Kaivattu kirja saattaisi olla Ruth Waren Valhepeli (Otava, 2018).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_6826830
Rumpelstilzcheninille on kaksikin suomenkielistä nimeä. Useimmissa suomennoksissa Rumpelstilzchen on nimeltään Tinttelintuure. Näin esimerkiksi Aarno Peromiehen suomennoksessa teoksissa Grimmin satuja (1973) ja Kodin satuaarteet. 2 : Peukaloinen : Grimmin satuja (1987).
Marja Kyrön suomennoksessa vuodelta 1983 Rumpelstilzchen on Hopskukkeli.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Erityistä suomenkielistä dekkarin kirjoitusopasta ei näyttäisi löytyvän pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta (www.helmet.fi). Englanninkielisiä oppaita sen sijaan on muutama. Niitä voi hakea tietokannasta valitsemalla hakutavan Sanahaku esim. hakulausekkeella ’kirjoittaminen oppaat (jännityskirjallisuus or salapoliisikirjallisuus or rikoskirjallisuus)’. Näin löytyy mm. teos Beinhart, Harry: How to write a mystery (1996). Suomeksi on olemassa useita erilaisia luovan kirjoittamisen oppaita. Ne löytyvät HelMet-tietokannasta käyttämällä taas hakutapaa Sanahaku, ja kirjoittamalla hakulausekkeeksi ’luova kirjoittaminen oppaat’. Kieli-valikosta voi rajata kieleksi suomen. Kunkin teoksen saatavuustiedot saa esille...
Uskotusta miehestä on käytetty ruotsiksi useampaa ilmaisua. Suomessa verohallinnon sivuilla käytetään ilmaisua god man, monikossa gode män, https://www.vero.fi/sv/privatpersoner/egendom/arv/bouppteckning_och_bou….
Ruotsin puolella verohallinnon sivulla on käytetty ilmausta förrättningsman, monikossa förrättningsmän, https://skatteverket.se/privat/folkbokforing/narenanhorigdor/bouppteckn…, mutta pdf-muotoisessa oppaassa ilmausta god man, https://skatteverket.se/download/18.109dcbe71721adafd25806d/15984288148….
Radonia esiintyy alueilla, joiden kallio- tai maaperässä on riittävästi radioaktiivisia mineraaleja. Uraaniamalmien ja uraanikaivosten alueella radonia varmaankin esiintyy, mutta usein myös tavallisessa graniittisessa kivessä on niin paljon radioaktiivisia aineita, että ilmaan tai vaikkapa porakaivon veteen erittyy radonkaasua. Esimerkiksi Suomessa itäisellä Uudellamaalla on graniittisia alueita, joilla radon on huomattava ongelma.
Joten Venäjäällä varmasti on radonia uraanimalmien ja jätealueiden ympäristössä, mutta saattaa olla myös joidenkin graniittien alueilla, vaikka niissä ei hyödynnettäviä uraanimalmeja olisikaan. Tarkempaa tietoa Venäjän radon alueista saattaa olla Suomen Säteilyturvakeskuksella http://www.stuk.fi/
Meän kielen sanakirjan mukaan suomenkielinen sana kaksoset on kaksoset myös meänkielellä (ruots. tvillingar).
Lähde:
Meän kielen sanakirja : Tornedalsfinsk ordbok / toim. Matti Kenttä ja Erling Wande, Kaamos, 1992.
Hei!
Kirjastokortin numeron voi tarkistaa vain esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston toimipisteessä. Jos kortti on kadonnut, kannattaa se ilmoittaa kadonneeksi ja hankkia uusi, kun se on mahdollista. Uusi kortti maksaa kolme euroa. Nelinumeroinen pin-koodi pysyy samana, jollet halua sitä erikseen vaihtaa.
Vähän tämän tapainen on Carolyn Sloanin Uhka vedessä (Karisto, 1991). Se tosin tapahtuu järven rannalla, eikä kirjan alussa kylään muuttanut tyttö ole henkilöistä se, joka loppuhuipentumassa joutuu järvessä asuvan hirviön lonkeroihin.
HELBUS eli Helsinki School of Business on Suomessa toimiva yksityinen yliopisto. Se tarjoaa maksullisia kauppatieteiden opintoja. Tutkintojen sisältö ei kuitenkaan ole samanlainen kuin Suomen valtion rahoittamissa yliopistoissa.
Suomessa yliopistoja säätelee yliopistolaki ja yliopistojen rahoitus tulee pääosin valtiolta. Valtion virallisen koulutusjärjestelmän mukaisia tutkintoja ei voi ostaa tai myydä, mutta yksityiset koulutuksenjärjestäjät voivat perustaa maksullisia opinahjoja ja tarjota maksullisia tutkintoja.
Seuraavalla varsin laajalla Tudor-sivultolla on julkaistu Elisabet I:n kirjoittamia kirjeitä, runoja ja puheita sekä elämäkerrallista tietoa:
http://www.englishhistory.net/tudor.html
Ks. myös
http://www.royal.gov.uk/output/Page5.asp
Ks. myös seuraavat linkit, joissa samantapaiseen kysymykseen on vastattu tällä palstalla aiemmin:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=7fa75884-84a…
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=f546c3d2-7fb…
Ei ole. Kirjastot valitsevat aineistonsa itsenäisesti ja tiettyjen kilpailutettujen sopimuskauppojen kautta. On mahdollista saada julkaisut Kirjavälityksen (http://www.kirjavalitys.fi/ ) tai BTJ Kirjastopalvelun (http://www.btj.fi/ ) listoille, joiden kautta tieto julkaisuista leviää kattavasti koko Suomen kirjastoihin.
Pienkustantajien uutuuksia -palstalla voi myös ilmoittaa uusista julkaisuistaan. Kuntien kirjastojen yhteystiedot saa halutessaan excel-taulukkona Kirjastot.fi-toimitukselta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajatiedotteet/
Jokainen kirjasto voi itse päättää, millaisia lahjoituksia se ottaa vastaan. Pääsääntöisesti voinee kuitenkin sanoa, että kyseeseen tulevat lähinnä uutuusteokset, joista on paljon varausjonoa. Mahdollisia ovat myös huonosti saatavilla olevat vanhemmat ja harvinaiset teokset, joilla kuitenkin edelleen on kysyntää.
Kirjalahjoitusten liittäminen kirjaston kokelmaan ja käsitteleminen lainauskuntoon vaatii niin paljon resursseja, että useimmissa tapauksissa se ei ole tarkoituksenmukaista.
Sinun kannattaa silti kysyä lähikirjastostasi, olisiko kirjoissasi joitakin sellaisia, jotka voitaisiin ottaa vastaan. Asia täytyy kuitenkin harkita jokaisen nimekkeen kohdalla erikseen, joten suuri kirjamääriä ei kannata tarjota kerralla.
Agenttilaki on Yhdysvaltojen FARA-laki (Foreign Agents Registration Act) eli laki ulkomaalaisista agenteista. Se on luotu alun perin vuonna 1938 Natsi-Saksan propagandan torjumiseksi. LisätietoaU.S. Department of Justice: https://www.justice.gov/nsd-faraForeign Agents Registration Act (FARA): An Overview: https://sgp.fas.org/crs/misc/IF10499.pdfWikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Foreign_Agents_Registration_Act
Bunkkerin tuhoaminen on osoittautunut haasteelliseksi, mutta sen maanpäälliset osat on lukuisien yritysten jälkeen saatu hävitettyä siinä määrin, että tontti on saatu hyötykäyttöön. Toisen maailmansodan jälkeen 1947 puna-armeija räjäytti Führerbunkerin sisäänkäynnin ja tuuletuskanavat, ja samalla osa sisäseinistä romahti ja bunkkerin katto putosi 40 senttiä. Perusteellisempaan maanalaisten rakenteiden tuhoamiseen ei tuolloin ollut mahdollisuuksia. Bunkkerikompleksin rakenteita hävitettiin vielä 1956 ja 1959, jonka jälkeen alueen päälle rakennettiin Berliinin muuri. Myöhemmin bunkkeri oli vuosikymmeniä Länsi- ja Itä-Berliinin välisellä joutomaalla. Maanalaisia rakenteita säilyi, mutta maan pinnalle näkyi lähinnä ruohoa kasvava kohoama...
Markku Aro levytti samaan Brahmsin teemaan perustuvan kappaleen nimellä Yön sävel. Levytysvuosi oli 1972. Kappale löytyy Aron v. 2001 julkaistulta cd-kokoelmalta sekä Youtubesta.
Eila Pellisen Eron hetki vuodelta 1962 perustuu samaan Brahmsin teemaan.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4584150
https://lastu.finna.fi/Record/lastu.353249#componentparts
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=eron+hetki&esittaja=pellinen+eila&ID=2b12590e-1a7c-4fee-bb9c-a59acaf4002e
Kirjoja löytyy englanniksi pari jotka kertovat tarot-korteista myös taidehistoriallisesta näkökulmasta. Taschen julkaisi 2021 kirjan nimeltä Tarot, jossa on painettu tarot-kortteja läpi vuosien ja löytyy esseitä kirjoitettuna sekä taidehistorioitsijen että tarot-korttien käyttäjien näkökulmasta. Kirja löytyy Finnasta: Tarot | Vanamo-kirjastot | Finna.fi
Esther Joy Archerin ja Holly Adams Easleyn kirjoittama The History of Tarot Art: Demystifying the Art and Arcana, Deck by Deck sanoo itse suuntautuvan enemmän tarot-korttien käyttäjille mutta kertoo silti korttien taiteen historiasta.
Ariela Gittlen artikkeli "The radical, 600-year Evolution of Tarot Card Art" kertoo lyhyesti tarot-korttien vaihtuvasta taiteesta eri vuosisatojen läpi:...
Virhelyönnit voivat tehdä rahoista merkittävästikin virheettömiä kappaleita arvokkaampia, mutta välttämättä näin ei kuitenkaan ole. Keräilyarvoa alentavasti virhelyönnit tuskin vaikuttavat muuten kuin siinä tapauksessa, että virheellisiä rahoja on lyöty enemmän kuin virheettömiä.Virhelyöntien vaikutus keräilyrahojen arvoon riippuu paljolti siitä, onko kyse toistuvasta vai yksittäisestä virheestä. Toistuvan virheen tapauksessa virheellisiä rahoja on voinut samassa erässä valmistua muutamista aina kymmeniin tuhansiin saakka ennen kuin virhe on havaittu ja korjattu. Tavallisuudesta poikkeaville rahoille löytyy tavallisesti arviohinta keräilijöille suunnatuista rahaluetteloista. Yksittäisistä virheistä puhuttaessa samanlaisina toistuvia...
