Tarja Roinila suomensi meksikolaisen Juan Rulfon (1918–1986) teoksen Pedro Páramo vuonna 1991. Kyseinen lause kuuluu hänen suomennoksessaan seuraavasti: "Jokainen huokaus on kuin elämän henkäys joka jättää ihmisen."
Juan Rulfo: Pedro Páramo (suom. Tarja Roinila, 1991, Like)
http://juan-rulfo.com/
Tatuointistudio HelsINK -sarjaa on esittänyt TV5 vuonna 2013. Ei löytynyt tietoa, että tämän kanavan ohjelmia voisi katsoa jälkikäteen. Sarjan esiintyjistä kannattaa tiedustella kanavalta. Alla linkki yhteystietoihin:
http://discoverynetworks.fi/yritys-ja-kanavat/tv5/
Kyseinen ketjua nimitetään myös lompakkoketjuksi. Löytämieni englanninkielisten artikkelien mukaan lompakkoketjuja olisivat käytetty ensimmäisenä moottoripyöräkulttuurissa 1950-luvulta lähtien. Osaksi syy niiden käyttöön on ollut käytännöllinen eli lompakko ei ole kadonnut ajaessa. Osaksi sen käytöllä on haettu muun pukeutumisen ohella pelotevaikutusta. Erilaiset nuorisokulttuurit ovat sittemmin kopioineet ketjujen käytön.
Valitettavasti näissä artikkeleissa ei ollut tarkempia lähteitä, joista olisin voinut varmistaa asian paikkaansapitävyyden. Jos muodin historia kiinnostaa enemmän, Helmet-kirjastoissa on varattavissa ja lainattavissa useita asiaa käsitteleviä teoksia. Hakusanoilla muoti historia suomenkielisiä teoksia löytyy 454...
Tämä Mary Rose Brucen laulu Ten thousand miles on julkaistu nuottina vuonna 1953 (Musiikki Fazer). Nuotissa on sanat englanniksi, suomeksi Jos luulet mun kaipaavan (Reino Helismaa) ja ruotsiksi Trot du att jag förlorad är? (Einar Molin). Valitettavasti nuotti on perin harvinanen, eikä sitä löydy yleisistä kirjastoista. Ainoat julkisten kokoelmien kappaleet ovat Kansalliskirjastossa ja Musiikkiarkistossa, joista jälkimmäisestä voinee saada kopion sanoista helpommin p. (09) 757 0040, info@musiikkiarkisto.fi.
Heikki Poroila
Eho Produkt tai Eho tuote (tai Eho-tuote) on julkaissut muutamia lastenkirjoja, joista löytyy vähänlaisesti tietoa. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan kautta tietoa kolmesta kirjasta: Herr Gråbens matbekymmer, Rävens och björnens fiskafänge ja Indianpojken Hiawatha: berättad efter dikten med samma namn. Kaksi viimemainittua on julkaistu myös suomeksi: Ketun ja karhun kalamatkat ja Intiaanipoika Hiawatha: mukaeltu samannimisen runon mukaan.
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
https://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?DATABASE=6&PBFORMTYPE=01…
Kirjat on julkaistu 1930- ja 1940-luvuilla....
Yritin selvitellä, mutta valitettavasti en löytänyt tietoa mistään.
Arvauksena voisin heittää kirjat Rantasen Kusti tai Hurja kunnari. Kirjasampo
Kenties joku muistaa kirjan tarkemmin. Lähetän kysymyksen koko suomen listalle.
Tämä kysymys lähetettiin kirjastojen keskustelulistalle – vastauksia tuli Suolahdesta ja Oulusta. Molemmissa ehdotettiin samaa kirjaa: Kaaarina Karin teosta Haltin valloitus (Kisakallio-säätio 1978). Kirjassa nuoret naiset ovat mm. käsivarren Lapissa vaelluksella ja kuljettavat varusteitaan kottikärryissä yli jokien, tunturien. Kirjan jutut olivat noin 50 vuoden ajalta/takaa, todennäköisesti eri yhteyksissä aikoinansa julkaistuja. Kirjaa on saatavissa Helsingin kaupunginkirjaston keskuskirjavarastossa Pasilassa.
Espoon kaupunginkirjaston ajanvarausjärjestelmä on toistaiseksi pois käytöstä Windows 7 –asennusten ja järjestelmän kilpailutuksen johdosta. Valitettavasti emme pysty antamaan mitään aika-arviota siitä, milloin saamme taas ajanvarausjärjestelmän käyttöön. Pahoittelemme ikävää tilannetta. Koneita saattaa saada helpommin käyttöön Espoon pienissä kirjastoissa. Ajanvaraus toimii normaalisti Vantaan ja Helsingin kirjastoissa, jos on mahdollista vierailla naapurikaupungeissa.
Tuon valssin nuottia ei löydy kirjastojen eikä musiikkiarkistojen kokelmista. Teidän kannattaa ottaa varmaankin yhteyttä Jarmo Jylhän Finedit-levy-yhtiöön nuotin saamiseksi tai nuotittaa valssi Youtubesta löytyvän esityksen pohjalta.
Uusia virsiä 2009 -kokoelmassa on kolme Ylva Eggehornin tekstin suomennosta, mutta mikään niistä ei ole Benny Anderssonin säveltämä. Wikiwandissa mainittua neljättä laulua ei kokoelmassa ole.
Etsitty Eggehornin ja Anderssonin virsi juhlistaa vuosituhannen vaihtumista. Se alkaa sanoilla Så kom du då till sist ja sen varsinainen nimi on Innan gryningen. Kansalliskirjaston Finna-tietokannasta löytyy virrestä vain ruotsinkielisiä viitteitä.
Jos kuitenkin etsii Wikiwandissa mainitun neljännen laulun suomenkielisellä muodolla Kun tulit viimein, sellainen löytyy ruotsalaiseen julkaisijan kokoelmasta Helmiä : psalmer och sånger på finska (ISBN 978-91-526-3487-5). Tätä teosta on vain Kuopion taideyliopiston...
Oslon MM-kisojen 50 kilometrin hiihdosta löytyi tulokset vain 20. ensimmäiseksi tulleen kohdalta, 20. oli italialainen Gianfranco Polvara.
Kysymyksessä on varmaankin Arturo Kinch, hänestä löytyi jonkin verran tietoa internetistä. Hän perusti Costa Rican hiihtoliiton 1970-luvun lopulla ja on osallistunut lukuisiin talviolympialaisiin vuodesta 1980 alkaen. Hänen lajejaan ovat olleet syöksylasku, suurpujottelu ja murtomaahiihto. Sijoitukset ovat olleet heikonlaisia, esimerkiksi Torinossa hän sijoittui 15 kilometrin perinteisellä toiseksi viimeiseksi häviten voittajalle yli puoli tuntia.
Suomenkielistä tietoa ei löytynyt, mutta tässä muutamia englanninkielisiä linkkejä, joista löytyy tietoa Arturo Kinchistä ja tuloksista:
Oslon MM-kisojen 50...
Tarkistin asian Mynämäen pääkirjastosta.
Mietoisissa on wifi käytössäsi.
Siihen kirjautumiseen et tarvitse salasanoja ja verkon nimi on Wisi.
Asiaa tiedusteltiin jälkeen päin vielä kunnan mikrotukihenkilöltä ja hänen vastauksensa oli:
Kirjastossa ei tällä hetkellä ole vierailijaverkkoa, johtuen toimipisteen huonosta tietoliikenneyhteydestä.
Jos verkkoa ei edelleenkään löydy, siitä on hyvä kertoa Mynämäelle puh. 044 783 7257
Mahdatkohan tarkoittaa tätä juuri ilmestynyttä Merete Mazzarellan kirjaa: Fredrika Charlotta, o.s. Tengström : kansallisrunoilijan vaimo (Helsinki : Tammi, 2007)
Fredrika Runebergistä on toki muitakin kirjoja, tässä linkki kirjojen saatavuustietoihin HelMetissä: https://helmet.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&l…
Arabien esi-islamilainen uskonto oli sekoitus polyteismiä, muinaisia seemiläisiä uskontoja, kristinuskoa, juutalaisuutta ja iranilaisia uskontoja.
Lisätietoa:
Culture and Religion in Pre-Islamic Arabia | World Civilization (lumenlearning.com)
Kyseessä on Valto Saran kirjoittama Taivaan portti. Runo julkaistiin ensimmäisen kerran Saran kokoelmassa Laulu Kannakselle (WSOY, 1941). Runon voi myös lukea antologiasta Kimalteleva tomu : valikoima suomalaista uskonnollista runoutta (Gummerus, 1962) sekä ensimmäisestä Tämän runon haluaisin kuulla -kirjasta (Tammi, 1978).
Runoa on kysytty palvelussamme ennekin. Tässä linkki aiempaan vastaukseen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/kenen-ja-mika-runo-mina?from=popular
Konstruktivistinen oppimiskäsitys korostaa joustavaa ja oppijan valmiuksia painottavaa opetusta. Oppiminen on tiedon konstruointia ja se edellyttää oppilaalta aktiivisuutta. Tässä muutamia periaatteita:
Uutta tietoa omaksutaan aiemmin opittua käyttämällä.
Oppiminen on oppijan oman toiminnan tulosta.
Ymmärtämisen painottaminen edistää mielekästä tiedon konstruointia.
Sama asia voidaan tulkita tai käsittää monella eri tavallla.
Oppiminen on sidoksissa kontekstiin ja kulttuuriin.
Sosiaalisella vuorovaikutuksella on keskeinen rooli oppimisessa.
Opetussuunnitelmien tulisi olla joustavia ja ottaa huomioon niin oppijan valmiudet kuin tiedon suhteellisuus ja muuttuuvuus.
Lisää konstruktivistismista kasvatustieteessä on kirjassa Rauste von Wright...
Etsitty kirja lienee Rainer Ahoniuksen Suomen moottorilennon uranuurtaja : Adolf Aarno ja hänen Demoisellensa (Tampere-seura, 1961): "Tämä kirja kertoo yksityiskohtaisesti Adolf Aarnon uutterasta ponnistelusta ja yritteliäisyydestä ilmaan nousemiseksi ensimmäisellä Suomeen hankitulla lentokoneella. Nämä yritykset alkoivat Pyhäjärven jäällä 20.4.1911 ja päättyivät Näsijärven jäällä 8.3.1914 tapahtuneeseen 'Suomen ensimmäiseen lento-onnettomuuteen'."
