Kuvauksen perusteella kyseessä vaikuttaisi olevan alunperin Pohjois-Australiasta kotoisin oleva didgeridoo. Tässä lainaus soittimen ominaispiirteistä:
"Soittimen pituus on yleensä 1–2 metriä. Reikiä puuhun ei porata, mutta putkilon kapeampaan päähän laitetaan suukappaleeksi mehiläisvahaa. Soitin saatetaan koristella perinteisin kuvioinnein, mutta myös koristelemattomat soittimet ovat yleisiä. Koska luonto on muovannut soittimen, kahta samanlaista didgeridoota ei ole.
Didgeridoon ääni tuotetaan suuaukosta puhaltamalla ja samalla huulia pärisyttämällä samoin kuin esim. trumpettiin tai pasuunaan puhallettaessa. Soitin vaatii niin paljon ilmaa, että keuhkojen tyhjäksi puhaltaminen tapahtuu jo muutamassa sekunnissa. Tämän vuoksi syntyi...
Emme valitettavasti tunnistaneet tekstiä ja sen tekijää. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kordieriitti on melko yleinen magnesium-alumiinisilikaatti metamorfisissa kivissä. Se laajenee vain vähän lämmetessään, kestää happokäsittelyä ja äkillisiä lämpötilanvaihtelua ja johtaa heikosti sähköä. Siitä on valmistettu polarisaatiosuodattimia, sähköeristeitä, vastuksia ja lämmityselementtejä. Kordieriitti on pleokroinen eli sen väri muuttuu riippuen siitä, mistä suunnasta kiveä katsellaan. Siitä on käytetty on nimeä dikroinen eli kaksivärinen, vaikka oikeammin pitäisi puhua kolmivärisestä, sillä väri voi olla katselukulmasta riippuen lähes väritön, violetti tai kellertävän harmaa. Kivi on ainakin läpikuultava, joskus läpinäkyvä, ja kiiltää lasimaisesti. Läpinäkyviä kordieriittejä on käytetty korukivinä.Lähteet:https://www....
Vaasan yliopistossa ei voi opiskella kavatustiedettä. Vaasan kesäyliopiston avoin yliopisto-opetus sen sijaan tarjoaa Helsingin yliopiston kasvatustieteen perusopintoja verkossa.
Opintopolku https://opintopolku.fi/konfo/fi/ on hyvä lähde, jos haluat tietoa korkeakoulujen tutkintoon johtavista koulutuksista, perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaun koulutuksista sekä jatkuvan haun ammatillisista koulutuksista.
Edunvalvontavaltakirjan ei tarvitse olla lakimiehen tekemä, mutta sen täytyy sisältää tietyt asiat, mm. kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset.Ohjeita valtakirjan tekemiseen löytyy esimerkiksi Suomi.fi -sivustolta: Edunvalvonta, edunvalvontavaltuutus ja edunvalvontavaltakirja – opas edunvalvonnasta – Suomi.fi - Suomi.fiMyös seuraavista teoksista löytyy ohjeita edunvalvontavaltuutuksesta ja valtakirjan tekemisestä:Perhe ja perintö 2025. Edilex Lakitieto Oy 2025. (s. 241-248)Kangas, Urpo: Perhe- ja jäämistöoikeuden perusteet. Alma Talent Oy 2019. (s. 263-269)
Kyseessä saattaisi olla M. M. Kayen lähes 800-sivuinen Kaukaiset paviljongit - olkoonkin, että se on ilmestynyt suomeksi vasta 1980.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11869
Kyseessä on vuosina 1978 - 1981 valmistunut 26-osainen ranskalainen animaatiosarja Olipa kerran ihminen.
Sarjasta valmistettuja DVD-tallenteita on lainattavissa kirjastoista. Tallenteiden saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla: https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.imdb.com/title/tt0264244/?ref_=ttfc_fc_tt
https://fi.wikipedia.org/wiki/Olipa_kerran_ihminen
Tissin varhaisin kirjallinen esiintymä on vuodelta 1783 (Christfrid Ganander, Aenigmata Fennica : Suomalaiset arwotuxet wastausten kansa) ja sana on mukana myös ensimmäisessä suomenkielisessä sanakirjassa, Gananderin Nytt finskt lexiconissa (1786). Sitä lienee mahdotonta todentaa, kuinka kauan sana on kielessämme ollut ennen kirjoihin ja kansiin päätymistään, mutta joka tapauksessa se on ollut käytössä ainakin 1700-luvulta lähtien.
Lähde:
Raimo Jussila, Vanhat sanat : vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä
Kotimaisten kielten keskuksen sivulle on koottu kielentutkijoiden kirjoituksia linnuista: https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/kotus-vinkkien_arkisto_(2019-2020)/kotus-vinkit_2020/kevat_siiven_alla.33777.newsIrma-Riitta Järvisen ja Markku Tantun Pieni lintukirja kertoo, miten linnunääniä on tulkittu, miten linnut ovat saaneet lajipiirteensä, minkälaisia enteitä, uskomuksia ja taikoja lintuihin liittyy ja millaisia pikkurunoja ja loruja siivekkäistä on sepitetty. Linnut esitellään kirjassa elinympäristöittäin ja lajeittain.Eero Ojasen ja Daga Ulvin Suomen Myyttiset linnut on kuvitettu teos, joka käsittelee suomalaisissa tarustoissa ja kansanperinteessä esiintyvistä linnuista ja niihin liitetyistä myyteistä ja uskomuksista.Marjo Meriluoto-...
Helmasynti, Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'tavallisin, suurin heikkous, pahe'. on pikemminkin korrekti kuin vääränlainen suomennos. Ruotsiksi vastaava sana on 'skötesynd', ja 'sköte' merkitsee (kuvaannollista) helmaa, syliä ("äidin helma").helmasynti - Kielitoimiston sanakirja helma - Kielitoimiston sanakirja
Äitiysavustuksen alkuaikoina, 1937-1949 välisenä aikana, avustus oli tarkoitettu vain vähävaraisille äideille. Silloin puolison tulot ovat vaikuttaneet summaan. https://www.kela.fi/aitiysavustus-historia
Nykyään äitiysraha määräytyy äidin palkkatulojen, raskauden keston ja suomalaisen sosiaaliturvan piiriin kuulumisen mukaan. "Sinulla on oikeus äitiysrahaan, kun raskautesi on kestänyt 154 päivää. Ehtona on, että olet ollut oikeutettu Suomen sosiaaliturvaan vähintään 180 päivää juuri ennen laskettua aikaa. Mukaan voidaan laskea myös vakuutusaikaa toisessa EU- tai Eta-maassa, Sveitsissä tai Israelissa. " https://www.kela.fi/aitiysraha
Äitiys- ja vanhempainrahan määrän voit laskea Kelan sivuilla olevalla laskurilla. https://...
Hei!
Helmetistä voi hakea:
Kirjoita hakulaatikkoon portugali > valitse lastenkokoelma > valitse kieleksi portugali. Onnea etsintään! Samalla näet, minkä kirjaston hyllyssä on eniten portugalinkielisiä lastenkirjoja.
Onnea hakuun!
Tässä linkkejä hakutuloksiin Finna-hakupalvelusta. Luetteloissa on kirjoja ja muuta aineistoa kysymistäsi aiheista. Aiheista on varmasti myös muuta aineistoa: eri hakusanojen avulla löytyisi muita kirjoja. Kannattaa jatkaa etsimistä miettien sopivia hakusanoja.
Teatterialan kirjoista löytyy varmasti myös lisää materiaalia. Kirjojen asiasanoitus ei kata kirjan kaikkea sisältö vaan voi olla hyvinkin yleinen. Luetteloissa on varmasti myös kirjoja, jotka eivät aihetta varsinaisesti käsittele, vaikka asiasanat kirjan kuvailusta löytyvätkin.
Taideyliopiston kirjaston Teatterikorkeakoulun kirjastosta voisi kannattaa kysellä lisää:
https://lib.uniarts.fi/yleistieto/aukioloajat-ja-yhteystiedot/#teatterikorkeakoulun-toimipiste...
Galt MacDermottin säveltämäja James Radon ja Gerome Ragnin kirjoittama musikaali Hair eli Hiukset nähtiin Suomessa ensimmäisen kerran Tampereen Popteatterin esittämänä Tampereen 1. Teatterikesässä 6. elokuuta 1969. Tämän jälkeen musikaali siirtyi vierailevana esityksenä Tampereen teatteriin, jossa sitä esitettiin vuosina 1969 – 1971 yhteensä 71 kertaa.
Svenska Teatern otti Hair-musikaalin ohjelmistoonsa myös samana vuonna. Ensi-ilta oli 23.11.1969.
https://www.tampereenpopteatteriyhdistys.fi/hair/
http://ilona.tinfo.fi/esitys_tieto.aspx?id=4347
http://ilona.tinfo.fi/esitys_lista.aspx?lang=fi
Bo Carpelanin runon Annorlunda, Toisenlaiset, kokoelmasta Måla himlen : vers för små och stora (1988) on suomentanut Kaarina Helakisa. Suomennos on julkaistu ensimmäisen kerran teoksessa Taivaan maalari : runoja pienille ja suurille (1990).
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://finna.fi/
Rakkauden ihme -niminen (Son-Rise: A Miracle of Love) tosipohjaiseksi mainittu elokuva esitettiin TV1-kanavalla 16.12.1981. Amerikkalaisen elokuvan ohjasi Glenn Jordan. Perheen poikalapsella diagnosoidaan autismi. Vanhemmat eivät anna periksi vaan omistautuvat lapsensa auttamiseen. (Helsingin Sanomat 16.12.1981).
https://en.wikipedia.org/wiki/Son-Rise:_A_Miracle_of_Love
https://www.imdb.com/title/tt0079933/
Tallennetta elokuvasta ei ole kirjastoissa lainattavissa. Son-Rise: A Miracle of Love näyttäisi kyllä olevan katsottavissa YouTubelta, ei tosin suomalaisin tekstityksin. Elokuva on myös julkaistu DVD:nä.
Muistamasi kohta on Immi Hellénin runosta "Valokuvaajassa", sen toisesta säkeistöstä. Dagmar Kemilän kirjassa "Luen ja kerron" runo on nimellä "Mirri, Marri ja Murri valokuvaajassa". Runo alkaa: "Ei saa silmiä räpyttää".Runo sisältyy moneen julkaisuun ja yleensä niissä säkeistöjä on kaksi, mutta J. K. Santalan "Alakansakoulun aapisessa" säkeistöjä on kolme, samoin Siviä Heinämaan "Aapisessa".Eri julkaisuissa runon toisen säkeistön verbit vaihtelevat: joko "kokottaa" ja "mokottaa" tai "kököttää" ja "mököttää". Esimerkiksi Hellénin "Lasten runokirjassa" verbit ovat "kokottaa" ja "mokottaa", mutta esimerkiksi kirjassa Hellén, Immi: "Lapsuuden lauluja" verbit ovat "kököttää" ja "mököttää". Lähteitä:Heinämaa, Siviä: Aapinen :...
Saint-John Persen suomennettuja runoja on mainitsemiesi antologioiden lisäksi julkaistu antologiassa Tulisen järjen aika ja Parnasso-lehdessä (vuonna 1960 numerossa 8 ja 1976 numerossa 4), mutta mistään näistä ei kysymääsi löytynyt. Osa runoista on tosin monisivuisia proosarunoja, joten on mahdollista että säe löytyy jostakin runosta, mutta ainakaan mikään runoista ei ala kysymälläsi säkeellä.
Kaikki kirjat ja Parnasso-lehti ovat Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjastossa tai kirjavarastossa. Hyvä lähde käännösrunojen etsintään on Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta Linkki maailman runouteen:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Kansatieteestä löytyy paljonkin materiaalia, joka liittyy entisaikojen kulttuuriin, tapoihin ja esineisiin.
Työkaluista löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista:
Kolehmainen, Alfred: Puusta tehdyt
Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri
Jäntti, Lauri: Talonpoikaisesineistön katoavaa kauneutta
Sirelius, Uuno Taavi: Suomen kansanomaista kulttuuria
