelns ättartavlor : med tillägg och rättelser. 5, Lind af Hageby - von Porten , sivulta 725. Kirja löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston pääkirjaston käsikirjastosta (99.3 ELG).
Vaakunan tarina liittyy suvun edustajaan, joka 1600-luvulla pelasti kuninkaan ja sai palkinnoksi mm. aateloinnin ja vaakunan. Aatelointitilaisuudessa hänen piti ampua kahdella pistoolilla ristikkäin.
Amazonin kuvassa https://www.amazon.com/Arthropleura-millipede-Carboniferous-Nobumichi-TamuraStocktrek/dp/B07C8223MM on kyse sademetsien ja esihistorian ötökästä arthropleura, https://en.wikipedia.org/wiki/Arthropleura tuolla lajilla hakien löytyy paljon sivustoja.
Siirat ovat tuon kaltaisia, mutta jaokkeita on vähemmän https://fi.wikipedia.org/wiki/Siirat. Luomuksen sivuilla on tietoa siiroista, http://luomus.fi/fi/maaperaelaimet#Muita%20ryhmi. Tuolla samalla sivulla on kuva korvakärsäkkäästä. Voisiko olla kyse siitä? Ötökkägalleriassa on lisää kuvia kärsäkkäistä, samoin Ötökkätieto-sivulla, http://www.otokkatieto.fi/etusivu.
Luomuksen tuottama lajien tunnistusopas voisi olla avuksi, https...
Hei,
Pikkuserkusta on kysytty kirjastonhoitajalta esimerkiksi https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-pikkuserkku
Vanhempiesi serkkujen lapset ovat sinulle siis pikkuserkkuja.
Emme ole kirjastossa lain asiantuntijoita, joten tämä on maallikkotulkinta.
Tieliikennelain 29. pykälässä sanotaan seuraavasti:
"Ajoneuvolla ajettaessa on annettava jalankulkijalle, pyöräilijälle ja tienkäyttäjän kuljettamalle eläimelle turvallinen tila tiellä."
Kuvaamaasi tilannetta ei ole erikseen kielletty, joten turvallisen tilan antamisen määrittely jää ajoneuvon kuljettajan vastuulle.
Valitettavasti mekään emme onnistuneet selvittämään mistä mainoksesta voisi olla kyse.
Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaa mainoksen. Tiedon voi laittaa kommenttina tähän vastaukseen.
Suomen käsityön museo kertoo ryijyn huollosta mm näin: "Nukitettu tekstiili on kuivanakin painava, ja paino lisääntyy moninkertaiseksi tekstiilin kastuessa. Suurta, märkää ja painavaa tekstiiliä on hankala käsitellä eikä vanha ryijy märkänä ehkä edes kestä omaa painoaan repeytymättä, joten ryijyn peseminen kotona on yleensä hankalaa. Kylpyammekin on liian pieni ryijyn pesualtaaksi. Saunan lattialla pesu ja huuhtelu voisi onnistua, mutta kuivatus kestää ja homehtumisvaara kasvaa samalla. Myös väritahrojen syntymistä on vaikea estää. Kesälaiturille ei ryijyn kanssa kannata ollenkaan mennä, sillä räsymaton pesu on huomattavasti huolettomampaa kuin arvokkaan ryijyn puhdistus.
Kemiallinen pesu tehdään pesukoneessa liuottimilla. Liuotinaineet...
Puolustusvoimien materiaalihallintaa on kuvattu julkisella tasolla Kari Takalan AMK-opinnäytetyön luvussa 4.3:
Takala, K. (2022). Raskaan raketinheittimen varaosakomponentit. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Opinnäytetyön mukaan pääsääntöisesti kaikki varastoissa oleva materiaali lasketaan kerran vuodessa.
Olisiko kyseessä Kyösti Wilkunan "Viimeiset luostarinasukkaat". Se on julkaistu myös Koulun peruskirjasto -sarjassa eli on ollut koulujen käytössä.
Tässä kirjan saatavuustietoja Lapin kirjastoissa:
https://lapinkirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=wilkuna+viimeiset…
Voit tehdä kyseisestä pro gradu-työstä kaukolainapyynnön kotisivultamme (www.lib.hel.fi) kohdasta kaukopalvelu.
Linda-tietokannasta ei käy ilmi, onko työ mikrofilmillä vai paperimuodossa, mutta ainakin Helsinginkaupungin pääkirjastossa on mikrokorttien lukulaite. Jos gradua ei saa kotilainaan, voit ottaa siitä kopioita kirjastossa omaan käyttöösi.
Laulu on ilmeisesti Pekka Masalinin esittämä "Jo-Ki-Po", jonka ovat säveltäneet Mai-Lis ja Lasse Könönen ja jonka on sanoittanut Mai-Lis Könönen. Se sisältyy C-kasetille "Jo-Ki-Po 1" (Minimusic MIC 41, 1980). En löytänyt äänitettä mistään kirjastosta, mutta se on Yle Arkiston äänitekokoelmassa (eli Ylen Äänilevystössä). Se ei ole lainattavissa, mutta sitä voi toivoa kuunneltavaksi jossain ohjelmassa, esim. Kadonneen levyn metsästäjissä (https://yle.fi/aihe/s/yle-radio-suomi/kadonneen-levyn-metsastajat-osall…).
Lähteitä:
Yleisradion Fono-tietokanta:
www.fono.fi
Fenno - suomalaiset äänitteet 1901-1999:
https://fenno.musiikkiarkisto.fi
Finna-hakupalvelu:
https://finna.fi
Teijon Tehtaiden tuoteluetteloita löytyy esimerkiksi Kansalliskirjaston pienpainatekokoelmasta. Kansalliskirjaston pienpainatteita on digitoitu runsaasti, joten niihin tutustuminen on mahdollista usein myös omalta laitteelta. Digitoidussa aineistossa on mukana Teijon Tehtaiden julkaisuja, jotka löytyvät valitsemalla julkaisijaksi "Teijon Tehtaat O.Y.": https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?publisher=Teijon%20Tehtaat%20O….
Lisätietoja Teijon Tehtaista löytyy Karl Ekmanin teoksesta Herraskartanon vanhan tehtaan historia: Teijon tehdas 1686-1936 (1938). Kyseistä kirjaa ei ole lainattavana Vaski-kirjastoissa, mutta sitä voi lukea kirjastossa. Teos löytyy Turun pääkirjaston maakuntakokoelmasta, Salon pääkirjaston Salo-kokoelmasta sekä...
Tästä kirjasta on useita painoksia. Tätä uusinta, vuoden 2020 painosta on hakupalvelu Finnan mukaan vain Laurea-ammattikorkeakoulun Hyvinkään ja Lohjan kirjastoissa sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kirjastossa. Alla linkki hakutulokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Voit kysyä kirjaa kaukolainaan oman kirjastosi kautta. Alla linkki tietoihin Keravan kirjaston kaukopalvelusta:
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/lai…
Kirja on verkon kautta ostettavissa, mutta ehkä kirjan uutuuden takia sitä ei näyttänyt ainakaan tällä hetkellä myytävän käytettynä.
Hei,
Näyttäisi siltä, että "virallista" käännöstä tälle piirilaululle ei ole. Laula, mun vauvani! -kirjassa on tällainen, melko vapaa käännös:
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. Munnen säger så, så, så, skorna svarar gå, gå, gå.
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. Händer klappar klapp, klapp, klapp, skorna svarar tapp, tapp, tapp.
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. Barnen ropar hej, hej, hej, ingen svarar nej, nej, nej.
Uti ring vi svänger, ingen står och hänger. När musiken tystnar, då stannar alla barn också.
Netistä löytyy myös esimerkiksi tällainen käännös, jonka tekijästä ei ole tietoa:
Lilla ringen snurrar, där barnen dansar. Fingrarna säger soo soo soo, skorna säger koo...
Verkosta löytyy aiheesta tietoa englannin kielellä, ei juurikaan suomeksi. Muutamia linkkejä:
https://en.wikipedia.org/wiki/Genetic_history_of_the_Middle_East
https://www.eupedia.com/genetics/regional_dna_project_middle_east.shtml
https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34352227/
https://www.researchgate.net/publication/347151840_The_Genomic_History_…
Tietokirjallisuutta ihmisen perimästä Helmet-kirjastoissa:
Ridley, Matt: Perimä : ihmisen historia 23 kappaleessa (Art House, 2000)
Rutherford, Adam: Lyhyt historia meistä kaikista : ihmiskunnan tarina geenien kertomana (Bazar, 2019)
Reich, David: Keitä olemme ja miten päädyimme tähän : muinais-DNA ja ihmisen menneisyyden uusi tiede (Terra Cognita, 2018)
