Kyllä voi.
Voit tulostaa kirjaston asiakastietokoneilta mustavalko- ja väritulosteita A4 ja A3-kokoisena. Tulostaminen maksaa 0,20 euroa per sivu ja tulostuksen voi maksaa kortilla tai sähköisesti. Käteismaksua ei ole. Helmet
HUS:in arkistosta neuvottiin ottamaan yhteyttä suoraan sinne, niin sieltä opastetaan miten tällainen tietopyyntö laaditaan. Arkiston puhelinnumero on 0505958054.
Näyttää siltä, että australialaista kirjallisuutta on suomennettu vain vähän muuta kuin viihdekirjallisuutta. Tunnetuimpia australialaisia kirjailijoita ovat nobel-kirjailija Patrick White ja viihdekirjailijat Catherine Gaskin, Nevil Shute, Morris West ja Colleen McCullough. Myös Peter Careyn ja Thomas Keneallyn teoksia on suomennettu. Yksityiskohtaisempi luettelo australialaisista kirjailijoista, joiden teoksia on suomennettu, löytyy Eija Ventolan kirjasta Australialaista kertomakirjallisuutta suomeksi (Jyväskylän yliopisto, 1992); bibliografia käsittää vuodet 1890-1989.
Philip Neilin teoksessa Kaunotar ja hirviö : satuja maailmalta on australialainen satu Taikapilli. Internetistä löytyi Simo Kaupinmäen suomentama satu Hurmekukka http://...
Etsitte tekstiä, jolla osallistuitte Raittiuskirjoituskilpailujen kilpailuun joko vuonna 1951 tai 1952. Selvitin asiaa olemalla yhteydessä Raittiuden ystävät -keskusjärjestöön, josta sain lisätietoa noista kirjoituskilpailuista. Raittiuskilpakirjoituksia järjestettiin yhteistyössä paikallisten raittiusyhdistysten ja Suomen opettajain raittiusliiton kanssa.
Käyttäessäni Suomen opettajain raittiusliittoa haussani Kansalliskirjaston hakupalvelussa, sain vastauksesi monia Kansalliskirjaston kokoelmaan kuuluvia valmistekirjasia, joissa on Raittiuskirjoituskilpailussa käytettyä aineistoa. Sain Kansalliskirjastolta apua. Suomen opettajain raittiusliiton arkisto sisältyy Nuorisokasvatusliiton arkistoon, jota säilytetään...
Mahtaisiko kyseessä olla Kati Koivikon vuonna 2019 ilmestynyt matkakertomus ja historiallinen yhteiskuntakuvaus Kirkkaankeltaisen Wartburgin kyydissä : matkalla Saksan itäosissa. Ote kirjan takakansitekstistä: "Tarinat kuljettavat lukijaa DDR-ajasta aina tämän päivän Saksaan. Pakolaisten saapuminen Syyriasta, levottomuudet idän kaupungeissa, nationalististen ajatusten voimistuminen. Historia kiertyy henkilökohtaisten tarinoiden pohjalle, joiden kautta avautuu uusia näkökulmia tämän päivän Eurooppaan."
Linkki Helmet-hakuun: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2388757
Ajantasainen lista löytyy Helmet-verkkokirjaston Kirjastot-sivulta. Valitse Hae palvelun perusteella ja kirjoita Valitse palvelusta -valikkoon palautusluukku. 12.2.2025 tieto palautusluukusta on seuraavien kirjastojen tiedoissa:-Etelä-Haagan kirjasto-Haukilahden kirjasto-Kauniaisten kirjasto-Munkkiniemen kirjasto-Nöykkiön kirjasto-Puistolan kirjasto-Pukinmäen kirjasto-Roihuvuoren kirjasto-Sellon kirjasto-Suutarilan kirjasto-Tapanilan kirjasto-Tikkurilan kirjasto-Töölön kirjasto-Vuosaaren kirjasto
Vaikka Tampere on taustalla kaikissa Rauha S. Virtasen teoksissa, aivan suoraan hän ei kuvaile tamperelaisia paikkoja. "Alussa ajattelin, ettei Tampereesta voi puhua liian selvästi, vaikka niinhän moni tekikin. Siten kirjoitin vain hämärästi tamperelaisia paikkoja ja asioita kirjoihini, ja sellainen tyyli jäi minulle päälle", kirjailija kuvailee Karoliina Kantolan vuonna 2010 tekemässä haastattelussa.
Selja-kirjat kahta viimeistä lukuun ottamatta on kirjoitettu Tampereen Kalkussa, ja Kalkun maisema näkyy Selja-sarjassa taustalla koko ajan. Seljan perheen talo Leppäkertunkujalta oli Rauhan kotimaisema omenapuineen ja puroineen.
Kun Kalkun koti alkoi käydä Virtasille pieneksi, perhe muutti vanhaan Hurman kouluun Aitolahteen. Viimeisten Selja...
Lainatuimmat aikuisten kaunokirjat vuonna 2021
1. Enni Mustonen: Pukija (378 lainaa)
2. Delia Owens: Suon villi laulu (321 lainaa)
3. Paula Nivukoski: Mainingin varjo (277 lainaa)
4. Paula Nivukoski: Nopeasti piirretyt pilvet (274 lainaa)
5. Enni Mustonen: Näkijä (258 lainaa)
6. Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa (253 lainaa)
7. Miika Nousiainen: Pintaremontti (250 lainaa)
8. Camilla Läckberg: Kultahäkki (245 lainaa)
9. Lucinda Riley: Kuun sisar ja Enni Mustonen: Sotaleski (244 lainaa)
Lainatuimmat aikuisten tietokirjat vuonna 2021
1. Helena Jouppila: Neloset : Jouppilan sisarusten tarina (285 lainaa)
2. Thomas Erikson: Idiootit ympärilläni (253 lainaa)
3. Sirkka Hirsjärvi: Tutki ja kirjoita (249 lainaa)
4....
Yhtä selkeää vastausta ei ole. Tavallaan erilaiset nuottikirjoitukset tallentavat musiikkia, samoin kuin erilaiset automaatit kuten soittorasiat.
Jos kuitenkin puhutaan äänitallenteista, vanhimpana pidetään katkelmaa tuntemattoman laulajan esittämästä ranskalaisesta kansanlaulusta "Au clair de la lune" vuodelta 1860. Se tallennettiin fonautografilla, joka piirsi äänenvaihtelujen käyrän savun mustuttamalle paperille. Ääntä ei voinut toistaa, mutta myöhemmin tallenteesta on tehty digitaalinen kuvannus ja siitä on rakennettu tietokoneen avulla äänite.
Vanhin toistettava musiikkitallenne on fonografiäänite brittiläisen säveltäjän Arthur Sullivanin laulusta "The Lost Chord" vuodelta 1888.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/...
Valitettavasti emme löytäneet mitään lähdettä, jossa olisi eritelty kanojen nimet. Asiaa voi vielä tiedustella esimerkiksi P.E. Svinhufvudin kotimuseosta Kotkaniemestä. Kotkaniemi-museon yhteystiedot ovat:
Kotkaniemi-museo
Itsenäisyydentie 799 a
54530 LUUMÄKI
info@kotkaniemi.fi
Puh. 040 522 7553
Näistä teoksista löytyy tietoa väestönsuojelusta talvisodan aikana:
1) Talvisodan historia. 4 : Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat / toimittanut Sotatieteen laitoksen sotahistorian toimisto toimittanut KIRJA 1991
2) Helsingin väestönsuojelu : väestönsuojelun taustaa, toimintaa ja tapahtumia 1927-1989 / Jukka Knuutt KIRJA 1990
3) Sodan ja rauhan rajalla: muistelmia ylimääräisten kertausharjoitusten ajalta syksyltä 1939 / toimituskunta: Sture Merikallio, Antero Heikkinen, Osmo Lampinen KIRJA 1996
Kyseessä varmasti eteläafrikkalainen näytelmäkirjailija, ohjaaja ja
näyttelijä Athol Fugard (s.1932), jonka, kuten niin monen muun eteläafrikkalaisen kirjailijan, tuotannon teemoihin on vaikuttanut
Etelä-Afrikan hallituksen harjoittama, mutta jo historiaan siirtynyt,
rotuerottelupolitiikka.
Kätevimmin tietoja Fugardista löydät netistä. Hyviä sivuja on useita, esim. http://www.xs4all.nl/~fisher/atholi.html ja
http://artsedge.kennedy-center.org/pwtv/fugard.html ja
http://www.stagebill.com/Theater/profiles/profilesarchive/fugard.html
"Cubic surface" on aivan oikeaan osunut arvelu. Russellin muistelmien englanninkielisessä laitoksessa sanotaan näin: " -- I worked on the problem of the twenty-seven straight lines on a cubic surface."
Hei! Välitin kysymyksesi Helsingin ortodoksisen kirkon kirjastolle. Sain kirjastonhoitaja Christina Kontkaselta tällaisen vastauksen:
"Ensimmäisenä harhaoppina tuli mieleen ikonoklasmi, eli ikoneita vastustavien oppi. Vuosina 726-842 hävitettiin ja turmeltiin lähes kaikki Kristusta ja pyhiä esittäneet ikonit. Eli ikonien kunnioittaminen on keskeinen asia ortodoksisen uskon harjoittamisessa. Tässä yhteydessä mainitsisin myös ortodoksisen kirkkolaulun (ei käytetä mitään soittimia) merkitys erottamattomana osana jumalanpalvelusta.
Toinen ortodoksiselle uskonnolle ominainen piirre on Pyhien ja erityisesti Jumalansynnyttäjän palvominen, siinä mielessä, että heitä paitsi kunnioitetaan heitä myös rukoillaan
Myös oppia Pyhästä...
Sari Peltoniemen arvostelu ensimmäisestä Harry Potter -kirjasto löytyy Internet-sivulta (Kalaksikukko) http://iwn.fi/kk/arvostel/kkarv055.htm Internetistä löytyy myös Harry Potter -kirjojen suomentajan Jaana Kaparin Haastattelu (Helsingin Sanomat) osoitteesta http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/20000402/ajas/20000402aj04… .
Potter-kirjoista löytyvät myös seuraavat suomenkieliset artikkelit:
Heikkilä-Halttunen, Päivi. 'Harry Potter rules!' Onnimanni 2000:1, s. 14-18.
Saure, Annamari. 'Ilmiö nimeltä Harry Potter'. Virke 2000:2, s. 32-34.
Manninen, Terttu. 'Iltasatuja ja lapsille omistettua aikaa' Lapsen maailma 1999:58, s. 40-41.
Mänttäri, Tiina. 'Harry Potter ja Azbakanin vanki' Portti 2000:19, s. 1, 144-145.
Mänttäri,Tiina. 'Harry...
Toivo Kärjen sävellyksen Minä haaveilin vaan (sanat Raul Reiman) nuotit löytyvät kahdesta kokoelmasta, Tulenliekki : Unohtumattomat laulut 2 (Warner/Chappel 1995) ja Scandia Kustannuksen vuonna 1981 julkaisemaan kokoelmaan Toivo Kärki. Molemmat löytyvät ainakin HelMet-kirjaston kokoelmasta, jos ei lähempää.
Heikki Poroila
Ulkolinjan ohjelmassa kirjailija ja toimittaja Sergio Rizzo väittää, että vuonna 1993 Italiassa oli 150 000 lakia, kun Saksassa oli n. 7000 - 8000 ja Ranskassa muutama tuhat. Nykyään Italiassa on Rizzon mukaan 200 000 lakia ja 50 000 alueellista lakia. Näiden lakien määrään emme pysty ottamaan kantaa.
Ulkolinja: Koronarahaa mafialle? https://areena.yle.fi/1-63576152
Lakien määrän kasvua Suomessa voisi selittää Saija Nirosen Yleisradion uutisille vuonna 2013 tekemä artikkeli, jossa on haastateltu lainsäädäntötutkimuksen emeritusprofesori Jyrki Talaa. Pidemmällä ajanjaksolla vuosittaisen sääntelyn määrä on lisääntynyt Suomessa voimakkaasti. Säädösten määrä kasvaa kaikissa kehittyvissä maissa, eikä Suomi poikkea muista. Mitä kehittyneempi...
Odysseiasta on olemassa kaksi suomennosta. Otto Mannisen tulkitsemana se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1924, Pentti Saarikosken versio julkaistiin vuonna 1972.
Manninen:
"-- Jos kuka kuoloton turman tois tiell' aaltojen tummain,
kärsinen sen, sydän mulla on vahvistuttama vaivain;
paljon kärsiä sain, monet sain kovat kohdata, kestää
taistoja, myös meren myrskyjä; --"
Saarikoski:
"-- Jos joku jumalista saattaa minut haaksirikkoon viinintummalla merellä, minä kestän senkin sillä mieleni on kärsimysten karaisema, minä olen paljon kokenut ja nähnyt vaivaa sekä merellä että sodassa, --"
