Ikävä kyllä tulevia poistokirjoja ei voi varata etukäteen. Etukäteisvarausten tekeminen poistokirjoista olisi liian työlästä ja vaatisi erillisen varausjärjestelmän tai rekisterin rakentamista. Poistokirjoja laitetaan poistokärryihin sitä mukaan kun poistoja tehdään.
Suomen alueella jaettiin 1500- ja 1600-luvuilla läänityksinä kreivi- ja vapaaherrakuntia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kreivi-_ja_vapaaherrakunnat
Wikipedia mainitsee lähdeteoksissaan Mauno Jokipiin kirjoittaman kaksiosaisen Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat -teoksen. Nämä helmet-kirjastojenkin kokoelmiin kuuluvat teokset sisältävät myös karttoja.
Niin ikään helmet-kirjastoista löytyy "läänityslaitos" -hakusanalla Janne Haikarin väitöskirja Isännän, Jumalan ja rehellisten miesten edessä : vallankäyttö ja virkamiesten toimintaympäristöt satakuntalaisissa maaseutuyhteisöissä 1600-luvun jälkipuoliskolla (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2009)
Yrjö Blomstedt: Laamannin- ja kihlakunnantuomarinvirkojen läänittäminen...
Eduskunnan täysistuntosalissa puhemiehen korokkeen molemmilla reunoilla palaa vihreä merkkivalo silloin, kun täysistunnossa on käynnissä nimenhuuto tai äänestys. Nimenhuuto tarkoittaa sitä, että kansanedustajat ilmoittautuvat läsnä oleviksi. Kun merkkivalot sammuvat, se tarkoittaa sitä, että nimenhuuto tai äänestys on ohi. Merkkivalo on yhteydessä ääntenjakautumistauluihin, jotka ovat puhemiehen korokkeen takana olevalla seinällä. Kun nimenhuuto on päättynyt, niistä näkee läsnä olevat kansanedustajat ja kun äänestys on päättynyt, niistä näkee äänestyksen tuloksen.
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/tietopalvelult…
ISBN-tunnukset löytyvät numerojärjestyksessä International ISBN Agencyn julkaiseman teoksen Publishers' international ISBN directoryn kolmannesta osasta Numerical ISBN section. Suomalaisten kustantajien tietoja voit hakea myös ISBN-keskuksen kustantajarekisteristä http://kontti.helsinki.fi:8822/atkonew/plsql/kikuju.runko.alkusivu
Sulkakynä : antologia löytyy Turun kaupunginkirjastosta. Sen julkaissut Kirjallisuus- ja kirjoittajapiiri Sulkakynä on saanut tilapäisesti kustantavien kustantajatunnuksen. Sama tunnus on siis monella muullakin tilapäisesti kustantavalla. ISBN-keskuksen sivuilta http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/isbn/ löytyy tietoa ISBN-tunnuksesta, sen hankkimisesta ym.
Kyseessä.on EU:n eläintarhadirektiivi (neuvoston direktiivi 1999/ 22/ETY).
Ohessa hallituksen esitys, joka on valaisevampi:
https://finlex.fi/fi/esitykset/he/2002/20020209u
Voisi olla Riesakuoriaisen, Ihrakuoriaisen tai Turkiskuoriaisen toukka, tai jokin perhosentoukka.
Tunnistaminen vaatii ammattilaisen.
Voisit ottaa yhteyttä esim. https://www.luontoakateemi.fi/kysymykset/hyonteiset tai https://play.acast.com/s/luontoilta Voit myös ladata kännykkääsi tunnistus-aplikaation, iNaturalist. https://play.google.com/store/apps/details?id=org.inaturalist.android&hl=fi&gl=US
Barbara Tuchmanin kirja The march of folly : From Troy to Vietnam (1984) löytyy HelMet-kokoelmasta Pasilan kirjavarastosta, mistä sen voi tilata oman kirjaston kautta kaukolainaksi. Kirja löytyy myös Tampereelta ja Kuopion Varastokirjastosta sekä ruotsinkielisenä käännöksenä mm. Porvoosta.
Heikki Poroila
Kassu Halosen kappale Ei rakkaus yötä pelkää sisältyy nuottijulkaisuus Kirka : parhaat (toim. Ari Leskelä, Fazer Musiikki 1994).
Julkaisua ei näytä olevan oman kirjastosi kokoelmissa, mutta voit tilata sen kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4334190
Desert Ironwood -puusta löytyy verkosta suomenkielisiä nimityksiä: "aavikon rautapuu", "aavikkorautapuu" tai "rautapuu". Nämä vaikuttavat epävirallisilta, englanninkielisestä nimestä käännetyiltä. Toisaalta myös Persianparrotiaa kutsutaan suomeksi "rautapuuksi". https://fi.wikipedia.org/wiki/Persianparrotia
Kolmelle muulle kasville ei näyttäisi löytyvän suomenkielistä nimeä.
Etsitty runo on Mika Waltarin kirjasta Neljä päivänlaskua. Kolmannen päivänlaskun kolmannessa jaksossa minäkertojan koira, jota kalvaa alinomainen levottomuus kätkemiensä mehukkaiden luuaarteiden tähden, laulaa näitä säkeitä hiljaa itsekseen.
En löydä tätä elokuvaa, jossa näyttelevät Barbra Streisand ja Kris Kristofferson, kuin videokasettina Lahden pääkirjastosta, https://finna.fi/Record/lastu.179514. Etsin monihaun avulla http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ . Dvd:tä näyttäisi saavan nettikaupoista, esim. https://www.amazon.co.uk/Star-Born-DVD-Barbra-Streisand/dp/B07FSN6VDW
Tekijänoikeusvapaata ääneen luettua kirjallisuutta löytyy LibriVox-palvelusta usealla kielellä. Ranskankielisiä materiaalia on myös paljon.
HelMet-kirjastojen asiakkailla on pääsy neljään eri äänikirjapalveluun. Yksi näistä on Naxos Spoken Word Library, jossa on jonkin verran ranskankielisiä äänikirjoja.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Loyda_kirjaston_eaanikirjat(167943)
Eduard Kolmanovskin kappale Za okoshkom svetu malo on Lauri Jauhiaisen suomennoksessa saanut otsikon Maailman valot.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Kyseessä on Oiva Paloheimon runo Kirkkotiellä kokoelmasta Pan kuuntelee virttä (1947). Voit lukea runon myös teoksesta Oiva Paloheimo: Runot (1981, s. 204).
Suomen kirjasäätiön tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon jako-ohjeiden kohdassa 4 sanotaan näin:
--
”Kustantajan, joka haluaa asettaa julkaisemansa tietokirjan ehdolle Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi, on toimitettava teos kullekin lautakunnan jäsenelle säätiön ilmoittamaan määräpäivään mennessä. Lähettäjän on lisäksi toimitettava yksi kappale kirjaa säätiön toimistoon sekä maksettava säätiön tilille osallistumismaksu, jonka suuruuden säätiön hallitus päättää vuosittain.
Jos lautakunta nimeää teoksen palkintoehdokkaaksi, teoksen ehdolle asettanut suorittaa säätiölle ehdokasmaksun, jonka suuruuden säätiön hallitus päättää vuosittain.”
--
Suomen kirjasäätiöstä kerrottiin että vuoden 2019 Tietokirjallisuuden Finlandia-...
Kyseessä voisi olla Juha Seppälän romaani Ei kenenkään maa (WSOY, 2006). Lisätietoa Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_18588.
Tämä ajatus on Senecan 71. kirjeestä Luciliukselle. "Ignoranti, quem portum petat, nullus suus ventus est". Antti T. Oikarinen on suomentanut tämän sitaatin näin: " [--] mikään tuuli ei ole myötäinen sille, joka ei tiedä, mihin satamaan on pyrkimässä."Lucius Annaeus Seneca: Kirjeet Luciliukselle (suom. Antti T. Oikarinen, 2021, s. 283)Ad Lucilium epistulae morales : Seneca, Lucius Annaeus, ca. 4 B.C.-65 A.D : Free Download, Borrow, and Streaming : Internet Archive
Hei, mainittu runo on nimeltään "Sanan tullessa". Se on alun perin julkaistu Suomen Kuvalehdessä nro 51-52 (ilmestynyt 23.12.1939), sivulla 34. Lehti löytyy digitoituna Kansalliskirjaston sivuilta:23.12.1939 Suomen Kuvalehti no 51-52 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto "Sanan tullessa" -runo on myös julkaistu runovalikoimassa Sotatalvi, joka on julkaistu vuonna 1940. Kirja löytyy Vaskin valikoimista:https://vaski.finna.fi/Record/vaski.579665?sid=5242678285Voit tehdä kirjaan varauksen verkkokirjastossa tai kääntyä Vaski-kirjastojen virkailijoiden puoleen.
Kysyjäkin ehkä arvaa, ettei tällaiseen kysymykseen ole kenelläkään täsmällistä tai varmaa tietoa siitä yksinkertaisesta syystä, ettei kukaan pidä (eikä mitenkään voi pitää) kansainvälisesti kirjaa myydyistä "tuoteartikkeleista" hamasta menneisyydestä nykyhetkeen - ja lukuhan muuttuu koko ajan. Myös tuon "tuoteartikkelin" määrittely voisi olla visainen tehtävä. Olisiko "ruuvi" mielekäs määritelmä, kun erilaisia ruuveja on maailma satoja tai tuhansia. En usko, että pääsisimme edes teoreettisen laskutoimituksen äärelle kovin helpolla.
Mutta se lienee selvää, ettei kyseessä voi olla uusi (Kånken-reppu putoaa pelistä jo tässä vaiheessa), kallis, pitkäikäinen tai vain paikallisesti valmistettu esine. Jos haluaa olla "myydyin", täytyy olla...
