Pääkaupunkiseudun aineistotietokanta Helmetistä (www.helmet.fi) saat näkyviin persiankieliset lastenkirjat seuraavasti: valitse hakutavaksi sanahaku, kirjoita tyhjään laatikkoon lastenkirjallisuus ja valitse aineistoksi kirjat ja kieleksi persia. Tuloksena on 197 kirjaa. Vastaavasti nuortenkirjallisuuden saat näkyviin kirjoittamalla tyhjään ruutuun nuortenkirjallisuus. Kirjoja löytyy 43.
Kattavaa luetteloa maailmalla ilmestyneestä tai Suomestakaan löytyvästä persiankielisestä lasten- ja nuortenkirjallisuudesta on tietysti mahdoton saada. Eri kaupunginkirjastoilla on omat tietokantansa ja myös ulkomaisista tietokannoista voi hakea. Kaukolainaksi voi pyytää kirjoja toisten kirjastojen kokoelmista. Kaukolainapyyntö tehdään oman kunnan...
Ehdokkaiden määrät eduskuntavaaleissa:
Vaalit
Määrä
Lähde
2019
2468
https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2019/fi/ehd_listat_kokomaa.htm
2015
2146
https://www.stat.fi/til/evaa/2015/01/evaa_2015_01_2015-04-10_tie_001_fi.html
2011
2315
https://www.stat.fi/til/evaa/tau.html
1907-2007
http://www.doria.fi/handle/10024/67154/browse?type=dateissued
Vanhempia (vaalien 1907-2007) osalta ehdokasmäärät voi poimia tarpeen mukaan Dorian tilastoista http://www.doria.fi/handle/10024/67154/browse?type=dateissued
Kouvolan kirjastoissa on itsepalvelukopiokoneita ja ainakin pääkirjaston kopiokoneella on ollut mahdollista tulostaa myös muistitikulta. Tällä hetkellä kopiokone on valitettavasti huollossa. Muistitikulta voi tulostaa myös kirjaston tietokoneilta.
Terveystieteiden keskuskirjaston, Terkon, sivuille on koottu internetin kautta vapaasti käytettäviä asiasanastoja ja sanakirjoja osoitteessa:
http://www.terkko.helsinki.fi/SearchNet/#San
Sieltä löytyy esimerkiksi biotekniikan sanasto:
http://www.finbio.net/sanasto/
Täältä löytyy myös luonnontieteiden kohdalta ympäristönsuojeluun liittyviä termejä. (Kaikki linkit eivät kuitenkaan toimineet): http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/sanastot.html
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyvät esimerkiksi seuraavat alaan liittyvät sanakirjat:
Biotekniikan sanasto / (suomi-englanti)
Julktiedot: Helsinki : Suomen Kemian Seura, 1994
Biologian sanakirja / Rauno Tirri..[et al.]
Julktiedot: Helsingissä : Otava, 2001
A dictionary of biology
Julktiedot: Oxford :...
Sellaisia kirjoja tai muuta aineistoa, joka ei kuulu PIKI-kirjastojen kokoelmiin, voi tilata kaukolainaksi muista kirjastoista. Kaukolainapyynnön voi tehdä omassa kirjastossa, joka hoitaa kirjan tilaamisen muualta.
Tilaavalla kirjastolla on yleensä kaukopalvelumaksu, jonka lisäksi asiakkaalta peritään mahdolliset lähettävän kirjaston maksut. Kaukolainan hinta saattaa siis vaihdella eri tapauksissa. Maakuntakirjastot ja esim. Varastokirjasto eivät peri mitään maksua, jolloin maksettavaksi tulee vain oman kirjaston kaukopalvelumaksu. Toisaalta esim. yliopistojen kirjastot perivät usein tuntuvan maksun. Aineisto pyritään toki tilaamaan asiakkaan kannalta edullisimmasta paikasta silloin, kun vaihtoehtoja on tarjolla.
Tarkoittamasi kirja lienee Petri, Gustaf: Armfeldts karoliner 1718-1719. Stockholm 1919. Sitä ei ole Helsingin kaupunginkirjastossa. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa se on, mutta varmimmin sen saa kaukolainana joko Varastokirjastosta Kuopiosta tai Oulun yliopiston kirjastosta. Muita karoliineja käsitteleviä kirjoja ovat Eirik Hornborgin Karoliini Armfelt ja kamppailu Suomesta isonvihan aikana, Karoliinien kuolonmarssi 1718-1719 (toim. Ahlberg et al.), Hannula, J.O Hakkapeliter och karoliner, Bengtsson Frans G. Karoliner, Åberg Alf Karoliner. Niiden saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoista voit tarkistaa aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi
Siihen miltä ilman lämpötilan tuntuu vaikuttavat lämpötilan lisäksi myös mm. ilmankosteus ja tuulen nopeus. Eli helle tuntuu sitä tukalammalta mitä kosteampaa ilma on, ja pakkanen sitä purevammalta mitä kovemmin tuulee. Ilmatieteen laitoksen käyttämät Helteen tukaluus ja Pakkasen purevuus -taulukot löytyvät täältä:
http://legacy.fmi.fi/src/tuotteet/PakkasenPurevuus/index.php?mode=heat&…
http://legacy.fmi.fi/src/tuotteet/PakkasenPurevuus/index.php
Lämpötilan tunnetta voidaan laskea usealla eri kaavalla. Kaavoja löytyy ainakin tältä yksityisen henkilökohtaisen sääaseman sivuilta:
http://ritvalawx.com/wxtermit.php
Ilola on saanut nimensä vanhasta tilasta. Eppilä-niminen torppa vaihtoi nimensä Ilolaksi saatuaan itsenäisyyden.
Tieto löytyy dokumentista Vantaa alueittain 2015 (sivu 182). Julkaisu on vapaasti luettavissa osoitteessa http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/….
Ei tarkasti mutta jotain samankaltaista on Camilla Mickwitzin kuvakirjassa Emilia ja kaksoset(ilm. 1981). Siinä on Emilian ja isän kertomus kaksospojista, jotka veneilevät lammeksi muuttuneessa kylpyammeessa - joten likaantunut vesi voidaan poistaa viemäriin. Uudessa puhtaassa vedessä voi lammen runsas eläimistö elää onnellisena.
Voisiko kyse olla tästä kirjasta?
Ging gong gudi -niminen laulu on julkaistu ainakin Musikantti 3-4 -kirjassa (Otava, 2005) sivulla 12, jossa sen mainitaan olevan kansanlaulu Brittiläisestä Gyuanasta. Toisaalta Wikipediassa on artikkeli nimellä Ging Gang Goolie https://en.wikipedia.org/wiki/Ging_Gang_Goolie, jossa osoitetaan laulun olevan alun perin ruotsalaisesta, Axel Engdahlin kirjoittamasta revyystä vuodelta 1905. Jostakin syystä partiolaiset ottivat laulun omakseen. Ruotsalaisen version sanat ovat nonsensekieltä, ja partioliikkeen käytössä ne muokattiin englanninpuhujien suuhun sopiviksi, ja näin laulusta tuli Ging Gong Gudi. Sanat eivät tarkoita mitään millään kielellä.
Miro on lyhenne slaavilaisesta ruhtinasnimestä Miroslaw. Nimi mainitaan ortodoksisessa kalenterissa 17.8. Läntisessä kristikunnassa Miro viittaa espanjalaiseen augustinolaismunkkiin Miroon, joka kuoli vuonna 1611. Hänen muistopäivänsä on 12. syyskuuta. Pentti Lempiäisen teoksessa Nimipäivättömien nimipäiväkirja (1989) mainitaan nimet Mirko ja Miro. Molempien nimien taustalla on teoksen mukaan slaavilainen ruhtinasnimi Miroslaw, jonka alkuosa merkitsee rauhaa ja jälkiosa mainetta, kunniaa, kuuluisuutta. Mirkoa pidetään myös muunnoksena pyhimysnimestä Emmerich (Emerik). Miro on saatu lyhenteenä Miroslawista. Miro mainitaan ortodoksisessa almanakassa 17.8. Teoksen mukaan läntisessä kristikunnassa Miro viittaa espanjalaiseen autuutettuun...
Kiinnostava kysymys, johon on perin vaikea vastata ilman kovaa työtä. Albumin sisältämien levyjen lukumäärä ei ole asia, jota normaalisti pystyisi hakemaan. Siitä päätellen, ettei kysymykseen ole tätä nopeammin vastattu, ei kellekään muullekaan ole tullut määritelmän täyttävää kokonaisuutta mieleen.
Oletan, että kysyjä on tarkoittanut populaarimusiikkia, sillä taidemusiikin puolella monen levyn albumit eivät ole harvinaisia, kun pitkää oopperaa ei aina saada mahtumaan kahdellekaan levylle. Esimerkiksi Aulis Sallisen "Punainen viiva" julkaistiin kolmen LP-levyn muodossa, samoin Joonas Kokkosen "Viimeiset kiusaukset".
On ehkä syytä vielä täsmentää, tarkoitetaanko "triplalevyllä" sekä vinyyli- että CD-levyjä. Jälkimmäiseen mahtuu enemmän...
Etäisyyden voi mitata Hubble teleskoopin kuvista tutkimalla punasiirtymää. Mitä kauempana kuvattu kohde on sitä suurempi punasiirtymä sillä on. Punasiirtymä aiheutuu Dopplerin ilmiöstä, jossa kohteen etääntyessä siitä lähtöisin olevan valon spektriviivat siirtyvät kohti punaista, pitempää aaltopituutta.
Lähde: Astronomica : galaksit, planeetat, tähdet, tähtikartat, avaruustutkimus. 2008
Tässä joitakin viime vuosisadalla eläneiden, kristillisen elämänkatsomuksen omakseen kokeneiden, naisten elämäkertoja:
- Anderson, Marian (1957): Oi Herra, mikä aamu: omaelämäkerta
- Tuulio, Tyyni (1950): Ottilia Stenbäck ja hänen aatemaailmansa
- Ståhlberg, Ester (1949): Matilda Wreden testamentti
- Helakisa, Kaarina (1977): Saima Harmaja: legenda jo eläessään
- Laitinen, Kai(1989): Sylvi Kekkosen elämäkerta
- Waite, Helen (1963): Urheat ystävykset: Helen Kellerin ja Anne Sullivanin tarina
- Konttinen, Riitta (1946): Eva Cederström: taiteilijan henkilökuva
Uudempia elämäkertoja:
- Metsola, Tuulikki (1982): Surusta puhkesi kukka
- Priha, Päikki (1994): Silkkinen seppele: Hanna Loimaranta, tuntematon kirkkotekstiilien...
Ikävä kyllä en löytänyt tietoa lehdestä, missä hevosen ohje on ollut. Kysyin kollegoilta kirjastossamme ja muista vastaajakirjastoista. Voisit koittaa etsiä tietoa joltakin käsityöfoorumilta. Finna.fi -hakupalvelussa näkyy, että ainakin kahta muuta käsityölehteä on ilmestynyt 80-luvun alussa: Käsityölehti : käsityön ja askartelun erikoislehti ja Kauneimmat käsityöt. Kyseisiä lehtiä on ainakin Varastokirjastossa, Vaasan kaupunginkirjastossa näitä vanhoja lehtiä ei ole. Voi olla tietysti muitakin lehtiä joissa tällaisia lelujen ohjeita on ollut. Vaasan kaupunginkirjastosta löytyy tuolta ajalta Kotiliesi-lehden numeroita, kyseisessä lehdessä on myös käsityöohjeita.
Aiheesta kertovat seuraavat kirjat:
Alanen, Aulis J.: Suomen maakaupan historia (Kauppiaitten kustannus, 1957)
Naakka-Korhonen, Mervi: Halpa hinta, pitkä mitta (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1988)
Niin kuin Mytologian sanakirjassa (WSOY, 2000) todetaan, kreikkalaisen mytologian Ekho-hahmo on "personoitu kaiku", eli nymfin nimi perustuu ekho-sanaan - ei päinvastoin. Kreikan kaikua merkitsevä "ekho" on johdettu yleisemmin ääntä merkitsevästä sanasta "ekhe".
Edustajat saavat palkkiota koko vuoden eli myös istuntotaukojen ajalta. Kyseessä on palkkio, ei palkka. Lisätietoja: Kansanedustajien palkkiot ja kulukorvaukset
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/palkkiot-ja-kulukorvaukset/…;
Eduskunnan kirjastossa on tehty Kansanedustajien palkkioiden kehitys -tietopaketti:
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhte…
Kirjastoilla ei ole julkaisutoimintaa. Sinun kannattaa tarjota runojasi kustantamoon. Kustantamoja löytyy Suomen kustannusyhdistyksen jäsenlistasta, Kirjastot.fi kustantajat-listasta ja Makupalat.fi:stä Kustantajat ja kirjakaupat.
