Kyseessä on varmaankin Linda Jane Smithin kuvakirja Kissaperhe (Three Little Kittens, suom. Asko Mäkelä, 1990). Kirjassa kissanpoja Rikke, Reetu ja Rolli lähtevät seikkailemaan, mutta pääsevät tietysti lopussa turvallisesti kotiin, takkatulen ääreen.
Googlettamalla kirjan nimellä löydät kuvia kirjan kannesta, joka on samanlainen kuin suomenkielisessä kirjassa.
Kirjaa ei ole oman kirjaverkkosi kokoelmissa, mutta voit tilata sen muualta kaukolainaan.
https://finna.fi/
Moottoritie on kuuma on Pelle Miljoonan, ei Dingon ohjelmistoon kuulunut laulu. Tämän Ari Taskisen säveltämän ja Pelle Miljoonan sanoittaman laulun nuotit löytyvät mm. seuraavista tavallisista kokoelmista: 101 Suomipopin klassikkoa (F-kustannus 2008), Hitit : Säihkyvä 80-luku (F-kustannus 2004), Kitarahitit (F-kustannus 2009), Kultainen poplaulukirja 2 (F-kustannus 2016), Leffapoppia (F-kustannus 2010), Moottoritie on kuuma (Love Kustannus 1981 ja 1996), Pop tänään Vol. 21 (Fazer 1981), Suomirock 1 (F-kustannus 2005) ja Suuri pop-toivelaulukirja 3 (F-kustannus 2007).
Heikki Poroila
Ehdokkaiden määrät eduskuntavaaleissa:
Vaalit
Määrä
Lähde
2019
2468
https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2019/fi/ehd_listat_kokomaa.htm
2015
2146
https://www.stat.fi/til/evaa/2015/01/evaa_2015_01_2015-04-10_tie_001_fi.html
2011
2315
https://www.stat.fi/til/evaa/tau.html
1907-2007
http://www.doria.fi/handle/10024/67154/browse?type=dateissued
Vanhempia (vaalien 1907-2007) osalta ehdokasmäärät voi poimia tarpeen mukaan Dorian tilastoista http://www.doria.fi/handle/10024/67154/browse?type=dateissued
Kouvolan kirjastoissa on itsepalvelukopiokoneita ja ainakin pääkirjaston kopiokoneella on ollut mahdollista tulostaa myös muistitikulta. Tällä hetkellä kopiokone on valitettavasti huollossa. Muistitikulta voi tulostaa myös kirjaston tietokoneilta.
Romaanin alkuperäinen nimi oli Sotaromaani, joka ilmestyi sillä nimellä vuonna 2000.
Allaolevasta Timo Sedergrenin artikkelista löytyy tietoa tästä Sotaromaanista, https://journal.fi/ennenjanyt/article/view/108173/63197
Väinö Linnan Tuntematon sotilas ilmestyi vuonna 1954.
Uutta nimeä ehdotti Linnan ystäväpiiriin kuulunut kirjailija Veikko Pihlajamäki.
Ilola on saanut nimensä vanhasta tilasta. Eppilä-niminen torppa vaihtoi nimensä Ilolaksi saatuaan itsenäisyyden.
Tieto löytyy dokumentista Vantaa alueittain 2015 (sivu 182). Julkaisu on vapaasti luettavissa osoitteessa http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/….
Vuoden 1548 Uusi Testamentti(Se Wsi Testamenti/ Agricola Michael Olai)painettiin Tukholmassa, tiedot voit itse käydä tarkistamassa Helsingin yliopiston kirjaston Helmi-tietokannasta osoitteesta http://hul.helsinki.fi/memory/helmi.html
Ensimmäisistä Bellman-käännöksiksistä löysin maininnan Fredrik Wilhelm Pippingin bibliografiasta "Luettelo Suomeksi präntätyistä kirjoista" (ilmestyi alunperin v.1856-57, näköispainos Werner Söderström Osakeyhtiön kustantamana v:lta 1967). Siteeraan tässä bibliografian tekstiä, josta käännökset ja painopaikka sekä -vuosi selviävät:
"Muutamia käännöksiä C.M. Bellmannin Lauluista, ynnä Mukailema Ingeborin Walituksesta, ja Yksi Juoma-Laulu. Ruottin kielestä. Turusa, 1837. Painetut J.E.Frendellin ja Pojaan Kirja...
Ging gong gudi -niminen laulu on julkaistu ainakin Musikantti 3-4 -kirjassa (Otava, 2005) sivulla 12, jossa sen mainitaan olevan kansanlaulu Brittiläisestä Gyuanasta. Toisaalta Wikipediassa on artikkeli nimellä Ging Gang Goolie https://en.wikipedia.org/wiki/Ging_Gang_Goolie, jossa osoitetaan laulun olevan alun perin ruotsalaisesta, Axel Engdahlin kirjoittamasta revyystä vuodelta 1905. Jostakin syystä partiolaiset ottivat laulun omakseen. Ruotsalaisen version sanat ovat nonsensekieltä, ja partioliikkeen käytössä ne muokattiin englanninpuhujien suuhun sopiviksi, ja näin laulusta tuli Ging Gong Gudi. Sanat eivät tarkoita mitään millään kielellä.
Helsingin kaupunginkirjasto tilaa lehdet keskitetysti kirjakaupan kautta. Karjala-lehden sivuilta löytyy muutamia suomenkielisiä artikkeleita osoitteesta
http://www.karelia.ru/Karelia/NewsPapers/Sanomat/index_f.html Kirjastoilla ei ole lehdestä verkkoversiota.
Lehden tilaukseen liittyvässä ongelmassa kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi kirjakauppaan josta kyseinen lehti löytyy, Helsingissä Akateeminen Kirjakauppa tai Suomalainen Kirjakauppa.
Etäisyyden voi mitata Hubble teleskoopin kuvista tutkimalla punasiirtymää. Mitä kauempana kuvattu kohde on sitä suurempi punasiirtymä sillä on. Punasiirtymä aiheutuu Dopplerin ilmiöstä, jossa kohteen etääntyessä siitä lähtöisin olevan valon spektriviivat siirtyvät kohti punaista, pitempää aaltopituutta.
Lähde: Astronomica : galaksit, planeetat, tähdet, tähtikartat, avaruustutkimus. 2008
Tässä joitakin viime vuosisadalla eläneiden, kristillisen elämänkatsomuksen omakseen kokeneiden, naisten elämäkertoja:
- Anderson, Marian (1957): Oi Herra, mikä aamu: omaelämäkerta
- Tuulio, Tyyni (1950): Ottilia Stenbäck ja hänen aatemaailmansa
- Ståhlberg, Ester (1949): Matilda Wreden testamentti
- Helakisa, Kaarina (1977): Saima Harmaja: legenda jo eläessään
- Laitinen, Kai(1989): Sylvi Kekkosen elämäkerta
- Waite, Helen (1963): Urheat ystävykset: Helen Kellerin ja Anne Sullivanin tarina
- Konttinen, Riitta (1946): Eva Cederström: taiteilijan henkilökuva
Uudempia elämäkertoja:
- Metsola, Tuulikki (1982): Surusta puhkesi kukka
- Priha, Päikki (1994): Silkkinen seppele: Hanna Loimaranta, tuntematon kirkkotekstiilien...
Ikävä kyllä en löytänyt tietoa lehdestä, missä hevosen ohje on ollut. Kysyin kollegoilta kirjastossamme ja muista vastaajakirjastoista. Voisit koittaa etsiä tietoa joltakin käsityöfoorumilta. Finna.fi -hakupalvelussa näkyy, että ainakin kahta muuta käsityölehteä on ilmestynyt 80-luvun alussa: Käsityölehti : käsityön ja askartelun erikoislehti ja Kauneimmat käsityöt. Kyseisiä lehtiä on ainakin Varastokirjastossa, Vaasan kaupunginkirjastossa näitä vanhoja lehtiä ei ole. Voi olla tietysti muitakin lehtiä joissa tällaisia lelujen ohjeita on ollut. Vaasan kaupunginkirjastosta löytyy tuolta ajalta Kotiliesi-lehden numeroita, kyseisessä lehdessä on myös käsityöohjeita.
Edustajat saavat palkkiota koko vuoden eli myös istuntotaukojen ajalta. Kyseessä on palkkio, ei palkka. Lisätietoja: Kansanedustajien palkkiot ja kulukorvaukset
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/palkkiot-ja-kulukorvaukset/…;
Eduskunnan kirjastossa on tehty Kansanedustajien palkkioiden kehitys -tietopaketti:
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhte…
Kirjastoilla ei ole julkaisutoimintaa. Sinun kannattaa tarjota runojasi kustantamoon. Kustantamoja löytyy Suomen kustannusyhdistyksen jäsenlistasta, Kirjastot.fi kustantajat-listasta ja Makupalat.fi:stä Kustantajat ja kirjakaupat.
P. J. Hannikaisen säveltämään ja sanoittamaan ”Karjalaisten lauluun” on ilmeisesti olemassa useampi ruotsinkielinen sanoitus.Joel Rundtin sanoitus ”Karelarnas sång” alkaa: ”I vårt land med skogar, dalar”. Säkeistöjä on kolme. Sanoitus löytyy esimerkiksi Åland-lehdestä (06.09.1941, s. 4), joka on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2235685?page=4Tämä sanoitus sisältyy myös esimerkiksi seuraaviin nuotteihin:Ollos huoleton, poikas valveill on : 20 sotilaslaulua pianosäestyksineen = 20 soldatsånger med pianoackompanjemang (ruotsinkielinen sanoitus on nuotin tekstiliitteessä; Oy Fazerin Musiikkikauppa, [1942])Finländsk sång och visa : sångbok för skolor, hem,...
Erikoistutkija Suomen ympäristökeskuksen Biodiversiteettiyksiköstä antoi tällaisen vastauksen:
Ensimmäisessä kuvassa on vaalea kääpä, mutta ilman näytettä sitä ei voi määrittää. Toisessa kuvassa (LautaSieniRuskeaP) on rivikääpä (Antrodia serialis), joka on luonnossa hyvin yleinen ja lahottaa kaatuneita kuusia. Se viihtyy myös lahoavissa laudoissa ja hirsissä. Usein se tekee kapean, yläpinnaltaan ruskean lakin kasvaessaan puun kyljessä tai esim. pölkyn päässä. Tässä lakkia ei ole koska on kasvanut laudan maata vasten olevalla pinnalla.
Laudat voi jättää lahoamaan. Niillä kasvavat käävät eivät tartu eläviin puihin, eivätkä kuivaan puuhun, esim. lauta- tai hirsiseinään. Maastoon jätettynä ne edistävät monimuotoisuutta ja palauttavat...
Helmetin aineistoista löysin kaksi kirjaa. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skemikaaliriskeist%C3%A4__Orightresult__U?lang=fin&suite=cobalt
Kirjoista voi myös löytyä spraymaalien yms haittavaikutuksiin liittyvää tietoa ja ohjeita. Myös Tukesin sivuilta löytyy kattavasti tietoa. https://tukes.fi/kemikaalit/clp-luokitus-merkinnat-ja-pakkaaminen/luokitus/terveysvaarat. Sen tarkemmin en valitettavasti tietoa löytänyt, mutta toivon, että nämä auttaisivat eteenpäin.
Kirjastojen luettelointitiedoista ei selviä kirjan kovakantisuus, joten sitä kautta emme voi asiaa selvittää. Egmont Kustannuksen sivuilla kerrotaan, että ensimmäiset albumit ilmestyivät 1960-luvulla tosiaan kovakantisina, ja että 2010-luvulla ilmestyi taas uusia kovakantisia painoksia:
https://egmont.fi/2011/08/31/asterix-heraa-uuteen-eloon/
Kauppa.acv.fi-sivustolla on myynnissä mm. Asterix-sarjakuvakirjoja. Näistä kolmen kohdalla on maininta "1. painos, kovakantinen". Kirjat ovat Asterix gladiaattorina (1. p. 1969), Asterix ja Kleopatra (1. p. 1969) ja Asterix legioonalaisena (1. p. 1970). Ilmeisesti ainakin nämä kolme ovat ilmestyneet myös kovakantisina:
https://kauppa.acv.fi/index.php?route=product/category...
Helmi-naistenlehti näyttäisi olevan kirjan tarinaan keksitty. Finna-aineistohaku ei löydä Helmi-nimistä lehteä 1940-luvulta, eikä lähivuosikymmeniltäkään. Vuodesta 1991 on mielenterveysyhdistys Helmi ry julkaissut mielenterveysaiheisiin keskittyvää Helmi-lehteä.
https://www.finna.fi/
Kirjailija itse kertoo seuraavaa:
"Helmi ei ole todellinen lehti, mutta olen ottanut siihen elementtejä eri suomalaisista naistenlehdistä niin kuin Eevasta ja Hopeapeilistä. Naisilla oli iso rooli lehtien toimituskunnissa, ja niissä oli pidetty esillä työtä tekeviä, kaupunkilaisia naisia. Ei ole myöskään sattumaa että Helmi asettuu tarinassa Kotilieden vastakohdaksi, sillä Kotiliedellä oli iso rooli kotiäitikuvan ja -ihanteen...
