Tiernapojat-näytelmä pohjautuu Matteuksen evankeliumin itämaan tietäjiin, jotka Raamatun mukaan tulivat idästä Betlehemiin osoittamaan kunnioitusta ja tuomaan lahjoja vastasyntyneelle Jeesukselle 1).
Evankeliumin historiallisuudesta on erilaisia näkemyksiä. Monet eksegetiikan 2) tutkijat kyseenalastavat kirjaimellisen joulukertomuksen tulkinnan, esimerkiksi Helsingin yliopiston eksegetiikan emeritusprofessori Lars Aejmelaeus 3). Ns. klassinen raamatuntulkinta tulkitsee kirjaimellisemmin Raamattua, eli mm. joulukertomusta 4).
1)https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiernapojat
2)https://www.helsinki.fi/fi/teologinen-tiedekunta/tutkimus/tieteenalat-j…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Raamatun_historiallisuus
3)https://www....
Rakennusten suojelusta päättävät Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) rakennusperintölain nojalla. Lain mukaan suojelu voi koskea rakennuksia, rakennelmia, rakennusryhmiä tai rakennettuja alueita sekä myös rakennuksen osaa, rakennuksen kiinteää sisustusta taikka muuta rakentamalla tai istuttamalla muodostettua aluetta. ELY-keskuksen suojelupäätöksestä käy ilmi suojelun kohde aluerajauksineen, suojelumääräykset sekä niiden kohdentuminen esimerkiksi ulkoasussa, sisätiloissa, kiinteässä sisustuksessa ja rakennusten lähiympäristössä. Tietyin perustein ELY-keskus voi myös myöntää luvan rakennussuojelupäätöksestä poikkeamiseksi.Tietyn suojellun rakennuksen tarkan tilanteen selvittämiseksi kannattaa siis olla yhteydessä ELY-...
Tarkistin vielä Fennica Kansallisbibliografia -tietokannasta, joka sisältää suomeksi ilmestyneet teokset, eikä sieltäkään löytynyt viitteitä Jeanne Dupraun kirjoista. Näin ollen todella vaikuttaa siltä, että hänen teoksiaan ei ole käännetty. Kustantajat tuovat julki suunnitelmansa vasta siinä vaiheessa kun he mainostavat tulevia kirjojaan, eikä kevään katalogeista ainakaan sattunut silmään Jeanne Dupraun nimeä. Paras on vaan ottaa yhteyttä suoraan kustantajiin, eihän sitä koskaan tiedä, vaikka joku ottaisi vinkistä vaarin ja innostuisi Duprauta kääntämään!
Fennica - Suomen Kansallisbibliografia:
https://finna.fi
Pelkän kuvan perusteella emme pystyneet laitetta varmasti tunnistamaan. Samankaltaisista laitteista löytyy kuvia Finnasta, muun muassa nimilläJyvämylly https://finna.fi/Record/werstas.M011-72709Rohdosmylly https://finna.fi/Record/tmk.171507891843200 Vihannesraastin https://finna.fi/Record/kerava_mui.mui-66951 Mantelimylly https://finna.fi/Record/tmk.161029466384400 Rohdosmylly https://finna.fi/Record/yo-museo_ah.M011-1264017 Talousmylly https://finna.fi/Record/tmk.161009133125100 Mikäli laitteessa on mitään merkintöjä esimerkiksi valmistajasta, sekin voi auttaa käyttötarkoituksen selvittämisessä.
Tein kuvasta Googlen kuvahaun. Huivi näyttäisi olevan venäläistä kansantaidetta mukaileva matkamuisto.Englanninkielinen Wikipedia kertoo sen olevan Pavlovsky Posad huivi. Linkki Wikipediaan. Venäläisistä huiveista löytyy kirjoja sekä venäjäksi, että englanniksi. Osan kirjoista voisi saada kaukolainana lähikirjastoon, jos Finnan mainitsemat kirjastot eivät ole matkan varrella. Linkki Finna.fi hakutulokseen.Myös huivikaupan sivusto löytyy englanniksi. Linkki sivustolle.Huivin nimi tulee Moskovan lähellä sijaitsevasta kaupungista. Wikipedia kertoo näin: "Kaupungin paikalla sijainnut Pavlovon eli Vohnan kylä tunnetaan vuodesta 1328 lähtien. 1700-luvun puolivälissä kylän ympärille syntyi pienimuotoista kutomoteollisuutta. 1800-luvun...
Olisikohan kuvaamanne hiirenloukku mallia, jossa mekanismi perustuu lankoihin, jotka hiiren on jyrsittävä poikki ruokahoukuttimen luo päästäkseen? Lankojen katketessa ansa laukeaa.
Kaksi edellä kuvattuun mekaniikkaan perustuvaa hiirenloukkumallia on kuvattu Varsinais-Suomen kulttuuriperintöblogin sivulla osoitteessa: http://kulperi.blogspot.fi/2015/02/karmiva-kuukauden-esine.html Samalla sivulla on esitelty myös useampi muukin loukkumalli mukaan lukien tunnetuin ja käytetyin metallijouseen perustuva malli.
Useille blogissa kuvatuille hiirenloukkumalleille on myönnetty aikoinaan patenttejakin, jotka ovat kuitenkin jo useita vuosikymmeniä sitten vanhentuneet. Tarkempia tietoja loukkumalleista saa jutussa olevista linkeistä ja patenttien...
Tässä joitakin runoja, jotka sopivat tunnelmaan:
Og Mandino: nimetön
Älä koskaan kasva niin isoksi,
ettetkö voisi esittää kysymyksiä,
älä koskaan tiedä niin paljon,
ettetkö voisi oppia jotain uutta.
Robert Frost: The Road Not Taken, suom. Raila Murtola: Tie. Linkki käännökseen: http://satakielen.blogspot.com/2010/05/robert-frost.html)
Tiet metsässä toisistaan erkani,
voinut lähteä en molemmille.
Seisoin haikeissa ajatuksissani,
toista polkua seuraten katseellani,
kunnes peittyi se pensaiden alle.
Lähdin toista polkua kulkemaan,
yhtä kaunista, mutta se taisi
houkutella ruohottuneisuudellaan.
Sitä kulkevahan sen askelillaan
yhtä paljaaksi kuluttaisi.
Tiet aamussa uinuivat kumpikin
keltalehtien peitteleminä....
Hei!
Opettajille maksetaan lomarahaa. Jos kyseessä on kuitenkin sivutoiminen tuntiopettaja, lomarahaa ei makseta. Se, käytetäänkö termiä lomaltapaluuraha vai lomaraha, vaihtelee työehtosopimuksittain. Opettajat noudattavat kunnallista opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES:iä. Opettajan lomarahan määräytymisestä löytyy lisätietoa täältä: https://www.oaj.fi/tyoelamaopas/lomat/kunnallinen-opetushenkiloston-virka--ja-tyoehtosopimus-ovtes/#milloin-lomarahani-maksetaan
Tarkoitako Ylöjärvellä sijaitsevaa Soppeenmäen radiomastoa? Masto on rakennettu vuonna 1960. Alla olevista linkeistä lisää tietoa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Soppeenm%C3%A4en_radiomasto
https://ylojarvenuutiset.fi/2013/07/13/euroopan-ihmeesta-vireaksi-vanhukseksi/
Tietoa peleistä kirjastoissa ja pelikasvatuksesta löytyy Kirjastot.fi:n kokonaisuudesta Pelikasvatus, https://www.kirjastot.fi/pelit.
Siellä on erillinen artikkeli aiheesta Pelit kirjastossa, https://www.kirjastot.fi/pelit/pelit-kirjastossa.
En oikein löytänyt etsimällä enkä tästä lähdeluettelosta tietoa muiden maiden kirjastojen peleistä, https://www.kirjastot.fi/pelit/tutkimustietoa-pelaamisesta, mutta asiasta osaa varmasti antaa enemmän tietoa sivujen ylläpitäjä Heikki Marjomaa.
Valitettavasti en löytänyt tällaista tutkimusta.
Lähimmäs osunevat Helsinki-Vantaan lentoasemasta tehdyt lentokonemeluselvitykset. Ikävä kyllä näitäkin löytyy Helmet-kirjastoista ainoastaan Tikkurilan kirjaston Vantaa-kokoelmasta, joten en pääse tutkimaan, olisiko niissäkään mitään mainintoja melun vaikutuksesta eläimistöön. Tässä viitteet kyseisiin selvityksiin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Slentomelu*%20helsinki-vantaan%20lentoasema__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Myöskään tieteellisistä kirjastoista kaipaamasi kaltaista tutkimusta ei näytä löytyvän. Ainoa löytämäni tutkimus, jonka luettelointitiedoissa on asiasanoina sekä lentomelu että eläimet, on alla olevassa linkissä mainittu ...
Taiteilija saattaisi olla Lars Holmström. Holmströmin signeerauksessa on ollut pientä vaihtelua aikojen kuluessa, mutta ainakin sukunimen lennokas kirjoitustapa on tunnistettavissa. Kuvia hänen töistään löytyy runsaasti verkosta, joten vertailupohjaa on tarjolla tutkittavaksi.
http://www.galleria12.fi/fi/ws/20/Holmstr%C3%B6m+Lars.html
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/lars-holmstrom
Laitoinkin jo toiseen kysymykseesi listaa kirjoitusoppaista.
13-vuotiaan mahdollisuuksista kirjan julkaisuun on vaikea sanoa mitään tilastollisesti tarkkaa, mutta kyllä nuoretkin ovat saaneet kirjojaan julki ihan kaupallisilta kustantajiltakin. Esimerkiksi suosittu dekkarikirjailija Leena Lehtolainen oli 12-vuotias, kun Kustannusosakeyhtiö Tammi julkaisi hänen esikoisteoksensa ”Ja äkkiä onkin toukokuu”.
Mahdollisuudet saada kirja julkaistua paranevat, jos kirja on annettu luettavaksi useille esilukijoille – esimerkiksi vanhemmille tai kavereille – ja muokattu käsikirjoitusta saadun palautteen mukaan. Kieliasu kannattaa tarkistuttaa jollakulla, joka osaa tarvittaessa laittaa pilkut paikalleen ja havaita mahdolliset kirjoitusvirheet tai muut...
Kyseisestä tanssista ei valitettavasti löytynyt juurikaan tietoa tutkimistani kirjoista tai nettilähteistä. Sitä ei myöskään näytä olevan kirjastomme kokoelmissa musiikkina eikä tanssina.
Discogs-sivusto osoitteessa https://www.discogs.com/Robby-Schmitz-Ensemble-Luis-Steiner-Adams-Mixer… tietää kuitenkin kertoa, että tanssimusiikin sisältävän levyn genret olisivat ”Electronic, Jazz, Folk, World, & Country” ja ”Synth-pop, Ragtime, Folk”. Osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Mixer_dance löytyvän englanninkielisen WIkipedian artikkelin mukaan ”mixer” viittaa tanssiin, jossa vaihdetaan paria, mutta valitettavasti sen pidemmälle en päässyt selvityksessä.
Adams mixerin tahdissa on nähtävästi tanssittu Ranuan lukion vanhojen...
Uskomus tosiaan elää ilmeisen sitkeästi. Keskustelupalstoilta löytyy siihen liittyviä kysymyksiä ja hyvinkin tyhjentäviä vastauksia, mutta koska ne ovat nimettömiä ja vailla lähdetietoja, en viittaa niihin tässä.
Sen sijaan Folko Kullmannin kirjassa Kukkiva koti sanotaan tiiviisti, että sitkeästi elävä uskomus siitä, että kalkki saostuisi vettä seisotettaessa astian pohjalle ei pidä paikkaansa. Myös veden keittämisen teho on kirjan mukaan häviävän pieni.
Taulun kuva kannattaisi lähettää taiteen asiantuntijalle, esim. netin sivustojen kautta ja tiedustella sieltä,
mm. Bukowskin huutokauppa-sivustolta löytyy Online-arviointi, teostiedustelut näillä sivuilla ovat maksuttomia.
Esimerkiksi näistä:
https://www.bukowskis.com/calendar
https://hagelstam.fi/
Antiikki & Design- lehdestä löytyy palsta, jonne voi lähettää tiedusteluja:
https://antiikkidesign.fi/kysy-esineista
Koti ja keittiö- lehdessä on myös palsta, jossa voi kysyä:
https://kotijakeittio.fi/vanhattavarat-6.171.b5fbf75fc0
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu samantapaiseen kysymykseen: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Venäläistä kaunokirjallisuutta suomeksi löydät Joensuun seutukirjaston aineistorekisteristä Jokusesta, http://jokunen.jns.fi/fin?formid=find2&ulang=fin ,kun teet haun, jossa kirjoitat luokaksi 84.71 ja rajaat aineistolajiksi "kirja" ja kieleksi "suomi" . Näin saat yli 900 kirjaa hakutulokseksi. Seutukirjaston rekisterissä kaunokirjallisuuden luokka on alkukielen luokka.
Pääkaupunkiseudun aineistorekisterissä Helmetissä kaunokirjallisuudessa on käytetty sitä luokkaa, jolle kirja on käännetty. Nykyisessä Helmetin versiossa sinun täytyy mennä tarkennettuun hakuun ja kirjoittaa hakusanoiksi 'venäjä...
Kaari Utriosta löytyy tietoa ainakin seuraavista teoksista:
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita, 2000
Miten kirjani ovat syntyneet; 4, 2000
Taiteen huipulta: taiteen akateemikot ja taiteilijaprofessorit Suomessa 1997, 1998
Kotimaisia nykykertojia, 1997
Kotimaisia naistenviihteen taitajia, 1999
Lisäksi Aleksi-tietokannasta löytyy aika paljon lehtiartikkeleita, pääset katsomaan Aleksia kirjastossa.
Kaari Utriosta löytyy sivuja myös hakemalla esim. Googlesta, esim kustannusosakeyhtiö Tammen sivuilla on lyhyt esittely Kaari Utriosta http://www.tammi.net
Kaari Utrion kotisivu on: http://www.amanita.fi/
