Helmet-sivustolla esitellään uutuuksia ja varatuimpia kirjoja. Löydät utuuslistan täältä: https://helmet.finna.fi/Content/kirjallisuus#uutuudet
Perinteisen Helmet-aineistohaun kautta voi myös etsiä kirjastoon tilattuja kirjaan kirjoittamalla hakukenttään aihepiirin (tai pelkkä *-merkki, jos haluat nähdä kaikki tilatut teokset) ja rajaamalla hakua "Tulossa kirjastoon" hakuehdolla. Näistä kirjoista on jo tehty tilaus kirjastoon, joten ne näkyvät tietokannassa ja ovat myös varattavissa. Perinteinen Helmet-aineistohaku löytyy täältä: https://kirjtuo1.helmet.fi/
Kyseessä on varmaankin Carl Barksin tarina Kylmä kauppa vuodelta 1957. Tarinassa Roope-setä ostaa huutokaupassa pallon bombastiumia, maailman harvinaisinta alkuainetta, jonka käyttötarkoituksesta ei kuitenkaan ole tietoa. Lopulta selviää, että yksi atomi bombastiumia muuttaa tynnyrillisen vettä herkulliseksi jäätelöksi, jonka maku vaihtelee tynnyreittäin. Tarina on ilmestynyt suomeksi ensimmäisen kerran Aku Ankan taskukirjassa 50, Rahamies Roope, ja viimeisimmäksi Carl Barksin parhaat sarjat -kokoelmassa Koralliluolan kummitus.Lähteet:https://poistyopoydalta.blogspot.com/2011/01/carl-barks-kylma-kauppa-1957.htmlhttps://fi.wikipedia.org/wiki/Bombastiumhttps://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/carl-barksin-parhaat-sarjat-koralliluolan-kummitus/...
Kyseessä lienee Hilary ja Piers du Prén Hilaryn sellistisiskosta Jacquelinesta tekemä muistelmateos A genius in the family: an intimate memoir of Jacqueline du Pré. (ISBN=0099274787 tai 1856197530) Kirjaa ei ole suomennettu. Kirjan pohjalta on Anand Tucker tehnyt elokuvan Hilary ja Jackie, joka on ainakin täällä pääkaupunkiseudulla lainattavissa videona.
Vuonna 2001 on ilmestynyt teos Mahlottomia jonsei vihlonviimmesiä : murresanoja ja kielenilmaisuja Hauholta, tekijöinä Seppo Soittila ja Salme Pohjola.
Kyseessä on Toivo Kärjen säveltämä ja Reino Helismaan sanoittama Tangoserenadi. Se alkaa sanoilla "Tangoserenadi päätti illan, kotiin sinut saattaa sain". Sen levytti ensimmäisenä Eino Grön vuonna 1961. Kappaleen ovat myöhemmin levyttäneet myös esimerkiksi Reijo Taipale ja Rainer Friman.
Kappale YouTubessa: https://www.youtube.com/watch?v=vnIZUilOK6c
Suomen kansallisdiskografia: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4604695?sid=2940345645
Yksi nimeen "Rakkauden sinfonia" assosioituva musiikkikappale on ainakin Weinen, weil die Liebe dir Leid gebracht tšekkiläisen Gustav Machatýn elokuvasta Extase (1932). Suomessa elokuvan nimenä oli Hurmio, mutta Saksassa se tunnettiin nimellä Symphonie der Liebe ('Rakkauden sinfonia'). Lehtitietojen mukaan Yleisradion äänilevykonserteissa 30-luvulla Ludwig Rüthin orkesterin levytys kappaleesta esiintyi 'hitaana foksina äänielokuvasta Rakkauden sinfonia' (levyn etiketissä lukee kappaleen nimen alla "Langs. Foxtrot a. d. Tonfilm 'Symphonie der Liebe'").Mielenkiintoista kyllä, muusikko Hämälä, joka Tuulessa ja tuiskussa "kilkuttelee" omatekoisella pelivärkillään Rakkauden sinfoniaa, tuumii naputella myös "kappaleen Eliselle".Orchester Ludwig...
Kuvaukseesi sopiva kirja on Thomas Schlesserin romaani Monan katse, joka ilmestyi suomeksi Otavan kustantamana vuonna 2025. Lisätietoa kirjasta löytyy kustantajan sivuilta: https://otava.fi/kirjat/monan-katse/.
Tähän lauluun en löytänyt julkaistua nuottia. Laulu on kyllä levytetty. Sen on levyttänyt Luumäen viihdelaulajat vuonna 1981.
Laulun nimi on joissakin julkaisuissa "Kotikirkkoni joulun kellot". Laulu alkaa: "On joulu ja kuurassa koivupuut". Laulun on säveltänyt Aarne Ahlapuro ja sanoittanut Pentti Kelavirta. Pentti Kelavirran sanoitus on julkaistu lehdessä "Ylihärmän joulu 2012" nimellä "Kotikirkkoni joulun kellot".
Arto Paasilinnan kielitaidosta tai -taidottomuudesta löytyy tosiaan esim. Ylen artikkeli Suomalainen kirjailija: Arto Paasilinna – vapauden apostoli Italiassa, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/10/25/suomalainen-kirjailija-arto-pa….
Erno Paasilinnasta en löytänyt tietoja kielitaidosta. Lyhyt kuvaus Paasilinnasta kertoo hänen opiskelleen Rovaniemen kansankorkeakoulussa, https://otava.fi/kirjailijat/erno-paasilinna/.
Reino Paasilinna on toiminut diplomaattina, kansanedustajana ja Euroopan parlamentissa, joten voidaan olettaa hänellä olleen kielitaitoa enemmänkin. Eduskunnan sivuilta löytyy tietoa myös aiemmista kansanedustajista, https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/206.aspx. Reino Paasilinnan CV:ssä koulutuksen kohdalla...
Hei,Kyseessä lienee Jon Amielin ohjaama Sommersby (1993). Pääosissa Richard Gere ja Jodie Foster. Juoni perustuu löyhästi tositapahtumiin 1500-luvulta. Tämä alkuperäinen kertomus on myös suomennettu: Martin Guerren paluu / Natalie Zemon Davis ; suomentanut Aulikki Vuola. Amielin elokuva perustuu ranskalaisohjaaja Daniel Vignen 1500-luvulle sijoittuneeseen elokuvaan Le retour de Martin Guerre (1982). Amiel on siirtänyt tapahtumat Yhdysvaltain sisällissodan aikaan, jossa sodasta palaavaa meistä epäillään huijariksi.
Suomalaisia nykyrunoilijoita esitellään kahdessa kirjassa:
- Suomalaisia nykyrunoilijoita / toim. Siru Kainulainen ja Johanna Krappe (2008)
- Suomalaisia nykyrunoilijoita. 2 / Teemu Manninen, Maaria Pääjärvi (toim.) (2011)
Hyviä vinkkejä ja esittelyjä myös mm. näiltä sivuilla:
Tienviittoja 2000-luvun runouteen | Helmet
Ota lukuun: Suomalaista nykylyriikkaa
2000-luvun runous « Tuli & Savu (tulijasavu.net)
Avainsana: nykyrunous (kirjavinkit.fi)
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty nykyrunoilijoista aiemminkin. Alla linkki toiseen vastaukseen:
Olen lukenut suomalaisia runoilijoita 80- ja 90-luvulla. Nyt haluaisin hieman päivittää tietojani, ketäs suomalaisia runoilijoita tällä hetkellä onkaan?...
Kysyin neuvoa Otavalta ja Päivi Syrjänen vastasi näin: "Todella kiinnostava kysymys! Kirjaa on uudistettu tai päivitetty useita kertoja, ja 100-vuotisjuhlavuonna 2008 ilmestyi myös alkuperäisen Kotiruoan näköispainos. Sen jälkeen on tehty vuonna 2018 kevyempi sisällöllinen päivitys. Myös kannen väri vaihtui tuolloin muutama vuosi sitten ruskeasta mintunvihreäksi.
Tuoreimmassa uudistuksessa alun teoriaosiota ajanmukaistettiin kevyesti, ja mm. ruokaympyrä vaihtui nykymuotoiseen ruokakolmioon. Kirjaan tuli myös uusia reseptejä.
Kirjan alussa on pieni historiikki, josta selviää, että isoimmat muokkaukset on tehty 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa sekä 1980-luvun lopussa. Vuoden 2008 uudistuksesta minulla ei ole kirjallista materiaalia. Tämä...
Kyseessä on Paula Koivuniemen En antaa muuta voi (1968). Sanoittaja Juha Vainio, säveltäjinä Maurice Jarre ja Howard Greenfield.
https://www.youtube.com/watch?v=SKCkDsqko8o
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4586172?sid=3091801368
Tällaiselta paikalta vaikuttaisi ainakin Kolumbian pääkaupunki Bogotá, jossa vuoden keskimääräisesti alin lämpötila on vuosina 1995–2020 ollut kuukauden mukaan tammikuussa 7°C, ja ylin vastaavasti helmikuussa 20°C. Yleisesti ottaen Bogotássa vallitsee lauhkea ilmasto, tai subtrooppinen vuoristoilmasto. Lämpötiloissa saattaa kuitenkin saman kuukauden sisällä olla suuria vaihteluita - tammikuun (joka on yleensä kylmin kuukausi Bogotássa) lämpöennätys on toisaalta ollut +28,6°C, joka mitattiin vuonna 2003. Tällaiset lämpötilat ovat silti harvinaisia, sillä lämpömittarin lukema harvoin nousee yli 23 asteen. Lämpötilaennätyksiä ja keskimääräisiä lämpötiloja voi tarkastella esim. seuraavalta sivulta: https...
Helmet kirjaston lainaushistorian saa näkyviin, kun kirjautuu Helmet sivuille nettiselaimessa ja napsauttaa omissa tiedoissa Lainaushistorian tallentumaan. Taskukirjastossa lainaushistoria tulee näkymään uusimman päivityksen myötä. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/67600/951-44-6613-6.pdf?sequence=1
Kyseessä on Juha Mannerkorven runo. Se löytyy ainakin teoksista Runo puhuu ilosta ja Juha Mannerkorven teoksesta Runot 1945-54.
Kyseiset kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-aineistohausta osoite http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html
