Kyseessä on mahdollisesti Carl Barksin tarina Aku Ankka kengurujen maassa (julkaistu myös nimellä Kengurujen maassa). Lisää tietoa sekä kirjat, joissa tarina on julkaistu: inducks.org
Ilmeisesti tarkoitatte siis, että kirjojen pitäisi olla fyysisesti kevyitä.
Opiskelutarkoitukseen soveltuisivat varmaankin hyvin juuri Alexander McCall Smithin kirjat, joita itsekin ehdotatte. McCall Smithin tuotantoa on suomennettu runsaasti. Myös Agatha Christien teokset ovat pienikokoisia ja kevyitä. Christien teoksia on helppo löytää sekä suomeksi että englanniksi.
Mikäli haluaisitte lukea muuta kuin jännityskirjallisuutta, niin esimerkiksi Ernest Hemingway'n Vanhus ja meri (The Old Man and the Sea) tai John Steinbeckin Helmi (The Pearl) voisivat sopia luettaviksi. John Steinbeckin Hyvien ihmisten juhla (Connery Row) tai Hiiriä ja ihmisiä (Of mice and men) ovat niin ikään melko suppeita teoksia ja soveltuisivat kokonsa puolesta hyvin...
Näyttää olevan minkki, joka on jo vaihtanut talvikarvaan. Perhosen kotelo on haastavampi tunnistaa. Kannattaa tutustua kirjaston perhoskirjoihin tai verkossa oleviin sivustoihin. Suomen Lajitietokeskus ylläpitää sivustoa Laji.fi, jonka foorumille voi lähettää kysymyksiä. Kysyminen vaatii rekisteröitymisen. Ötökkätieto-sivustolle on koottu tiedot yli 1000 lajista.
Minkistä lisää teoksessa Lahtinen, Jukka: Turkisriista ja sen metsästys
Suomen Lajitietokeskus https://laji.fi/
Ötökkätieto https://www.otokkatieto.fi/about
Ruokaviraston sivuilta löytyy tietoa hygieniapassista ja myös mallitesti sekä PDF-muodossa että sähköisenä - Sähköinen mallitesti - Ruokavirasto.
Hygieniapassi.fi-sivustolla on suuri materiaalipankki eri sivustoille, joissa on tietoa ja harjoituksia hygieniapassiin liittyen - Materiaali hygieniapassitestiin valmistautumista varten. Jotkut näistä ovat maksullisia mutta ainakin kotisuomessa.fi näyttää olevan sivusto josta löytyy eri hygieniapassin osa-alueihin liittyvää tietoa sekä tehtäviä - Työelämä (kotisuomessa.fi). Tässä on esimerkki kysymyksistä jota löytyy joka eri osasta - Työelämä (kotisuomessa.fi) - tämä esimerkki löytyy "Mikrobiologian perusteet"-osan lopusta.
Kari Hotakaisesta löytyy tietoa mm. Kotimaisia nykykertojia -teoksesta s. 39,
sekä WSOY:n kotisivulta ositteesta http://www.wsoy.fi.
Myös lehtiartikkelitietokanta ALEKSISTA löytyy artikkeleita Kari Hotakaisesta.
Ylen suomalaisia vaikuttajanaisia esitelleen Lasikaton särkijät -ohjelmasarjan Lönniä käsitelleessä jaksossa hänen kutsumanimensä Wivi lausuttiin lyhyenä, mistä voinee päätellä, että tämä on korrektina pidetty tapa. Lönnin oikea nimi oli Olivia Mathilda.
https://areena.yle.fi/1-4140689
teos voisi olla Sheri S. Tepper: Portti naisten maahan, Karisto 1990. Tämä löytyy Jyväskylän kirjastostakin. Tässä linkki, missä kuvausta teoksesta:
https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/portti-naisten-maahan/
Radioteatterin äänitteinä säilyneistä kuunnelmista vuosilta 1938–70 löytyy tietoja Pekka Gronowin kirjasta Kahdeksas taide : suomalaisen radioilmaisun historia 1923-1970 (Avain, 2010). Gronowin listan ulkopuolelle jäävien kuunnelmien tietojen etsiminen onkin sitten hieman vaivalloisempaa. Yksi käyttökelpoisimmista lähteistä lienee radion ja television ohjelmatietoihin keskittynyt Antenni-lehti (1965–73), aiemmilta nimiltään Radiokuuntelija (1936–61) ja Radiokuuntelija-tv (1961–65).
Anna Sewellilla on klassikko Uljas musta, jossa on musta hevonen kannessa. Toisaalta Marie Rudolfssonilla on hevoskirja nimeltä Tuisku ja Salama-Santtu, jonka kannessa hevonen on tosin vaaleanruskea. Voisiko kyseessä olla jompikumpi näistä kirjoista?
Yksi mahdollisuus voisi myös olla joku kirja Walter Farleyn klassisesta Musta orhi -sarjasta (Musta orhi, Musta orhi kapinoi, Musta orhi ja Paholainen ja Mustan oriin poika).
Johnson esitti kuuluisan kommenttinsa Lontoosta vastaukseksi James Boswellille 20.9.1777 keskustelussa, jossa tämä pohti, heikkenisikö hänen mieltymyksensä Lontooseen, jos hän satunnaisten innostaviksi kokemiensa vierailujensa asemesta asuisi siellä.
"Olin aina valittanut hänelle olevani Skotlannissa tyytymätön, koska se oli mielestäni elämänpiiriksi liian ahdas ja toivovani, että voisin valita varsinaiseksi asuinpaikakseni Lontoon, kunnian, opin ja huvitusten suuren keskuksen, joka suhteellisesti puhuen merkitsi minulle maanpäällistä taivasta. Johnson: 'Niinpä niin, en ole ikinä tuntenut ketään, joka olisi yhtä rajusti rakastanut Lontoota kuin te, enkä voi moittia teitä siitä, että haluaisitte asua siellä, -- .'"
"Sanoin epäileväni, että...
Kyseessä on varmaankin Albert Camus'n novelli Jonas ou l'artiste au travail, suomeksi Jonas eli taitelija työssään. Novelli sisältyy Camus'n novellien kokoelmaan Maanpako ja valtakunta (1960) Maija Lehtosen suomentamana.
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=camus+maanpako&type=AllFi…
Albert Camus: Jonas ou l'artiste au travail
Carl Gustaf Mannerheim oli vapaaherra, itsenäisen Suomen toinen valtionhoitaja (1918–1919), kuudes presidentti (1944–1946), sotien aikainen puolustusvoimien ylipäällikkö (1918–1919 ja 1939–1945) ja Suomen marsalkka. Mannerheimistä on kirjoitettu paljon. Seuraavasta hakutuloksesta löydät viitteitä kirjoihin ja lehtiartikkeleihin Mannerheimista: (Aihe:Mannerheim, Carl Gustaf Emil) | Hakutulokset | Finna.fiTietoa Mannerheimistä löytyy verkosta muun muassa seuraavilta sivustoilta:Mannerheim-museo - Gustaf MannerheimSotapolku.fi - Mannerheim, Carl Gustaf EmilCarl Gustaf Emil Mannerheim – Sotilas ja tutkimusmatkailija - 375 Humanistia
Unto Eskelinen kertoo Tavvoo savvoo –kirjassa, että ”toe’ eite” tarkoittaa tosissaan, toden totta, varmasti. Jos haluat kysyä merkitystä kirjailijalta, ehkä se onnistuu Kehvelin kustantaneen WSOY:n kautta, puh. 010 5060 200. "Eiti"-sanasta voit kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/
Ehdottaisin kirjaa Carin Gerhardsen: Musta jää. Kirjailija on ruotsalainen ja sen on ilmestynyt 2019. Kansikuvassa on rotko ja sinne syöksynyt auto.
Kirjaa kuvaillaan näin:
Arvaamattomien käänteiden trilleri, jossa mikään ei ole sitä miltä näyttää. Kaksi rakastavaista ajaa syrjäistä tietä etsien piilopaikkaa salaiselle lemmenhetkelleen. Nuori nainen on pulassa ja saa kyydin tuntemattomalta henkilöltä. Kiireinen mies ajaa liian lujaa lumisella tiellä. He kaikki ovat ohittaneet saman jyrkänteen. Mutta yksi heistä on syössyt jonkun toisen tieltä. Ja yksi on jättänyt tämän kuolemaan. Näin kohtalo kietoo toisistaan tietämättömien ihmisten elämän yhteen ja heittää heidät yhä kiihtyvään väkivallan kierteeseen. Mitä tuona iltapäivänä neljä...
Helmet-verkkosivut siirtyvät toiselle alustalle ja Taskukirjasto-sovelluksen ylläpito on lopetettu, sillä se ei ole yhteensopiva uuden verkkokirjaston kanssa. Uusi verkkokirjasto käyttää Kansalliskirjaston ylläpitämää Finna-palvelua, jolle Kansalliskirjasto ei ole kehittänyt omaa mobiilisovellusta.
Uusi Helmet-verkkokirjasto on jo avattu koekäyttöön, ja sen mobiilisivusto on korvannut Taskukirjasto-sovelluksen.
Lisää tietoa aiheesta ja ohjeita uuden Helmet-mobiilisivuston käyttöön löytyy täältä: Taskukirjaston tilalle Helmet-mobiilisivusto vuoden 2024 alussa
Sitä en tiedä, miksi Helmet ei ole pystynyt lisäämään tätä tietoa tuon virheilmoituksen tilalle.
Skodan logossa on siivekäs nuoli.Tiedätkö, mistä Skoda on saanut logonsa? Valmistaja valottaa siipinuolen historiaa - MTVuutiset.fiLogo TimelineŠkodan siipinuolen vuosisata
Ensimmäisen maailmansodan vuoksi eduskuntaa ei kutsuttu koolle vuoden 1914 jälkeen, joten käytännössä Lundström toimi kansanedustajana koko vaalikauden ajan, vaikka hän kuolikin ennen seuraavan kauden alkua. Eduskunta kokoontui lähes kolmen vuoden tauon jälkeen täysistuntoon 5.4.1917 heinäkuussa 1916 järjestettyjen vaalien tuloksen mukaisessa kokoonpanossa.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/entiset_kansanedustajat/Documents/Vaalikausi-1914-1914.pdf
http://itsenaisyys100.fi/eduskunta-kokoontui-suurin-odotuksin-5-huhtikuuta-1917/
Ehkäpä Raamatun mainitsemat suolalähteet ovat mineraalilähteitä, joita on olemassa eri puolilla maailmaa.
Lähteet:
Kaiken takana onkin vesi : tietokirja vedestä (Docendo, 2014)
Kurlansky, Mark: Suola - eräs maailmanhistoria (Like. 2007)
https://www.britannica.com/science/mineral-spring
Kun sarjaa tai elokuvaa ryhtyy katsomaan, voi DVD- tai BluRay-levyn asetuksista valita suomenkielisen tekstityksen. Kirjastosta lainattavista sarjoista ja elokuvista löytyy useimmiten suomenkielinen tekstitys, mikäli niissä puhuttu kieli on muu kuin suomi.
Lastenkirjoja, jotka käsittelevät lastenkotia ja siellä asumista, ei ole kovin paljoa. Joitain kuitenkin löytyy, joissa joko sivutaan lastenkodissa tai orpokodissa asumista tai vältytään tällaiselta kohtalolta. Astrid Lindgren: Rasmus ja kulkuri (kirja Helmet Finnassa). 9-vuotias Rasmus asuu lastenkodissa kirjan alussa, mutta karkaa sieltä etsimään onneaan.Tomi Kontio: Keväällä isä sai siivet (kirja Helmet Finnassa). Kaksoispoikien isä saa siivet, ja heidän äitinsä ja siskonsa katoavat. He joutuvat Huostala-nimiseen kasvatuslaitokseen/lastenkotiin.Anna Laitinen: Miria viikinkien jäljillä (kirja Helmet Finnassa). Miria, lastenkodissa asuva orpotyttö, uskoo olevansa viikinkien sukua.Sari Peltoniemi: Täältä minä karkaan (kirja Helmet...
