Hei,
Teoksessa "Ruisrock - ensimmäiset 25 vuotta" mainitaan, että vuonna 1970 kuuluttajana oli Christer Donner. Kirjaa on saatavana useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Kaarina Helakisan toimittama runovalikoima Pikku Pegasos saattaisi olla avuksi. Kirjaan on koottu "400 kauneinta lastenrunoa" ja sieltä löytyy myös 50-luvun lapsille runoilleiden runoilijoiden kuten Immi Hellenin. Martti Haavion, Arvid Lydeckenin, Lauri Pohjanpään, Sakari Topeliuksen ym. tunnetuimmat runot.
Sijaintitietoja voit etsiä Helmet -aineistotietokannasta
www.helmet.fi
Kirjastokorttia ei voi uusia netin kautta, mutta uusiminen onnistuu soittamalla tai käymällä missä tahansa Kyyti-kirjastossa. Kirjastokortin uusimisen yhteydessä tarkistamme, että yhteystiedot ovat ajan tasalla.
Vaikuttaa siltä, että vaikka Kylie Minoguen versiointi Locomotionista on ilmestynyt vuonna 1988, instrumentaaliversio julkaistiin vasta vuonna 2009 iTunes-palvelussa. iTunesin single sisältää useita eri versioita, joista kaksi - instrumental ja backing track - mainitaan aiemmin julkaisemattomiksi. Tämä versio singlestä on julkaistu vain iTunesin digitaalisena latauksena, joten kirjastojen ei ole mahdollista hankkia sitä kokoelmiinsa.
Ilmeisesti on kysymys tanskalaisen Adam Oehlenschlägerin (1779-1850) virrestä, joka on Suomen evankelisluterilaisen kirkon ruotsinkielisessä virsikirjassa no 499. Virsi alkaa "Lär mig, du skog, att vissna glad en gång som höstens gula blad". Suomenkielisessä virsikirjassa sitä ei ole. Yksi suomennos löytyy Suomen Lähetysseuran julkaisemassa "Hengellisiä lauluja ja virsiä". Suomennos alkaa: "Kuin lehtes, metsä, syksyisin mä kerran kuolla tahtoisin". Suomentajaa ei mainita.
Piitä on mahdollista valmistaa kvartsista.Lyhyt kuvaus prosessista: https://www.missilicon.com/processAlkuaine pii Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pii_(alkuaine)Puolijohteiden valmistamisessa kvartsia käytetään myös esim. yksikiteisen piin valmistamiseen käytettävissä upokkaissa.
Valitettavasti kirjastomme lastenosaston henkilökunta ei onnistunut löytämään vastausta kysymykseen.
Myöskään Lastenkirjainstituutti ei löytänyt tällaista satua. Siellä käytiin läpi Onnetista Topeliuksen sadut, jotka viittasivat hiukan aiheeseen kuten Meren kasvatti, Kalastaja, Meren neito, Merenkuninkaan lahja, Meren syvyydessä ym. Mikään ei kuitenkaan kertonut kysytystä aiheesta. Ei myöskään löytynyt sopivaa, jonkun muun kirjoittamaa satua aiheesta.
Etsittyä satua ei myöskään ollut teoksessa ”Zachris Topelius' tryckta skrifter : bibliografisk förteckning / Birgit Lunelund-Grönroos” (Svenska litteratursällskapets i Finland förlag, 1954) josta yleensä löytyy monenlaista.
Tässä joitakin suosituksia.
Niina Hakalahti kirjoittaa kiinnostavia ja sujuvia romaaneja ihmiselämän ja ihmisten välisten suhteiden kiemuroista (esim. Sydänystävä, Aavasaksa). Hakalahti on kirjoittanut myös viihteellisempää romaanisarjaa nimellä Amanda Vaara (Pientä fiksausta vailla, Yösähköä).
Kirjailija Pauliina Vanhatalon "toinen minä" on Veera Vaahtera, jonka nimissä hän on kirjoittanut viisi viihderomaania. Niistä ensimmäinen on nimeltään Onnellisesti eksyksissä, mutta kirjat ovat itsenäisiä, joten lukujärjestyksellä ei ole väliä.
Pirjo Rissasella on laaja tuotanto, ja hänet tunnetaan sekä sujuvasta kielestä että uskottavasta ihmiskuvauksesta. Rissaselta voisi kokeilla vaikka teoksia Paju pieni tai Sun ystäväsi armaasi....
Kotimaisten nimikirjojen mukaan Tia ja Tiia sekä Tea ja Thea ovat kaikki lyhentymiä nimestä Dorotea, joka on kreikkaa ja merkitsee "Jumalan lahjaa".
Tia oli Suomessa hyvin harvinainen 1960-luvulle saakka. Väestötietojärjestelmän mukaan vuosina 1900-39 nimi annettiin vain muutamalle lapselle. Seuraavan kaksikymmenvuotisjakson aikana nimensaajia oli 23. Tarkastelujaksolla 1960-79 alkaneen yleistymisensä jälkeen Tia-nimen on saanut yhteensä lähes 1500 lasta, miltei kaikki tyttöjä.
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Muistelmiensa ilmestymisen aikoihin Ahde oli esittelemässä kirjaansa Työväenliikkeen kirjaston kirjakahvilassa, ja tilaisuudessa häntä haastatellut professori Seppo Hentilä kommentoi kirjan nimeä näin: "-- sähköä tässä miehessä ja sähinää on ikävuosien karttumisesta huolimatta vielä aivan yllin kyllin, että sähkömies sopii noin symboliseksi titteliksi hänelle vieläkin". (Hentilän Sähkömies-otsikkoa koskevat pohdiskelut kokonaisuudessaan oheisen nauhoituksen kohdassa 4:52–5:42).
Nauhoite: Matti Ahde – Sähkömies – Työväenliikkeen kirjasto (tyovaenperinne.fi)
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjeen mukaan 8b on pitkällinen nivelreumatismi. Luokka E viittaa tapaukseen, jossa prognoosi näyttää hyvältä (esim. tulehduspesäkkeitä löydetty ja poistettu). 38 tarkoittaa perifeerisen hermoston sairauksia ja vammoja. Sen yhteydessä pitäisi periaatteessa olla alaluokka a, b tai c joka tarkentaisi onko kyseessä ylä- (a) vai alaraajojen (b) hermojen sairaus vai muu periferisen hermoston sairaus tai vamma (c). E-luokka viittaa tässä pitkällisiin tapauksiin, jotka näyttävät paranevan.
Laatunovelleja-valikoiman Ihme ja kumma vastaa sisällöllisesti Pakkalan 1920-luvun alussa julkaistuihin Koottuihin teoksiin sisältyvää versiota. Aikanaan kirjailijat tuon tuostakin Koottuja teoksiaan toimitettaessa tekivät pieniä – toisinaan isojakin – muutoksia ja korjauksia etenkin varhaisimpaan tuotantoonsa kuuluneisiin teksteihin. Pakkalakaan ei tunnu voineen vastustaa kiusausta editoida lapsinovellejaan. Vuoden 1921 jälkeen julkaistut Lapsia-kokoelmat ja yksittäiset siihen kuuluvat novellit ovat poikkeuksetta sisältäneet Koottuihin teoksiin tehdyt muutokset. Ehkäpä Hypén yksinkertaisesti ei ole ollut tietoinen alkuperäiskokoelman ja Kootuissa teoksissa julkaistun version välisistä eroista.
Koraalikuoro Psallite on levyttänyt virsiä 9 cd-levyn sarjan ytimekkäällä nimekkeellä Virsiä (Fazer, 1994). Kaikkia virsikirjan virsiä ei tähän määrään mahtunut, vaan n. 250 kpl. Virsiä-cd-sarjaa on mm. Oulun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Jooga-aiheiseen kysymykseen on vastattu Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikellossa jo vuonna 2015 niin, että joogalajien nimet kirjoitetaan suomen kielessä pääsääntöisesti yhteen. Valintaan vaikuttaa kuitenkin käsitteen tuttuus; hathajooga mainitaan tässä artikkelissa tunnettuna lajina, joka kirjoitettaisiin yhteen "hathajooga".
Myös Kielitoimiston ohje yhdysmerkin käyttöön yhdyssanassa, jossa on vierasperäinen sana, perustelee samoin.
Lähteet:
https://www.kielikello.fi/-/joogaa
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/83
Kotimaisten kielten keskus: Kielitoimiston kielioppiopas (2017) / toimitus: Riitta Korhonen ja Sari Maamies
Helmetin kokoelmissa ei ole intiaanikielten oppikirjoja, mutta joitakin oppikirjoja löytyy muista kirjastoista. Ne löytyvät tästä Finna.fi:n hakutuloksesta Amerikan alkuperäiskielet ja oppikirjat, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0…. Sieltä voi myös katsoa sijaintitiedot. Oman kirjastosi kautta voi tiedustella kaukolainaksi haluamiasi teoksia. Alla muutama poiminta:
Introduction to Quechua : language of the Andes / Noble, Judith ; Lacasa, Jaime . Dog Ear 2010. 2nd ed.
Die ethnosyntaktische Struktur der Achê-Guayakí-Sprache : eine Beitrag zur dependenziellen Tagmemik und zu einer kontrastiven Analysenmethode / Paiva, Antônio Firmino de. [Rheinische Friedrich-...
Vaski-verkkokirjastosta voi kokeilla hakea aihetta sivuavaa kirjallisuutta hakusanalla kaksikielisyys ja sitten rajaamalla hakutulokset kaunokirjallisuuteen ja aikuisten aineistoon. Myös Kirjasammosta löytyy muutamia tuloksia kyseisellä hakusanalla, ja lisäksi kollegat osasivat vinkata teoksia, joissa näkyy tavalla tai toisella kaksikielisyys tai kahden kulttuurin välissä kasvaminen. Esimerkiksi oheiset teokset tulivat vastaan:Andrei Makine: Maa ja taivas (ranska-venäjä)Mikael Niemi: Populäärimusiikkia Vittulajänkältä (suomi-meänkieli)Fatma Aydemir: Jinnit (saksalais-turkkilainen perhe)Meri Valkama: Sinun, Margot (suomalainen perhe asuu Itä-Saksassa)Eija Hetekivi Olsson: Tämä ei ole lasten maa (ruotsinsuomalaiset)Petra Rautiainen: Meren...
Tilastokeskuksen Maailma numeroina tilaston mukaan Tadzikistanissa oli vuonna 1998 33 000 aasia.
http://www.stat.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina_hakemisto.ht…
Soluista ja tulehduksista löytyy kattavaa tietoa Solunetti-sivustolta, http://www.solunetti.fi/fi/patologia/tulehdus/. Sieltä ilmenee, että soluissa tapahtuu monentyyppisiä muutoksia tulehduksen aikana. Itse solun painosta ei puhuta, mutta jos esim. solu turpoaa ja siihen virtaa enemmän verta, voisi olettaa, että se painaisi enemmän. Ehdota, että kysyt asiaa joko lääkäriltä tai jonkun yliopiston lääketieteen laitokselta. Tässä on yksi kysymyspalvelu https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/osallistu/asiantuntijat-vastaavat
Sillä, pitääkö luokittelija fasilitointia luotettavana menetelmänä vai ei, ei ole merkitystä luokituksen kannalta. Luokittelu tehdään kirjan sisällön mukaan. Luokittelija ei ota kantaa sisällön oikeellisuuteen eikä siihen, mitä menetelmiä teoksen kirjoitusprosessissa on käytetty. Kirjan voi sisällön perusteella usein luokitella moneen eri luokkaan, ja kirja onkin usein luokiteltu eri luokkiin eri kirjastoissa. Koska luokan valinta on usein vaikeaa, tehdään kirjasta luetteloihin luokkaviittauksia niihin luokkiin, joihin kirja voisi myös sopia. Kirjoista tehdään myös asiasanoituksia; ne ovat kirjan löytyvyyden kannalta olennaisempia kuin luokka, mikä kirjalle on annettu.
