Kyseessä voisi olla Judy Blumen Hetula (WSOY, 1981)."Kun pieni ja pullea Linda Fisher piti haukotuttavan tylsää esitelmää hetulavalaista, Caroline heitti Jillin pöydälle paperilapun, jossa luki: 'Hetula on sille hyvä nimi, aletaan sanoa sitä Hetulaksi.' Ja pian koko luokka tiesi Lindan uuden haukkumanimen. Lindassa oli jotain, joka houkutti kaikki viidesluokkalaiset kiusaamiseen, kokeilemaan miten pitkälle Linda kestäisi. Mutta Jill sen paremmin kuin kukaan muukaan ei osannut aavistaa, miten kaikki päättyisi."
Muuttolinnun on sanoittanut ja säveltänyt Mirkka Paajanen.Lähde:Suomen kansallisdiskografia Viola https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5332646#componentparts
Seuraavista kolmesta teoksesta saattaisi löytyä jotakin kahvileipähistoriasta. Nämä teokset ovat tällä hetkellä saatavissa ainakin Tikkurilan kirjastosta.
Kahvikirja / [toimitus: Sirkku Boström, Maarit Cederberg, Susanna Rajasalo]. - [Helsinki] : [Paulig], 1997.
ISBN 951-97730-0-2
Leivos : tutkielma ylellisyyden muotokielestä / Bo Lönnqvist. - [Espoo] : Schildt, 1997.
ISBN 951-50-0847-6
Piparikirja / Anna-Liisa Mattila. - Jyväskylä : Atena, 2001.
ISBN 951-796-263-0
Seuraavat teokset sisältävät leivonnaisohjeita ja ovat ilmestyneet 1920- ja 1930-luvuilla. Ne löytyvät Kansalliskokoelmasta Helsingin yliopiston kirjastosta (Unioninkatu 36). Kirjoja ei voi lainata, vaan niihin on tutustuttava kirjaston lukusalissa.
Kakkuja ja leivonnaisia jos...
Kyseisen Salovaaran teoksen sivulla 42 kirjoittaja toteaa, että
"[Loppiaisaaton] uhreista oli...viisi ilmeisesti ulkovallan palveluksessa ollutta miestä".
Teoksen lähteissä viitataan Mikkelin kaupunginarkistossa olevaan asiakirjaan "Tappio- ja vaurioluettelot Mikkelin ilmapommituksissa 1940".
Kyseinen asiakirja on edelleen saatavissa, ja siinä todetaan 5.1.1940 pommituksessa kuolleen selkeästi nimettyjen henkilöiden lisäksi myös "5 valvontaosaston pidättämää henkilöä, joiden henkilötietoja ei ole vielä saatu valvontaosastosta".
Salovaara viitannee teoksessaan juuri näihin valvontaosaston pidättämiin henkilöihin. Mahdollisten vakoilijoiden lisäksihän talvisodan aikana Valtiollinen Poliisi sekä Päämajan Valvontaosasto ottivat turvasäilöön...
Kirjoja kotouttamisesta ja erilaisista kotouttamishankkeista on paljon, ja niitä voi hakea kirjastojen tietokannoista esimerkiksi asiasanoilla kotouttaminen ja kotoutuminen. Asiaa käsitteleviä julkaisuja ovat esimerkiksi Saukkonen, Pasi (2020): Suomi omaksi kodiksi : kotouttamispolitiikka ja sen kehittämismahdollisuudet,Gaudeamus ja Maahanmuutto, palvelut ja hyvinvointi : kohtaamisissa kehittyviä käytäntöjä (2018), Vastapaino. Esimerkiksi Jyväskylässä maahanmuuttajien kotoutumista ja kohtaamista tukee Monikulttuurikeskus Gloria (https://www.gloriajkl.fi/).
Valitettavasti tunnuslukua ei tietoturvasyistä voi antaa sähköpostitse tai puhelimitse. Uuden tunnusluvun saat käymällä jossain HelMet-kirjastossa. Mukaan tarvitset kirjastokortin ja henkilöllisyystodistuksen.
Tipo tien on kirjoittanut Anja Snellman. Runo on kokoelmasta Saa kirjoittaa (2004).
Meistä tulee ihmisiä... on Claes Anderssonin kokoelmasta Ajan meno (2008) Jyrki Kiiskisen suomentamana. Ruotsinkielinen alkuteos Tidens framfart ilmestyi 2005.
Käy sisään... on Tuomas Anhavan suomentamaa Bo Carpelania. Alkukielisenä runo sisältyy Carpelanin kokoelmaan Gården (1969). Anhavan suomennos löytyy sekä Carpelan-valikoimasta Elämä jota elät : valitut runot 1946-1983 (1983) että Gården-käännöksestä Piha (1984). Gården oli ensimmäinen kokonaisuudessaan suomennettu Carpelan-kokoelma – ja sekin hieman muokatussa muodossa: runojen järjestystä on muutettu, minkä lisäksi kuusi alkuperäisrunoa puuttuu ja niiden tilalla on kahdeksan samanaiheista...
Rivit ovat Anna Ahmatovan runon Särkyneessä peilissä (В разбитом зеркале, 1956) kaksi viimeistä riviä.Suomennos sisältyy teokseen Anna Ahmatova: Olen äänenne. Kootut runot 1904 - 1966 (suomentanut ja toimittanut Anneli Heliö, Kirjokansi, 2016, s. 315).https://slova.org.ru/ahmatova/v-razbitom-zerkale/
Varhaisin vanhoista sanomalehdistä löytyvä maininta laudeliinasta on vuodelta 1931, tosin siitä ei voi olla aivan varma, tarkoitettiinko sanalla samaa kuin nykyään. Finna.fi-palvelussa vanhin kuva laudeliinasta lienee Helmi Vuorelman tuotekuva 1960-luvulta, jolloin laudeliina on siis tuotteena ollut jo teollisessa tuotannossa ja siten ilmeisesti yleisesti käytössä.
Kauppojen niminä kuluttajien tietoisuuteen tulleet A&O, Spar ja TR olivat tukolaisia yhteistyöryhmiä. Suomessa ryhmätunnusten käytön aloitti Kesko K-merkillään 1940-luvun lopulla. OTK:laiset liikkeet ottivat käyttöön E-tunnuksen vuonna 1977 ja viimeisenä Tuko Oy 1978 valtakunnallisen T-kauppatunnuksen. Tässä yhteydessä tukolaisten yhteistyöryhmittymien A&O, Spar ja TR -kaupat muuttuivat T-kaupoiksi.ASO:n "Aina sopivaa ostettavaa" oli näppärä tunnuslause, mutta tosiasiassa lyhenne tuli yhteistyöryhmän länsisaksalaisen esikuvan Allsicht-Organisationin nimestä. Kun vuonna 1955 perustettu Suomen ASO liittyi mukaan eurooppalaiseen yhteistoimintaan 1957, muutettiin tunnus A&O:ksi. SPAR oli puolestaan alkuperältään hollantilainen –...
Aiheesta löytyy paljonkin kirjoja, joita voi hakea HelMet tietokannasta esim. hakusanoilla sukupuoli-identiteetti ja homoseksuaalisuus. Tässä muutamia esimerkkejä aihetta käsittelevistä tietokirjoista: Saanko olla totta: sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus ( Gaudeamus, 2011), Juhani E. Lehto: Homoseksuaalisuus tieteen näkökulmasta ja miesten kertomana ( Yliopistopaino, 2010), Homo, lesbo; tositarinoita 2000-luvun Suomesta ( Minerva, 2009), Ulos kaapista; tositarinoita homoseksuaalisuuden kohtaamisesta ( Gaudeamus, 2006) , Hanna Vilkka: Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen ( PS-kustannus, 2010) ja Tiia Aarnipuu: Trans, sukupuolen muunnelmia ( Like, 2008)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&...
Anni Polva on itse kirjoittanut kolme muistelmateosta:
Kun olin pieni, Hyvästi lapsuus ja Elettiin kotirintamalla.
Hänestä löytyy lisäksi tietoja teoksista: Heitä luetaan. 1981 ja Kotimaisia naistenviihteen taitajia. 1999; näissä käsitellään "aikuiskirjailija" Polvaa. Nuortenkirjailijana häntä on esitelty teoksissa: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 1995 ja Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän. 1996. Kaikki nämä teokset, tai ainakin osa niistä, löytynevät useimmista kirjastoista.
Lisäksi Anni Polva on itse kertonut itsestään Infoplaneetan sivulla http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/polva.html
Nuotti Charles Foxin säveltämään lauluun My fair share löytyy muutamasta nuottijulkaisusta, jotka kuuluvat joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin.
Nämä julkaisut ovat
Warner Bros. 75th anniversary : a tribute in music from the 20s through the 90s. Vol. 3, 60s & 70s
https://finna.fi/Record/piki.349648
The great rock fake book over 250 songs
https://finna.fi/Record/sotkamo.27195
Rock fake book
https://finna.fi/Record/lumme.1301083
Oman verkkokirjastoalueesi kokoelmissa yllämainittuja teoksia ei ole, mutta voit tilata aineistoa kaukolainaan muualta Suomesta lähikirjastosi kautta.
Liittoutuneiden tappioista Bomarsundin taistelussa on vaihtelevia tietoja. Teoksessa Kauhia Oolannin sota: Krimin sota Suomessa 1854-1855 (Helsinki 2013) kerrotaan että erään arvion mukaan liittoutuneet menettivät noin 100 miestä. Toisten tietojen mukaan brittien menetykset olivat 16 kaatunutta ja haavoittunutta ja ranskalaisten vastaava luku oli 38. Toisaalta esimerkiksi Crimean War Research Societyn verkkosivuilla brittien osuudeksi on laskettu 4 kaatunutta ja 12 haavoittunutta, ranskalaisten 40 kaatunutta ja haavoittunutta.
Kaatuneiden huolto ei ollut Krimin sodan aikana kovin tarkkaa. Ellei kyseessä ollut upseeri tai muuten merkittävä henkilö, kaatuneet päätyivät yleensä joukkohautoihin. Suomen sukututkimusseuran sivuilla olevan...
Rasismi on kielletty kirjastossa.
Suomessa perustuslaki turvaa jokaisen oikeuden tulla kohdelluksi samanarvoisena ja syrjintä rodun tai etnisen taustan perusteella on rikos.
Rivit ovat Aaro Hellaakosken runosta Ääni läheltä. Runo on kokoelmasta Huojuvat keulat (1946).
Voit lukea runon myös täältä:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927102?term=Hellaakoski&term=%C3%84%C3%84NI%20L%C3%84HELT%C3%84&page=76
Tähän hätään ei löytynyt uimastadionin mittoja tai piirustuksia, mutta hahmotellaan hieman tilavuutta.
Täysimittaisen olympiauima-altaan mitat ovat nykyisellään 50 m x 25 m x 2-3 m. Yhden radan leveys on 2,5 metriä, joten nykyisellään olympia-altaassa on kymmenen rataa, joista uloimmat radat ovat kilpailuissa tyhjiä. Uimastadionilla ratoja on kuvien ja muistin pohjalta 8, jolloin leveys on 20 metriä, jos oletamme, että radan leveys on myös Helsingin olympialaisissa ollut 2,5 metriä. Syvyydelle nykyiset allassertifikaatit antavat joustovaraa kahden ja kolmen metrin väliltä. Valitaan niistä vaikka tuo 2 metriä - muistikuvat eivät ylety tällä erää altaan pohjaan.
Tällöin tilavuudeksi saadaan 50 m (pituus) x 20 m (leveys) x 2 m (syvyys) eli...
Code Lyokon suomalaisilta fanisivuilla kerrotaan, että sarjaa on esitetty Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 2007. Sarjaa näytti MTV Juniori -kanava vuosian 2007-2009. Myöhemmin sarjaa on näytetty uusintoina mm. Subilla ja MTV3-kanavalla.
