Ilmeisesti kyseessä on Elmer Diktoniuksen runo "Minne (Södergran)". Runon suomenkielinen nimi on "Muisto (Södergran)" ja se sisältyy Diktoniuksen runojen kokoelmaan Runoja (Otava, 1963). Runo on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1930 kokoelmassa Stark men mörk.
Runo alkaa näin:
Bland mörka granar sköt en blomma upp underbar. Såg syner visioner extatiskt genomlevde, kvalpiskades -
Ja Viljo Kajavan suomennos samasta kohdasta:
Tummien kuusten keskeltä kohosi kukka ihmeellinen. Näki unia, hurmiossa harhanäkyjä syvästi koki, tuskalla lyötiin -
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa Diktoniuksen Runoja-kokoelman saatavuuden HelMet-kirjastoista.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
https://finna.fi
http://www...
Asiasta ei näyttänyt löytyvän lähteitä, mutta joitakin selityksiä asialle tulisi mieleen, ja keskustelin asiasta myös työkaverieni kanssa.
Yksi syy raskaisiin oviin voi olla kestävyys. Usein raskaasta materiaalista valmistettu ovi ei kulu helposti runsaassa käytössä, jota kirjastoilla yleensä on. Ulko-oven pitää kestää myös erilaisia sääolosuhteita, esimerkiksi vettä ja kylmyyttä.
Turvallisuus lienee toinen syy. Jykevästä metalliovesta ei murtauduta sisään kovin helpolla, kun taas kevyempi ovi lienee helpompi murtaa. Lisäksi yleensä kirjastojen ovissa taitaa olla sulkimet eli ovipumput, jotka vaativat ovelle jonkin verran painoa, jotta ne toimisivat kunnolla.
Varmasti rakennuksen arkkitehtuurillakin on merkitystä asiassa. Jykevä ovi on...
Voisivatko klassikot Michael Enden Tarina vailla loppua tai C.S. Lewis'in Narnia -sarja sopia? Niissä ei ole yhtä synkkiä ja pelottavia käänteitä kuin mainitsemissasi. Tästä vastauksesta löytyy lista suomalaisesta nuorten ja nuorten aikuisten fantasiasta, https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-nuorten-ja-nuorten-aikuisten. Niistäkin moni voi olla liian pelottava, mutta Timo Parvelan Tuliterä, Teira, Louhi eli Sammon vartijat -sarja voisi ehkä olla kiinnostava. Myös Erin Hunterin Soturikissat voisi olla hyvä, se on suosittu sarja. Mytologia kaikkineen voisi olla kiinnostavaa ja aika turvallista luettavaa, tässä hakutulos sanalla mytologia https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=mytologia&type=AllFields.
Jarkko Laine on suomentanut Tomas Tranströmerin runon Svarta vykort I ja II kokoelmasta Det vilda torget (1983). Lähettämäsi katkelma on runon toisesta osasta.
Suomennos Mustia maisemakortteja I ja II julkaistiin ensimmäisen kerran Parnasson numerossa 4/1985. Suomennos sisältyy myös esimerkiksi teoksiin Maailman runosydän (1998), Runon suku : valikoima suomeksi elävää käännöslyriikka (1991) ja Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (1997).
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Suomalaista opintotukijärjestelmää on uudistettu monta kertaa. Ensimmäisen kerran opiskelijoiden oikeudesta opintotukeen on säädetty vuonna 1969. Silloin opintotuki koski vain korkeakouluopiskelijoita ja tuki koostui pankkien antamasta luotosta, valtion takauksesta ja korkeintaan 4 % korkotuesta. Tätä mallia opiskelijat pitivät riittämättömänä ja keskustelu jatkui. Seuraava uudistus oli vuoden 1972 opintotukilaki, jonka mukaan opintotuki laajeni koskemaan myös toisen asteen opiskelijoita. Järjestelmä perustui edelleenkin opintolainaan, mutta rinnalle saatiin myös sitä täydentävä opintorahajärjestelmä. Vuodesta 1975 lähtien opiskelijoille saatettiin maksaa myös yleistä opintotukea, jos he asuivat opiskelija-asuntolassa tms., jonka...
Vaarallista onnea -niminen kappale löytyy ainakin yhdestä nuottijulkaisusta: Toivelauluja : iskelmien aarreaitta. Osa 58 : 1-1964. Helsinki : Fazer, 1964.
Frank-monihaulla teosta löytyi Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosaston käsikirjaston varastosta. Piki-verkkokirjaston mukaan sitä ei voi lainata, mutta asiaa voi tiedustella suoraan Tampereen musiikkiosastolta puh. (03) 5656 4077.
Violasta - Suomen kansallisdiskografiasta Toivelauluja-teosta löytyy myös Suomen Jazz ja Pop Arkistosta. Aineisto on vapaasti tutkijoiden ja muiden asiasta kiinnostuneiden käytössä arkiston tiloissa. Aineistoa lainataan vain poikkeustapauksissa. Arkiston www-sivujen osoite on http://www.jazzpoparkisto.net/
Tässä olisi joitakin ehdotuksia helppolukuisista kirjoista, joissa on veneitä tai autoja:
Akseli voittaa kisan / Jake Sparks
Iso koira ja pikku koira veneilemässä / Selina Young
Kilpa-autojen lumoissa / kirjoittanut Michaela Hanauer
Metka matkaa Tongaan / Johannes Keltto
Mini merellä / Christine Nöstlinger
Rohkea pikku auto / Tapani Bagge, Jusa Hämäläinen
Tärisevä traktori / Hannu Hirvonen
Valtameren vankeina / kirjoittanut Tom Easton
En tiedä sitten, ovatko nuo liian lapsellisia, mutta noita ainakin ekaluokkalaiset lukevat.
Ehkä myös tietokirjat voisivat kiinnostaa? Hyllystä löytyisi ainakin seuraavia vaihtoehtoja:
Henkilöautot sekä formulat ja ralliautot / teksti: Ian Graham
Kiinnostavaa tietoa nopeista autoista / Emanuel Gylling, Mikael...
Kyllä haluamasi karttoja löytyy, esim. Pohjasta, Hangosta, Ekenäsistä (jostain syystä Tammisaari on kirjattu tällä ruotsinkielisellä nimellä), Tenalasta jne., mutta maastokartat ovat mittakaavassa 1:20.000.
Voit selata niitä itsekin pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta(http://www.libplussa.fi/). Valitse tarkennettu haku, asiasana ja kirjoita siihen maastokartat. Saat tulokseksi 500 karttaa, eikä niitä kaikkia kannata selata, mutta voit tarkentaa hakua paikkakuntien nimien mukaan seuraavasti: valikosta "Hae vain ensimmäisellä ehdolla" valitset julkaisun nimen ja kirjoitat siihen paikkakunnan (esim. Pohja, Hanko, Ekenäs jne.). Kerralla voit etsiä vain yhtä paikkakuntaa.
Koska haku on näinkin hankala, voin kertoa sinulle, että karttoja...
Jose Martin koottu tuotanto löytyy julkaistuna, myös verkossa, http://www.josemarti.cu/obras-edicion-critica/. Runoutta voi tutkia siellä, http://www.josemarti.cu/obras-escogidas/?cPublicacion=poesia&cPublicaci….
Selailin runoja, mutta en tunnistanut niistä sellaista, joka kuvaisi Santiago de Cubaa, mutta ehkä tarkempi tutkiminen voi tuoda muita tuloksia. Käännöksinä löysin runoja myös, mutta niistäkään en löytänyt, https://www.best-poems.net/jos-mart/poems.html ja https://allpoetry.com/Jose-Marti.
Suomessa Jose Martin tuotantoa löytyy erityisesti yliopistokirjastoista yllä mainittuja koottujen teosten osia,https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…, ja runot Ismaelillo ; Versos...
Netistä löytyy jonkun verran suomalaisiakin laulujen sanoja. Hyvä
aloituspaikka on Hämeenlinnan kaupunginkirjaston (http://www.htk.fi/kirjasto)
linkkilista kohdasta musiikki/muuta/sanoitukset (http://www.htk.fi/kirjasto/music3.htm#sanat).
Ankin sanoituksia en kuitenkaan ainakaan lyhyen selailun jälkeen
löytänyt. Nuottikokoelmasta "60-luvun hitit" löytyy Ankin esittämä Sunny
sanoineen, muuten nuotit Ankin esittämistä kappaleista tuntuvat
olevan kiven alla. Biisi biisiltä voisi vielä koettaa etsiä.
Tarkistin myös muutamasta äänitteestä, olisiko niiden tekstiliitteissä
sanoituksia (LP Anki: Sateen jälkeen sekä kokoelma-CD Anki: 20
suosikkia--Ne kesäyöt), mutta ei tärpännyt.
Kirja sisältää kolmetoista kirjettä: kuusi Beatrice Baudelairelta Lemony Snicketille, kuusi Lemony Snicketiltä rouva Beatrice Baudelairelle ja yksi Lemony Snicketiltä kustantajalleen. Beatrice, joka kirjoittaa kirjeitä, on eri henkilö kuin Beatrice, joka vastaanottaa kirjeitä, vaikka heillä on sama nimi. Vanhempi Beatrice mainitaan Surkeiden sattumusten sarjan kirjoissa Lemony Snicketin kuolleena rakkautena, mutta nuoremman Beatricen identiteetti jää epäselväksi.
Kirja ei ole ilmestynyt suomeksi.
Kirjastot valitsevat ja hankkivat aineistonsa kilpailutettujen sopimustoimittajien kautta, eivät siis kustantajilta suoraan. Joissakin tapauksissa jokin pieni yksittäinen kustantamo saattaa tarjota aineistoaan myös ohi tämän tavan, mutta ainakaan isoimpien kuntien kohdalla tämä ei ole tavallista.
Rockway-palveluun kirjaudutaan oman Heili-kirjastokortin tunnuksella.
Kun valitset sinua kiinnostavan kurssin, näet samalla onko kurssi heti saatavilla. Sen jälkeen klikkaa Kirjaudu-painiketta ja kirjoita kirjastokorttisi tunnus avautuvaan ruutuun. Saat kurssin lainaan kahdeksi viikoksi. Palvelu on kirjaston asiakkaille maksuton.
ePress -sanomalehtiä ei pysty lukemaan muualla kuin palvelun tarjoajan tiloissa eli kirjastoissa, eMagz-palveluun sen sijaan pääsee myös kotoa käsin. Kirjastoissa ja kotoa luettavissa eMagz-valikoimissa on eroja.
Suomen Änkytysyhdistyksen mukaan noin 1% Suomen väestöstä änkyttää. Änkytystä hoidetaan esimerkiksi puheterapian avulla. Tarkempaa tietoa änkytyksen kuntoutuksesta löytyy esimerkiksi Suomen änkytysyhdistyksen sivuilta: Änkytyksen kuntoutus | Suomen änkytysyhdistys ryMyös Suomen puheterapialiitolta löytyy kattavasti tietoa änkytyksen kuntoutuksesta ja sen suosituksista. Hyvät puheterapiakäytännöt - Suomen Puheterapeuttiliitto ry
Sanalle "pata" löytyy seuraava määritelmä: "ett fiskredskap som består av en avstängningsanordning för infångning av vandrande fisk t.ex. lax". (Lähde: Svenska akademiens ordböcker.) Kyseessä on siis vaelluskalojen pyytämiseen tarkoitettu väline. Tässä kuvassa näkyy "lax- och sikpata". "Pata" on siis sama asia kuin lohipato, eli vesi pääsee siitä läpi.
Kirjassa 'Uusi suomalainen nimikirja' kerrotaan sukunimistä Sihvo ja Sihvola, että:
" Nimeen sisältyy miehennimi Sihvo, joka on meillä käytetty sekä Sigfridin että Sigurdin puhuttelumuotona. Sukunimeen Sihvo on voinut siirtyä isän- tai talonnimestä. Sihvola sijoittuu Kymenlaaksoon, Itä-Uudellemaale ja Kaakkois-Hämeen".
Kannattaa tutustua tämän teokseen, joka löytyy kirjastosta.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan kirjoilla ei ole muuta eroa kuin kustantaja. Tietoa esim. päivityksistä tai muutoksista ei näy. Kaikki kirjamme ovat kuitenkin lainassa, joten varmuuden vuoksi kannattaisi asia varmistaa yliopistolta.
"Acoustic Signal Analysis of the Targets of Distributed Airspace Monitoring System" tutkii lentokoneiden äänijälkien tunnistamista akustisilla valvontajärjestelmillä. Automaattista äänianalyysiä keinotekoisilla hermoverkoilla käsittelee "Military aircrafts’ classification based on their sound signature"."Fusion of RADAR and Acoustic Arrays for Drone Detection in Restricted Air-Space" käsittelee tutkien ja akustisten antureiden yhteiskäyttöä droonien havaitsemisessa, "UAV Passive Acoustic Detection" taas tutkii niiden havaitsemista puhtaasti akustisin menetelmin."Passive Acoustic System for Tracking Low-Flying Aircraft" käsittelee akustista järjestelmää, joka automaattisesti havaitsee ja tunnistaa matalalla lentäviä ilma-aluksia.Vanhempi...
