Sanaa "Yankee" käytetään sanakirjan mukaan usein halventavassa merkityksessä syntyperäisestä Yhdysvaltain kansalaisesta. Sillä voidaan myös tarkoittaa Yhdysvaltain koillisosien, erit. Uuden- Englannin asukasta. Näin ollen kyseisen sanan käyttö mainitsemassanne yhteydessä ei tunnu kovin sopivalta.
Lähde: Collins Dictionary of the English language
Kirjaston työntekijät eivät lue äänikirjoja, vaan yleensä lukijat ovat näyttelijäkoulutuksen saaneita henkilöitä ja äänenkäytön ammattilaisia.
Äänikirjoja tekeviä studioita/ tuotantoyhtiöitä on Suomessa kymmenkunta, suurin on Silencio. Kustantaja päättää, mistä kirjasta tehdään perinteisen lisäksi myös äänikirja. Sen jälkeen tuotantoyhtiö miettii yhdessä kustantajan kanssa sopivan lukijan. Studiot hakevat jatkuvasti uusia lukijoita suuresta äänikirjojen suosiosta johtuen.
Hyvä artikkeli äänikirjan lukijan työstä: https://yle.fi/a/3-11224905
Jos olet kiinnostunut äänikirjojen luennasta, voit kysellä suoraan äänittämöistä, millainen tarve heillä on uusille äänille. Lukijat ovat siis äänenkäytön ammattilaisia, kuten...
Teksti-tv:n sivulla 413 näkyvä Oulun tiesäätieto perustuu tiesääasemien mittauksiin, ja näitä asemia on Oulussa useita: esimerkiksi Intiössä, Ouluntullissa, Kaakkurissa ja Kontinkankaalla. Näistä yksi on se, jota teksti-tv:n tiesäätieto käyttää kyseisellä hetkellä; se riippuu siitä, mikä asemista lähettää ajantasaiset tiedot.
Olisikohan kuvaamanne hiirenloukku mallia, jossa mekanismi perustuu lankoihin, jotka hiiren on jyrsittävä poikki ruokahoukuttimen luo päästäkseen? Lankojen katketessa ansa laukeaa.
Kaksi edellä kuvattuun mekaniikkaan perustuvaa hiirenloukkumallia on kuvattu Varsinais-Suomen kulttuuriperintöblogin sivulla osoitteessa: http://kulperi.blogspot.fi/2015/02/karmiva-kuukauden-esine.html Samalla sivulla on esitelty myös useampi muukin loukkumalli mukaan lukien tunnetuin ja käytetyin metallijouseen perustuva malli.
Useille blogissa kuvatuille hiirenloukkumalleille on myönnetty aikoinaan patenttejakin, jotka ovat kuitenkin jo useita vuosikymmeniä sitten vanhentuneet. Tarkempia tietoja loukkumalleista saa jutussa olevista linkeistä ja patenttien...
Oletan, että kyse on Laitilan seurakunnasta. Laitilan seurakunnan kirkonkirjoja säilytetään Turun alueellisessa keskusrekisterissä noin vuodesta 1860 lähtien. Tätä vanhemmat kirkonkirjat ovat Kansallisarkiston Turun yksikössä. Itse et pääse katselemaan kirkonkirjoja, mutta voit lähettää keskusrekisteriin maksullisen sukututkimuspyynnön. Tiedot sukututkimuspyynnöistä on koottu sivulle: Sukututkimus - Turun ja Kaarinan seurakunnat (turunseurakunnat.fi)
Jos on kyse vuotta 1860 vanhemmista kirkonkirjoista, voit ottaa yhteyttä Kansallisarkiston Turun toimipisteeseen. Yhteystiedot: Aukioloajat - Kansallisarkisto
Laitilan seurakunnan kirkonkirjoja on myös digitoituna ja vapaasti luettavana Suomen...
Netistä löytyy sivusto http://lyriikat.org/, jonka kautta löytää laulunsanoja yhdellä haulla eri sivustoilta. Kirjastot.fi:n Makupalat-linkkisivustolta löytyy Musiikin alta alaotsikko Laulut.Sanoitukset, johon on listattu monta lyriikkasivustoam https://www.makupalat.fi/fi/k/807%2B114734/hae?category=114696&sort=tit…
Lukutottumuksen perusteella suosittelisin hänelle esim.:
Sjón: CoDex 1962
Lemaitre Pierre: Petoksen hinta
Christoffer Carlsson: Leo Junker -sarja
Varjot
Ääret
Salaisuudet
Voimat
Dicker, Joël: Totuus Harry Quebertin tapauksesta
Hanya Yanagihara: Pieni elämä
Lisäksi seuraavien mestarikertojien koko tuotanto, esim. seuraavat teokset ovat olleet vaikuttavia lukukokemuksia:
Paul Auster: New York-trilogia
Roberto Bolano: 2666
Don DeLillo: Nolla kelviniä
Italo Calvino: Jos talviyönä matkamies
José Saramago: Lissabonin piirityksen kirjuri
Haruki Murakami: Tanssi tanssi tanssi
Toivottavasti näistä joku tärppäisi.
Tätä tarinaa emme löytäneet. Piki-kirjastosta löytyy lastenkirjallisuutta Halloweenista, löytyisikö tästä hakutuloksesta tuttu teos https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…? Kirjasammon Halloween-kirjojen joukkoa voisi myös selailla, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/halloween.
Kysytyn kaltaista tekstitystekniikkaa on kehitetty ja käytetty Suomessakin: automatisoitu tekstitys ei ole enää tulevaisuuden utopiaa, vaan jo varsin lähellä nykyistä arkea. Parhaimmillaan automatisoitu tekstitys tuo täysin uusia mediasisältöjä nopeastikin eri kieliryhmien saataville.
Esimerkiksi Yleisradio on kehittänyt yhdessä Ääni Companyn kanssa puheesta tekstiksi-teknologiaa hyödyntävää Sanelius-tekstityspalvelua.
Yleisradion kokemuksia automaattisesta käännöstekstityksestä mahdollisuuksineen ja haasteineen on koottu myös omaksi artikkelikseen.
Kirjoituksessaan Mannerheim ja saksalaiset Sampo Ahto tiivistää Mannerheimin näkemyksen kansallissosialismista, Mein Kampfista ja Hitleristä seuraavasti:"Kansallissosialismin valtaanpääsyn Mannerheim suhtautui ensin lähinnä uteliaasti tutustuen muun muassa Mein Kampf -teoksen sisältöön. 'Hitlerin valtaanpääsyn seurauksissa on tosin toivomisen varaa, mutta mielestäni ne ovat puhdistaneet ilmaa, ja tilanne, joka nyt alkaa maailmassa vakiintua, tekee asiat paljon selkeämmiksi', Mannerheim kirjoitti joulukuussa 1933. Monien muiden tavoin marsalkka katsoi Kolmannen valtakunnan olevan sulku bolsevismille." "Varsin nopeasti Mannerheimin mielipide muuttui kuitenkin kriittisemmäksi. Vuoden 1934 lopulla marsalkka kyllä uskoi, että saksalaiset...
Valitettavasti ei ole olemassa palvelua, jolla teoksia voisi hakea kaikista kirjastoista yhdellä haulla. Eri kirjastojen tietokannat on kuitenkin koottu Kirjastot.fi -sivustolle. Niiden joukossa on useita kirjastokimppoja sekä maakuntakirjastojen monihaku, joiden kautta voit tarkistaa teoksen tiedot useammasta kirjastosta samalla kertaa. Sivun osoite on http://www.kirjastot.fi/fi-fi/kirjastot/
Kirjastossa on käytettävissä Yliopistokirjastojen yhteisluettelo LINDA, josta tekijähaulla Olson, Kirby löytyivät seuraavat teokset:
Nimeke: Gregory Corso : doubting Thomist / Kirby Olson
Julkaistu: Carbondale : Southern Illinois University Press, cop. 2002
Kirjasto: HELKA - Helsingin yliopiston kirjastolaitos
Nimeke: Comedy after postmodernism :...
Tarina on maininnalla kiinalainen kansansatu hiukan erilaisina versioina useammassakin kirjassa.
Juhani Konkan satukirjassa Keltainen kurki (1953) sen nimi on "Minkä takia koirat eivät pidä kissoista." Tässä tarinassa kissa ei tosin kulje kattojen kautta.
Lastenkirjassa Aarteiden kirja 5: Nooan arkki (1957) satu on nimeltään "Miksi kissa ja koira ovat vihollisia : kiinalainen satu" kissa pääsee nopeammin palaamaan, koska ylittää esteet helposti koiran kulkiessa maata pitkin.
Elina Karjalaisen satukirjassa Uppo-Nallen iltasatuja (1997) on versio sadusta nimellä "Kissa ja koira sormusta etsimässä", jossa samoin kissa on aiemmin perillä hyppiessään esteiden yli. Myös tässä kirjassa sadun kerrotaan olevan kiinalainen kansansatu....
En löytänyt yhtään selvästi kuvaksesi mukaista kirjaa. Ainut jollain tavalla Kreikkaan linkittyvä tekijän nimi, jonka löysin Finnan ja Google Booksin avulla, on Richard Rhodes — hän on kirjoittanut muun muassa palkitun kirjan "The making of the atomic bomb". Jos joku kommentoijista osaisi vinkata, mitä kirjaa kysyjä voisi etsiä, olisimme kiitollisia.
Tarkoitat ehkä noitia käsitteleviä kirjoja tai lehtiä. Et osoittanut kysymystäsi millekään kirjastolle, mutta mainitset Myllypuron kirjaston, joten vastaan nyt Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun kirjastojen osalta.
Noita-aiheisia kirjoja on kirjastoissa paljon. Helmet-aineistohausta (http://www.helmet.fi/) saat niistä luettelon napsauttamalla auki kohdan aihe ja kirjoittamalla siihen noidat tai noituus. Jos etsit vain lasten- tai nuortenkirjoja, valitse noidat-sanan lisäksi viereisen Koko aineisto -kohdan tilalle Lasten aineisto. Jos etsit kirjasarjaa Noitajengi W.I.T.C.H., löydät siihen kuuluvien kirjojen nimet kirjoittamalla Helmet-hakuun teoksen nimi -kohtaan sarjan nimen.
Kirjoja on tosi paljon ja helpoimmalla voisit selvitä...
En löytänyt tietoa Lilli Vuorelan käyttämistä nimimerkeistä. Jos haluat luettavaksesi vanhoja Nyyrikki-lehtiä, niitä löytyy mikrofilmillä Oulun kaupunginkirjastosta.
Eeva Vainikainen on kirjoittanut historiikin Muistojeni Nyyrikki (Kolmiokirja 2014), jossa voi myös olla tietoa kirjoittajista.
Deinopsis heimosta käytetään Suomessa yleisesti nimitystä heittoverkkohämähäkki. Alan harrastajat käyttävät melkein poikkeuksetta hämähäkkien tieteellisiä nimityksiä välttääkseen sekaannuksia - esim. monella tarantula lajilla on useampikin ”puhekielinen” nimi. ”Virallisia” nimiä ei kovin usein vakiinnu ulkomaisille lajeille.
