Hei,
kyseessä saattaisi olla Walt Disneyn kokoelmiin kuuluva Leevi, lauhkea leijona, josta on julkaistu useampi painos. Yksi näistä painoksista on vuodelta 1986, mikä vastaa arvioimaasi ikää.
Kirja on saatavilla isommista kirjastoista esimerkiksi kaukolainana. Kirjan tarkempia saatavuustietoja kannattanee käydä tiedustelemassa lähikirjastossasi ja tehdä kaukolainavaraus.
Jasmin on luontoaiheinen nimi, joka tulee koristepensas jasmiinista. Kukkasymboliikassa jasmiini on herkän kauneuden, rakkauden ja viehkeyden vertauskuva. Useissa kielissä nimi kirjoitetaan muodossa Yasmin.
Lähde:
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Nakke ilmestyi Suomessa vuosina 1955-1992. Ensin sitä julkaisi Valiolehdet nimellä Nakke Nakuttaja, ja vuodesta 1966 julkaisijana toimi A-lehdet. Lehti sai nimensä sarjakuvahahmo Nakke Nakuttajasta, mutta sivuilla seikkaili myös monia muita hahmoja, kuten Väiski Vemmelsääri ja Repe Sorsa.Wikipedia: Nakke
Suomen aikuisurheiluliitto ry:n ylläpitämän tilaston mukaan yli 60-vuotiaiden kuulantyönnön Suomen ennätys on 15.82 ja se on Karri Westerlundin nimissä.https://www.saul.fi/kilpailu/tilastot/Kaikki miesten yleisurheilun ennätykset: https://docs.google.com/spreadsheets/d/1QhUZWcX4vmjsNm2iq55_pC0sUmT2N4mbpshe4Fv4N9Y/edit?gid=1535014603#gid=1535014603
Etsimäsi kirja voisi olla Britta-Lisa Joutsenen Taivas, mikä sisar! -nuortenromaani. Kirja ilmestyi vuonna 1969 Nuorten toivekirjastossa. Kirjassa amerikkalainen Kati (Cathy) ei tosin tule Suomeen vaihto-oppilaaksi vaan isänsä pitkän työreissun takia. Hän tulee professori-isänsä tuttavan perheeseen ja perheen tyttären Anjan seuraksi. Perhe ei asu Turussa vaan Jyväskylässä, mutta kirjassa seikkaillaan kyllä Turussakin. Kati ostaa pakkasten tullessa supilakin, vaikka myyjä sanoo hatun olevan miesten malli. Kati on reipas ja rohkea ja opettaa Anjallekin itsevarmuutta.
Kirjasta kerrotaan myös kaunokirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammossa:
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au85e8e7a2-a0d0-4da6-8861-95…
Omista tietolähteistämme ei löydy mainintaa kemiallisesta yhdisteestä 'carboxyhydrosailic acid'.
Web-selain britannica (www.britannica.com) reagoi hakuun antamalla yhdisteen nimeltä `carbocylic acid'.
On mahdollista, että kyseessä on aivan uusi yhdiste. Kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä Teknilliseen korkeakouluun
Kysymyksessä muisteltu teksti on Se-yhtyeen kappaleesta Ei asfaltti liiku. Yhtyeen lauluntekijän Yarin (Jari Knuutinen) vuosina 1978–80 levytettyjä tekstejä sisältävä kirja on Mä haluan elää (Johanna, 1981). Siinä tämän alun perin usean kokoonpanon yhteisellä Pohjalla-albumilla julkaistun kappaleen nimi on syystä tai toisesta muodossa Eikä asfaltti liiku.
Finna.fi kuvahaulla pari kuvaa löytyy Borol suuvedestä. Kuva missä on useita suuvesipulloja on vuodelta 1933, eli samalta ajalta kuin talokin on rakennettu.https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=borol&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FImage%2F%22Google lens kuvahaku ei anna selventäviä tuloksia.Netistä löytyi myös pieni juttu Borol haavanpuhdistusainepullosta, mitä oli sisällisodassa käytetty. Välttämättä ei kyseessä ole kuitenkaan sama aine.https://blogit.utu.fi/elamaaturussa/2018/03/03/pullo-borolia-kivaarin-k…
Juankoskella on toiminut yksityinen yhteiskoulu vuosina 1921-1968. Syksyksi 1968 Juankosken kunta sai perustaa kunnallisen keskikoulun ja lukion.Lähde: https://www.yksityiskoulut.fi/yksityiskoulujenmatrikkeli/juankosken.htm
Helmet-kirjastoista lainattua aineistoa voi palauttaa kaikkiin Helmet-kirjastoihin.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Helmetkirjaston…
Seutukunnassa voi olla vain yksi kunta kuntaliitosten seurauksena. Yhden kunnan seutukuntia on Suomessa kolme. Keski-Suomessa on yksi yhden kunnan (nyt kaupungin) seutukunta, Jämsä.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4ms%C3%A4n_seutukunta
Näin maallikkona sanoisin, että voit hyvinkin olla oikeilla jäljillä siinä, että katkokset kuulokkeissasi saattavat johtua ympäröivästä liikenteestä. Hämeentiellä Sörkan grillin ohi kulkee tietääkseni paljon liikennettä ja erityisesti raitiovaunuja, ja Ylen nettiartikkelissa (27.4.2016) kerrotaan, että raitiovaunujen sähkölaitteet synnyttävät sähkömagneettisen kentän, joka voi aiheuttaa häiriöitä tai heikentää joidenkin laitteiden toimintaa. Häiriöiden mahdollisuutta pyritään kyllä pienentämään johtojen suojauksilla. Ehkä kuvailemassasi kohdassa suojaus on heikompi. On kuitenkin mahdoton sanoa varmasti, mistä kuvailemasi ongelma johtuu.Itselläni on kokemuksia puheluiden katkeamisesta tietyissä paikoissa tai kun lentokone lentää matalalla...
Kyse on ilmeisesti laulusta, jonka alkusanat ovat "Saisinko, saisinko rinnallasi astua".
Melodianuotti sanoineen tähän lauluun löytyy laulukirjasta Karjalaisia kansanlauluja Kiihtelysvaarasta : Kyllikki Maliston kokoelma (Toim. Ahti Sonninen, 1978, ISBN 951-9363-11-4 ).
Teosta on useissa kirjastoissa, myös Lastu-kirjastojen kokoelmissa
Electric vehicles tax benefits and purchase incentives (2021) sisältää vertailua Euroopan unionin jäsenvaltioiden veroeduista ja hankintatuista, näin yksityiskohtaista tietoa en kuitenkaan sieltä löytänyt. Muiden maiden tietoja löytyy World Economic Forumin artikkelista aiheesta sekä IEA:n Global EV Outlookista, Sähköautojen hankintatukeen on perehtynyt Traficom, sieltä osataan varmaankin auttaa lisää.
Vakiintunutta suomenkielistä nimeä ei taida vielä olla.
Löytyy ainakin nimillä Flexi-bar tanko https://www.labtex.fi/tuote/flexi-bar-tanko, elastinen vapina tanko, Flexbar ja kääntötanko - kääntökeppi. Myös haku täristys keppi toi oikeita tuloksia monien hutien joukossa.
Nibelungeinlaulu on suomennettu ainakin kahdesti. Toivo Lyyn (1934) ja Osmo Pekosen (2023) suomennokset ovat käännetty suoraan keskiyläsaksasta. Näissä molemmissa suomennoksissa teoksen nimi on käännetty samalla tavalla: Nibelungeinlaulu. Viitatessa etenkin näihin käännöksiin on perusteltua kirjoittaa nimi yhdyssanana.Lähteet:Osmo Pekonen, Nibelungeinlaulu, 2023V. I. Mikkonen, Saksalaisten kansalliseepos suomeksi, Suomalainen Suomi 3/1935 s. 177
Vaikka kirjan yksityiskohdat eivät ehkä aivan täysin täsmääkään kysymyksessä esitettyjen muistikuvien kanssa, ehdottaisin Jalavan scifi-sarjassa vuonna 1989 julkaistua Kari Nenosen romaania Messias. Kirjan tarina alkaa Italiasta, mutta sen Torinon käärinliinaan ja Jeesuksen kloonaamiseen liittyvä juoni kuljettaa lukijan ennen pitkää Israeliinkin. Messiaan päähenkilö on lehtimies Johannes Korpi, joka romaanin aikana siirtyy suuren lääketehtaan tiedotuspäälliköksi.
Kyseinen "keksijä" oli Michael Faraday (1791-1867), eräs sähkömagnetismin historian suurista nimistä.
"Kun Englannin pääministeri oli kysäissyt, mitä hyötyä Faradayn keksinnöistä oli, tämä oli vastannut: 'Jonakin päivänä te voitte kerätä niiden avulla veroja.'" (Ismo Lindell, Sähkön pitkä historia. Otatieto, 2009)
Tarinan varhaisin kirjallinen lähde, W. E. H. Leckyn Democracy and liberty (1889) nimeää kysyjänkin: William Gladstone (1808-1898). Pääministeri Gladstonesta tosin tuli vasta Faradayn kuoleman jälkeen. Tämän eläessä Gladstone toimi sen sijaan valtiovarainministerinä, mihin Faradayn viittaus sähköön mahdollisten verotulojen lähteenä arvatenkin liittyy.
Suomeksi puhutaan esilehdistä.Lähteet:Book Printing Lingo: What are Endsheets? | Formax PrintingTekstuaalitieteet:esilehti – Tieteen termipankkiNäin kirja syntyy | Otavan Kirjapaino
