Kaarina Helakisan toimittama runovalikoima Pikku Pegasos saattaisi olla avuksi. Kirjaan on koottu "400 kauneinta lastenrunoa" ja sieltä löytyy myös 50-luvun lapsille runoilleiden runoilijoiden kuten Immi Hellenin. Martti Haavion, Arvid Lydeckenin, Lauri Pohjanpään, Sakari Topeliuksen ym. tunnetuimmat runot.
Sijaintitietoja voit etsiä Helmet -aineistotietokannasta
www.helmet.fi
Klaus Härön elokuva Hem över havet (Meren yli kotiin) (dokumentti, 1999) on 30 min tv-dokumentti.
Sen tuotti firma nimeltä Talking Heads Ab, joka teki silloiselle FST:lle (ruotsinkielinen Yle) paljon asiaohjelmia.
Firmaa ei ole enää olemassa. Dokumenttia voinee kysyä vain nykyiseltä YleFem:alta.
Dokumenttia ei ole Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa.
Lähteet: KAVIN tietokannat Tenho ja www.elonet.fi. ; Sähköposti 17.4.2018.
Tarkoitatko nimenomaan kotimaista nykykirjallisuutta? Kysymyksesi on varsin laaja, emmekä onnistuneet löytämään mitään tutkimuksia aiheesta. Naiskirjailijan asemasta historian saatossa sen sijaan löytyy enemmän tutkimustietoa ja kirjallisuutta, mutta nykypäivä on vielä niin lähellä, että kenties ajallisesti vaaditaan pidempi etäisyys, jotta sitä voitaisiin tarkastella tutkimuksen valossa. Medioita sen sijaan jos on uskominen, niin naisten on hehkutettu jopa olevan kotimaisen nykykirjallisuuden kärjessä tällä hetkellä, eivätkä naiskirjailijat kaihda vaikeita ja rankkojakaan aiheita.
Lähteet:
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/2012092516117749
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomalaiset-naiskirjailijat-eivat-...
Lahti-Riihimäki väliä kulkeva juna on mallia Sm2 ja se on vanhimmasta päästä VR:n kalustoa. Mallia valmistettiin Tampereen Valmetilla vuosina 1975-1981. Lisää tietoa tästä junatyypistä täältä https://fi.wikipedia.org/wiki/Sm2
Lisätietoja kaluston historiasta löydät myös teoksesta VR Suomi : dieselien aikaan, jonka on kirjoittanut Jari Auvinen vuonna 2008.
Ilmeisesti VR on hyvin tietoinen kaluston iästä ja se pyrkiikin sitä uusimaan. Tässä Ylen uutisessa kerrotaan, että ensimmäisiä junia toivotaan saatavan käyttöön vuodesta 2024 alkaen. https://yle.fi/uutiset/3-10862012 Junien uusiminen on suuri investointi, joten siksi vanhan kaluston korvaaminen vie aikansa.
Ruokavirasto kertoo ehdoista, joilla elintarvikkeita saa myydä verkossa, siellä on myös lueteltu tiedot, joita elintarvikkeista on annettava etämyynnissä.
Ruokaa myyvien tarjoilupaikkojen on annettava elintarvikkeista seuraavat tiedot:
elintarvikkeen nimi (kirjallisesti)
allergioita ja intoleransseja aiheuttavien aineet ja tuotteet (kirjallisesti tai jos suullisesti tietyin ehdoin),
aterian ainesosana käytetyn tuoreen, jäähdytetyn tai jäädytetyn naudanlihan, sianlihan, lampaan- ja vuohenlihan sekä siipikarjan lihan alkuperämaa (kirjallisesti).
Helmet-sivustolla esitellään uutuuksia ja varatuimpia kirjoja. Löydät utuuslistan täältä: https://helmet.finna.fi/Content/kirjallisuus#uutuudet
Perinteisen Helmet-aineistohaun kautta voi myös etsiä kirjastoon tilattuja kirjaan kirjoittamalla hakukenttään aihepiirin (tai pelkkä *-merkki, jos haluat nähdä kaikki tilatut teokset) ja rajaamalla hakua "Tulossa kirjastoon" hakuehdolla. Näistä kirjoista on jo tehty tilaus kirjastoon, joten ne näkyvät tietokannassa ja ovat myös varattavissa. Perinteinen Helmet-aineistohaku löytyy täältä: https://kirjtuo1.helmet.fi/
Emme onnistuneet löytämään näytelmää, jossa roolihenkilöllä olisi ärrävika. Kimmo Virtasen käsikirjoittamassa ja ohjaamassa Betoniviidakko-musiikkinäytelmässä päähenkilö änkyttää. Näytelmää on esittänyt Ahaa Teatteri:
https://www.ahaateatteri.com/betoniviidakko
Nelli Hietalan kirjassa Kielillä puhumisen taito päähenkilöllä on ärrävika, mutta kirja on romaani eikä näytelmä.
Kalmistopiirin oheisessa artikkelissa https://kalmistopiiri.fi/2017/03/01/elavalta-hautaamisen-pelko-ja-vikto… todetaan, että turva-arkkujen pelastamista ihmisistä ei ole mitään dokumentteja. Turva-arkuissa haudatut ihmiset ovat olleet kuolleita tai turvamekanismi ei ole toiminut.
Mäihällä on Kielitoimiston sanakirjan mukaan kaksi merkitystä. Mäihä voi merkitä arkikielessä tuuria, onnea, säkää. Vanhahtava merkitys on jälsi, puilla ohut kasvusolukkokerros ulkokuoren alla, nilan ja puuaineksen välissä. Voisiko mäihä tässä tapauksessa enemmänkin liittyä tuohon jälkimmäiseen merkitykseen.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/m%C3%A4ih%C3%A4?searchMode=all
https://fi.wiktionary.org/wiki/m%C3%A4ih%C3%A4
Vanhan kirjasuomen sanakirjasta löytyy esimerkkejä mäihästä:
https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&vks_id=VKS_402c3e04546db873acdd7177cbb102f1&word=m%C3%A4ih%C3%A4
Suomen sukututkimusseuran Hiski-tietokannan haussa löytyy Tyrväältä vuodelta 1892 avioliitto, jossa palvelustyttö Emma Kaarlentytär Warén menee naimisiin työmies Kaarle Koskisen kanssa. Tyrvään kirkonkirjoista voi etsiä lisää osoitteessa https://digihakemisto.net/aineisto/1268343376
Sukututkimuksen aloittamiseen löytyy ohjeita Suomen sukututkimusseuran sivuilta.
(viitattu 21.4.2023)
Yksi nimeen "Rakkauden sinfonia" assosioituva musiikkikappale on ainakin Weinen, weil die Liebe dir Leid gebracht tšekkiläisen Gustav Machatýn elokuvasta Extase (1932). Suomessa elokuvan nimenä oli Hurmio, mutta Saksassa se tunnettiin nimellä Symphonie der Liebe ('Rakkauden sinfonia'). Lehtitietojen mukaan Yleisradion äänilevykonserteissa 30-luvulla Ludwig Rüthin orkesterin levytys kappaleesta esiintyi 'hitaana foksina äänielokuvasta Rakkauden sinfonia' (levyn etiketissä lukee kappaleen nimen alla "Langs. Foxtrot a. d. Tonfilm 'Symphonie der Liebe'").Mielenkiintoista kyllä, muusikko Hämälä, joka Tuulessa ja tuiskussa "kilkuttelee" omatekoisella pelivärkillään Rakkauden sinfoniaa, tuumii naputella myös "kappaleen Eliselle".Orchester Ludwig...
Voisiko kirja olla Catarina Kruusvalin "Iida ja pehmot päiväkodissa" (Tammi 2008, suom. Tittamari Marttinen):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Toinen vaihtoehto voisi olla Kate Agnewn "Meillä on kivaa" (Mäkelä 2009, suom. Terhi Leskinen):
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Tässä vielä lista kirjoista, joissa on aiheena lelut ja kansikuvassa keltaista:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=lelut+keltainen&o=title_asc
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=leikkikalut+keltainen&o=titl…
Hei,Kyseessä lienee Jon Amielin ohjaama Sommersby (1993). Pääosissa Richard Gere ja Jodie Foster. Juoni perustuu löyhästi tositapahtumiin 1500-luvulta. Tämä alkuperäinen kertomus on myös suomennettu: Martin Guerren paluu / Natalie Zemon Davis ; suomentanut Aulikki Vuola. Amielin elokuva perustuu ranskalaisohjaaja Daniel Vignen 1500-luvulle sijoittuneeseen elokuvaan Le retour de Martin Guerre (1982). Amiel on siirtänyt tapahtumat Yhdysvaltain sisällissodan aikaan, jossa sodasta palaavaa meistä epäillään huijariksi.
Valitettavasti olet vielä liian nuori Helsingin kaupunginkirjaston kesätöihin. Ikäraja on 18 vuotta.
P.S. kesätöistä on kysytty tämän palvelun kautta aiemminkin. Kysymykset ja vastaukset löytyvät palvelun arkistosta asiasanalla kesätyö.
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan etsimääsi Ira Levinin teosta "The Stepford Wives" ei ole suomennettu. HelMetistä löytyy teoksesta muokatun ns. Easy Readers -version kaksi eri painosta. Easy Readersit ovat helpotettuja lukemistoja opetustarkoitukseen.
Kansainvälisen kirjastotietokannan mukaan The Stepford Wives -romaanin vuonna 1972 ilmestyneessä ensimmäisessä painoksessa on 145 sivua.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.worldcat.org/
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy Keskisuomalainen vuosilta 1962 ja 1963 mikrofilmeinä. Niitä voi lukea mikrofilmihuoneessa kirjaston 3. kerroksessa. Jos haluat varata mikrofilmihuoneen, ota yhteyttä lainaukseen, puh. 014 2664123.
http://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kokoelmat/lehdet
Meillä Iltalehti on luettavissa eMagz-palvelun kautta, mutta valitettavasti sen arkisto ulottuu vain vuoden taakse. Iltalehden omien sivujen arkisto ei ulotu edes niin kauaksi.
Kansalliskirjastossa Helsingissä Iltalehteä voi tutkia mikrofilmiltä tilaamalla etukäteen filmit lukusalikäyttöön https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/50431/lomake.html
Valitettavasti näyttää siltä, että maailmanhistoriasta on Suomessa selkokielisenä ilmestynyt vain yksi teos:
Tekijä(t): Rajala, Pertti Nimeke: Maailman historia selkokielellä / Pertti Rajala ; [kartat: Leena Miettinen] ; [julkaisija: Kehitysvammaliitto] Julkaistu: Porvoo Helsinki Juva : WSOY, 1991. Sama teos on julkaistu myös ruotsin kielellä. Kirjassa on kuitenkin vain muutama sivu kysymistäsi aikakausista.
Muita selkokielisiä maailmanhistorian kirjoja ei löytynyt Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta, yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta eikä tutkimistani yleisten kirjastojen kokoelmatietokannoista.
Rajalan teoksessa mainitaan kuitenkin, että "kouluhallitus on hyväksynyt... tämän teoksen... jokaiselle oppilaalle omaksi...
