Trumpettisooloa (Markku Johansson) lukuunottamatta Pave soittaa Ai ai ain kaikki instrumentit itse. Rumpuosuuksista vastaa Paven ohjelmoima rumpukone (Roland TR-606)."Tanssivat kengät -albumista tulikin sananmukaisesti yksi Paven aidoimpia soololevyjä siinäkin mielessä, että noin puolella levyn kappaleista artisti soittaa kaikki instrumentit itse." (Tommi Saarela, Pave Maijanen : elämän nälkä)Paven kokonaan yksin soittamat kappaleet Tanssivilla kengillä ovat Pärjään yksinkin, Musta Mercedes -62, Mä lennän pohjoiseen, Mä juoksen sua kii ja Rauha maas. Markku Johanssonin lisäksi vierailijoina levyllä esiintyvät Simo Salminen (trumpetti), Heikki Virtanen (basso) sekä Tomi Parkkonen ja Vesa Aaltonen (rummut).Pave Maijanen – Tanssivat Kengät (...
En onnistunut löytämään käytettävissäni olevista lähteistä viitettä siitä, että Branderilla olisi ollut kahviloita Helsingissä. Toki asiaa voi vielä tiedustella yritykseltä itseltään. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.brander.fi/.
Helsingin vanhojen kahviloiden joukosta löytyy kyllä hieman samantapainen nimi, Brondinin kahvila eli Bronda. Se perustettiin jo 1897 ja tunnettiin myöhemmin erityisesti taiteilijoiden suosimana paikkana. Kahvilasta on ilmestynyt Ville Nenosen muistelmateos Tavattiin Brondalla (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1981).
Muita tunnettuja helsinkiläiskahviloita mainittujen lisäksi ovat ainakin Kappeli (vuodesta 1867), Café Succès (vuodesta 1957) ja Café Ursula (1952). Lisäksi Primulan leipomolla oli...
Voisiko etsimäsi kirja olla Päivi Partasen Kesäseikkailu vuodelta 1970? Sen kannessa on vihreää ja se voisi muutenkin sopia kuvaukseesi.Kirjaa löytyy Helmet-alueelta: linkki Helmet Finnaan
LSD vaikuttaa sitoutumalla mm. aistien, tunteiden ja muistin kannalta keskeisiin serotoniinireseptoreihin. Se aiheuttaa hallusinaatioita, joissa kuvailemasi kaltaisten geometristen kuvioiden ilmaantuminen näkökenttään on tavallista. Lisäksi hallusinaatioissa voi esiintyä esineiden liikkumista, muotojen muuttumista sekä synestesiaa. LSD:n vaikutukset voivat kuitenkin olla yksilöllisiä.Lähteet:LSD - PäihdelinkkiTietoa huumeiden haitoista | Mielenterveystalo.fiLSD - Nuortenlinkki
Uutiskatsauksen amerikansuomalainen näyttelijätär lienee jatkosodan aikana Aunuksen teatterissa toiminut Olivia Gebhard. San Franciscossa vuonna 1897 syntynyt Gebhard oli Yhdysvaltoihin muuttaneen suomalaispariskunnan ainoa eloon jäänyt lapsi. Hän muutti Suomeen viisivuotiaana äitinsä Marian kanssa; isä-Johan seurasi perässä paria vuotta myöhemmin.
https://www.naistenaani.fi/olivia-gebhard/
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_large&lang=FIN&imgid=7aa7d2256a254615aca99fedf80e489c&docid=7aa7d352216b0553;&ddocid=7aa7d352216b0553&archive=
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_large&lang=FIN&imgid=7aa7d22264214c14ad31e08412cfca06&docid=7aa7d352216b0553;&ddocid=7aa7d352216b0553&archive=
Essee Über Wahrheit und Lüge im außermoralischen Sinne julkaistiin ensimmäisen kerran Nietzschen kootuissa teoksissa:
Nietzsche’s Werke. 2. Abt., Bd. 2, Schriften und Entwürfe 1872 bis 1876 : Die Philosophie im tragischen Zeitalter der Griechen ; Über Wahrheit und Lüge im aussermoralischen Sinne ; Der Philo. - Leipzig : Naumann, 1896.
Nietzsches Werke : Klassiker-Ausgabe. 2. Band, Über Wahrheit und Lüge im aussermoralischen Sinne : Unzeitgemässe Betrachtungen / von Friedrich Nietzsche. - Stuttgart : Kröner, 1921.
Suomeksi essee on julkaistu nimellä Totuudesta ja valheesta moraalin ulkopuolisessa mielessä Anna-Maria Mäntysen ja Henrik Rydenfeltin kääntämänä niin & näin -lehden numerossa 4/2004.
Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa 1233/2013 sääntelee henkilöstön lomauttamista
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20131233
Lomauttamisesta löytyy oikeustapauksia Valtiovarainministeriön sivulta: https://vm.fi/valtio-tyonantajana/virkamiesoikeus/oikeustapaukset/lomau…
Virkamatkojen osalta kunkin hallinnonalan budjetti (valtion talousarvio) ohjaa virkamatkojen tekemistä. Asiaa sääntelee Valtion matkustussääntö: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164866
Lisää virkamatkojen tekemisestä: https://vm.fi/valtio-tyonantajana/virka-ja-tyoehdot-henkilostohallinnon…
Nimellä Ben the Tramp tai myöhemmin Detective Ben tunnetun dekkarisarjan tekijä oli englantilainen Joseph Jefferson Farjeon. Kirjoja ilmestyi kaikkiaan kahdeksan. Niistä ensimmäinen, No. 17 (1926), oli alun perin näytelmä, ja siihen pohjautui Alfred Hitchcockin ohjaama elokuva Talo numero 17 (1932).Lähteet:Joseph Jefferson Farjeon - WikipediaJ. Jefferson Farjeon (Author of Mystery in White)
Nuorimmilla koululaisilla kova juttu olivat Gösta Knutssonin Pekka Töpöhäntä -kirjat ja Astrid Lindgrenin Peppi Pitkätossu.
Varhaisnuoriso luki paljon dekkareita. Enid Blytonin kirjoja lukivat kaikki: Viisikko-sarja, Salaisuus-sarja ja Seikkailujen sarja. Etenkin Seikkailujen sarjaa (Seikkailujen saari jne) muistelevat monet aikuiset yhä edelleen, mutta sitä on huonosti saatavana.
Muita salapoliisisarjoja olivat mm. Sivar Ahlrudin Etsiväkaksoset (1. osa Punaisen bussin arvoitus, 1971) ja Alfred Hitchcock ja kolme etsivää -sarja vuodesta 1972 alkaen.
Pojat lukivat paljon myös Edgar Rice Burroughsin Tarzan-kirjoja, joista ilmestyi useita osia suomennettuina tai uusina painoksina 1970-luvun alussa.
Seikkailuista pitävät pojat lukivat myös...
I am sorry to say that I was not able to find the quote you were looking for. I did find on Buzzfeed.com a collection of comments and one person had written "I saw a great quote about how you have to be comfortable with the opposite feeling of what you want. You think making a budget makes you feel poor, but it’s the only way to feel rich. I am starting to think of money like a toddler, either you set the tone and make the decisions or you spend your days reacting to your toddler."
St. Pauli ja Reeperbahn on Irwinin eli Antti Hammarbergin oma sävellys. Discogsista löytyy Irwin Goodmanin Saksassa äänitteillä julkaistuja sävellyksiä, mutta vain Poing Poing Poing (ja Rentun ruusu). Saksan kansallisdiskografiasta ei löytynyt myöskään tietoa Hammarbergin/Goodmanin St. Paulista ja Reeperbahnista. Kysymys jää toistaiseksi siis avoimeksi, voi olla että säveltäjätiedot ovat olleet puutteelliset kyseisellä julkaisulla.
https://www.discogs.com/artist/598077-Irwin-Goodman?superFilter=Writing…
Turtiaisen kokoelmista ei löytynyt mainitsemaanne säettä. Lähinnä sitä oli kokoelmassa Laulu kiven ja raudan ympyrässä, Tammi 1945. Runon nimi on Toinen hautalaulu ja ensimmäinen säkeistö kuuluu näin:" Minä tein työni hyvin. / En pyrkinyt valtaan. / En ahnehtinut omaisuutta."
Tulielementaalille ei ole listattu ääninäyttelijää elokuvan lopputeksteissä. Se ei puhu, vaan karjuu ja örisee. Ääni kuulostaa siltä, että se on tehty miksaamalla erilaisia ääniä. Ääni kuulostaa paikoitellen hiukan tiikerin karjunnalta, joten sitä on voitu käyttää pohjana.
Kohtaus, jossa tulielementaali esiintyy: https://www.youtube.com/watch?v=Td5bwF-swEs
Tiikerin karjuntaa: https://www.youtube.com/watch?v=RBDTIs21PnM
Lista elokuvan tekijöistä (sisältäen ääniosaston): https://www.imdb.com/title/tt6320628/fullcredits?ref_=tt_cl_sm#cast
Helsingin Suomalaisen Klubin tuottaman Jean Sibelius -verkkosivuston mukaan Sibelius "kertoi aloittaneensa sikarinpolton jo nuorena lyseolaisena." Varhaisimmassa säilyneessä kirjeessään morsiamelleen Ainolle tuleva säveltäjä mainitsi: "Kirjoitan tätä päivällispöydässä, poltan sikaria ja juon soodavettä".
Kirjailija Juhani Aho on kertonut Sibeliuksesta, että "parhaina työpäivinään ei hän muista syödä eikä juoda, vaan on väkevä sikari kylläksi ylläpitämään hänen elinvoimiaan."
Sikari on Sibeliuksella kädessä myös Gallénin Symposion-taulussa ja lukemattomissa valokuvissa.
Hei! Katos on osa rakennusta, eikä liity naksutukseen. Naksutus liittyy puolestaan Oodin esteettömyyteen, eli se on äänimajakka, jonka on tarkoitus auttaa näkövammaisia löytämään paremmin perille. Lisätietoa: https://oodihelsinki.fi/esteettomyys/Mikä ihmeen äänimajakka
Tietokirjallisuuden puolelta käypiä johdatuksia aiheeseen voisivat olla esimerkiksi Sirkka-Liisa Rannan toimittama Sydän Karjalassa : arjen ja perheen historiaa (Tammi, 2017), Roope Hollménin Juuret Karjalassa (Facto, 2008) ja Karjalan monet kasvot (Valitut palat, 2000). Akateemisempaa otetta kaipaavalle voisi suositella Heikki Kirkisen, Pekka Nevalaisen ja Hannes Sihvon Karjalan kansan historiaa (WSOY, 1994). Jos oikein perinpohjainen johdatus houkuttelee, kannattaa huomioida myös 1980-luvun alussa julkaistu 5-osainen kirjasarja Karjala. Mitä suositeltavinta luettavaa on myös Hellä Neuvonen-Seppäsen Evakkojen perilliset : keitä me olemme, minne me kuulumme (Vastapaino, 2023).Erilaisia muistelmateoksia ja pitäjäkuvauksia Karjalasta on...
Keski-kirjastojen kirjastokortin saaminen ei edellytä, että asuu kirjastojen alueella. Osoitteen on kuitenkin oltava Suomessa.Kirjastokortin saa kaikista Keski-kirjastojen toimipisteistä. Samaa korttia voi käyttää kaikissa Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteissä sekä muissa Keski-kirjastoverkon kirjastoissa.
Lisää Keski-kirjastojen kirjastokortista ja palveluista voit lukea alla olevista linkeistä.
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/palvelut/asiakkaana-kirjastossa
https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto
Tieteen termipankki määrittelee viljakasvin heinäkasviksi, jonka jyviä käytetään ravinnoksi:
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kasvitiede:viljakasvi
Ainakin tämän määritelmän mukaan kaikki viljakasvit ovat heinäkasveja.
