Tekniikan maailman vanhoja vuosikertoja säilytetään Pasilan kirjastossa. Voit käydä lukemassa lehtiä siellä, mutta kotiin niitä ei voi lainata.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kyseessä on Carlo Levin vuonna 1945 ilmestynyt omaelämäkerrallinen romaani Jumalan selän takana (Christo si è fermato a Eboli, suom. Helka Hiisko, 1956)
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_275
Näyttää siltä, että oman verkkokirjastosi kokoelmissa teosta ei ole, mutta voit tilata sen kaukolainaan oman kirjastosi kautta.
Nuottijulkaisu Mökkiläisen uusi laulukirja / toim. Virpi Kari, Helsinki: F-Kustannus, 2013, ISBN 9789524612586, sisältää laulun Balladi : elokuvasta Klaani. Kuvailutietojen mukaan teoksessa on laulujen sanat, melodiat, sointumerkit ja kitaran sointuotetaulukko. Kappaleen on säveltänyt Anssi Tikanmäki ja sanoittanut Juice Leskinen.
Voit tarkastaa julkaisun saatavuuden Helle-kirjastoista osoitteesta: https://helle.finna.fi/Record/helle.1473619?sid=3181702575
Marja-Liisa Vartion runo "Nainen ja maisema" alkaa hyvin hiusvaltaisesti: "Kampaan hiuksia kahtapuolen päätä, / aamusta iltaan kampaan hiuksia, / sillä tämä jakaus ei ole valmis, / sillä nämä jäykät ja pitkät hiukseni / eivät asettaudu sileästi kahtapuolen päätä. --"(Runot ja proosarunot, Otava, 1966, s. 13). Hiukset voivat edustaa vaikka tunnetilaa, kuten Sirkka Turkan runossa "Rakkaus - hyvin nuori", jonka loppu menee "--Hiukset hämillään jatka katua / sumuisesta kohdasta toiseen / ja surusi rypistynyt / mahtuu taskuun." (Teokset 1973-1983, s. 8). Hiuksista kirjoitetaan usein vertauskuvallisesti, esimerkiksi Vilja Tuulia Huotarinen, jonka Sakset kädessä ei saa juosta -esikoiskokoelman (WSOY, 2004)viimeisessä runossa (s. 62) on säkeet "...
Kaarina Helakisan toimittama runovalikoima Pikku Pegasos saattaisi olla avuksi. Kirjaan on koottu "400 kauneinta lastenrunoa" ja sieltä löytyy myös 50-luvun lapsille runoilleiden runoilijoiden kuten Immi Hellenin. Martti Haavion, Arvid Lydeckenin, Lauri Pohjanpään, Sakari Topeliuksen ym. tunnetuimmat runot.
Sijaintitietoja voit etsiä Helmet -aineistotietokannasta
www.helmet.fi
Mahtaakohan kyseessä olla satu? Suomeksi käännettyjen sarjakuvien luettelosta http://www.sci.fi/~karielk/com_fien.htm löytyi mainitun niminen sarjakuva. Alkuperäiseltä nimeltään se on Dickie Dare. Tekijä oli alunperin Milton Caniff, sittemmin Coulton Waugh. Päähenkilö oli seikkailuista unelmoiva lukuintoinen poika, joka isänsä ystävään, hurjapäiseen merimieheen, tutustuttuaan kokee tämän kanssa oikeita seikkailuja ympäri maailmaa. Sarjakuva ilmestyi Yhdysvalloissa v. 1933-1957. Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt tarkempaa tietoa koska ja missä muodossa sitä olisi julkaistu Suomessa.
Lukijakommenteista saatu tarkennus: Sarjakuvaa on julkaistu Seurassa 50-luvun loppupuolella.
Olet jo kysellyt asiasta monilta sellaisilta tahoilta, joita olisin myös ehdottanut.
Löysin netistä Talomaalaus pro -nimisen yrityksen. He kertovat sivuillaan hirsitalojen pintakäsittelystä eli osaavat varmasti neuvoa jotenkin. Tosin luultavasti pientä maksua vastaan.
Puu info -sivusto kertoo puurakenteiden ominaisuuksista.
Voisit myös kokeilla Panu Kailan kirjaa Talotohtori. Siitä saattaa löytyä myös ohjeita oikeaoppisesta hirren pintakäsittelystä. Helmet
Kimmo Lauharon kirja Hirsi rakennusaineena ja teollinen hirsitalo, siäsltää myös tietoa hirren maalamisesta. Helmet
Vanhin löytämäni nuotti, johon Heikki Klemetin säveltämä ja Immi Hellénin sanoittama "Peipon pesä" sisältyy, on Heikki Klemetin "Lauluhupi lapsille : pieniä laulelmia koulua ja kotia varten" (Axel E. Lindgrenin Soitinkauppa ja Kustannustoimisto, 1915). Nuotista on kaksi eri versiota: toisessa on laulujen sanat ja melodianuotinnos, toisessa myös pianosäestys. Säkeistöjä on viisi. Laulu alkaa: "Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän".
Samana vuonna ja samalta kustantajalta on ilmestynyt myös lauluvihkon ruotsinkielinen versio "Barnens visbok : små sånger för skolan och hemmet" (Axel E. Lindgrens Musikförlag, 1915). Siinä laulu on nimellä "Lärkboet".
Lähteitä:
Kansalliskirjaston hakupalvelu:
https://kansalliskirjasto.finna...
Voit googlata esimerkiksi "bird song into words" tai "transcriptions of birdsong".Joitain esimerkkejä:https://vt.audubon.org/sites/default/files/bird_song_mnemonics.pdfhttps://www.fs.usda.gov/Internet/FSE_DOCUMENTS/fseprd728060.pdfhttps://nationalzoo.si.edu/sites/default/files/documents/bird_memory_phrases.pdf
Kyseisen kappaleen esittää: The Real Tuesday Weld, kappale löytyy heidän
The Real Tuesday Weld I. Lucifer albumiltaan, joka julkaistiin 3.5.2004.
Kyseinen kappale on nimeltään: Bathtime in Clerkenwell.
Kyseinen kappale on nimeltään Seitsemän sisaruksen samba ja sen esittää dokumentissa lauluyhtye Agit-Propin kisällit. Useimmissa yhteyksissä yhtyeestä käytetään nimeä Kisällit.
Laulun sanat sisältyvät nuottijulkaisuun Uusi Laulu 1975-76 : Kaksoisvuosikirja (1977). Nuottijulkaisun tiedoissa tekijäsi mainitaan Kisällit.
Uusi Laulu 1975-76 : Kaksoisvuosikirja Helmetissä
https://www.imdb.com/title/tt0782690/
Esko Rekola (1919-2014) toimi Wikipedian mukaan Liberaalisen Kansanpuolueen ministerinä viidessä eri hallituksessa, mutta esimerkiksi kansanedustajana hän ei missään vaiheessa ollut. Myöskään mitään merkittäviä luottamustehtäviä hänellä ei puolueessa ollut. Voitaneen silti sanoa, että lähinnä hän edusti virkamiehenäkin Liberaalista Kansanpuoluetta.
Heikki Poroila
Vaski-verkkokirjaston käyttäjätiliin voi liittää useampia kirjastokortteja, minkä jälkeen oman käyttäjätilin kautta voi uusia vaikka koko perheen lainat. Halutessaan voi tiilinsä liitetyille kirjastokorteille myös antaa yksilöidyt nimet. Kortin liittämiseksi tulee tietää kyseisen kortin numero ja sen nelinumeroinen tunnusluku. Jos huollettavan kortille ei ole luotu tunnuslukua, ei kortin liittäminen onnistu. Liittämistä varten kortille tulee tällöin luoda tunnusluku, mikä puolestaan vaatii myös huoltajan suostumuksen. Tunnusluvun voi käydä luomassa kirjaston asiakaspalvelussa.
Kun kortin numero ja tunnusluku ovat tiedossa, tapahtuu kortin liittäminen kirjautumalla ensin...
Balucheja (kutsutaan myös nimillä balutšit tai belutšit) elää Pakistanissa, Afganistanissa ja Iranissa. Paštut (kutsutaan myös nimillä pataanit tai afgaanit) elävät myös Pakistanin ja Afganistanin alueilla. Suomessa tilastoidaan ulkomaalaistaustaiset vain kansalaisuuden mukaan. Koska balucheilla ja paštuilla ei ole yhtenäinen kansalaisuus, tilastoista ei voi nähdä, asuuko heitä Suomessa.
Lähteet:
Baluchit Wikipediassa
Jukka Luoma: Kapinallismieliset baluchit on kansana jaettu kolmen valtion alueelle, Helsingin Sanomat 19.2.2007
Tilastokeskus: Ulkomaan kansalaiset Suomessa
Paštut Wikipediassa
Nemesis on kreikkalaiseen mytologiaan kuuluva koston henki, joka rankaisee hybriksen valtaan joutuneita. Löydät aiheesta lisätietoa tutustumalla esimerkiksi aihetta käsitteleviin tietokirjoihin. Voit perehtyä vaikkapa seuraaviin kreikkalaista mytologiaa käsitteleviin teoksiin:
Jumalten synty / Hesiodos (2002)
Ihmiset, jumalat, maailmankaikkeus : kreikkalaisia kertomuksia aikojen alusta / Jean-Pierre Vernant (2001)
Kulttuuri antiikin maailmassa / Mika Kajava (2009)
Antiikin taruja. 1 : Aikojen alussa / Arto Kivimäki (2008)
Antiikin taruja. 2 : Sankarien aika / Arto Kivimäki (2010)
Kreikan mytologia / David Bellingham (1992)
Mytologia : muinaisen Kreikan jumalat, sankarit ja hirviöt : kuvitettu lukuisin maalauksin ja...
Kyseessä voisi olla Elina Backman. Saana Havas -sarjassa on ilmestynyt teokset Kun kuningas kuolee (2020, sijoittuu Hartolaan), Kun jäljet katoavat (2021, sijoittuu Helsinkiin), Ennen kuin tulee pimeää (2022, sijoittuu Lappiin), Kuinka kuolema kohdataan (2024, sijoittuu Kotkan Kaunissaareen).Elina Backman Kirjasammossahttps://somero.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22backman+elina%22&type=AllFields
Tulikivi esiintyy Raamatussa esimerkiksi Ilmestyskirjassa: "Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli- ja tulikivijärveen, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja heitä vaivataan yöt päivät, aina ja iankaikkisesti" (vuoden 1933 käännös, ilm 20:10). Tulikivi on kiinteää rikkiä, ja se tuottaa palaessaan myrkyllistä kaasua. Tulikiven polttamista käytettiin ennen vanhaan mm. koiden torjuntaan, ks. esim. Kotiliesi 1.5.1924, s. 16. Tulikivi on siis ollut tuttu tuholaistorjunnassa käytetty kemikaali, mutta sillä on myös vahvoja Raamattuun ja paholaiseen liittyviä konnotaatioita.
Suomen Kansallisbibliografiasta löytyy Librumin kustantamia teoksia vuosilta 1980-1983. Librum on myös kustantanut Liberaalisen Kansanpuolueen Polttopiste-lehteä. Myöhemmin tämän lehden kustantaja on ollut Lib-Mediat OY.
Tietoa kustantajista välittänee Suomen Kustannusyhdistys puh. 09/22877250
Kaikkia kristittyinä itseään pitäviä koskevaa vastausta tuskin voi antaa, mutta ainakin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon näkökulmasta tämä sianlihan syöntikielto kuulunee niiden asioiden joukkoon, jotka tulkitaan historiallisiksi ohjeiksi, ei hengellisiksi määräyksiksi. Kun sianlihan käsittelytekniikka on parantunut 2000 vuoden aikana riittävästi, käyttökieltoon ei ole nähty enää käytännöllistä syytä.
Toisaalta on todennäköistä, että tällainen pragmaattinen asenne on kiistanalainen sellaisen mielestä, joka haluaa tulkita Raamattua kirjaimellisesti. Todennäköisesti myös Suomessa on kristittyjä, jotka lukevat kolmannen Mooseksen kirjan lukua "Puhtaat ja saastaiset eläimet" siten, että saastaisina kiellettyjä ovat mm. kameli, tamaani,...
