Rudolf Åkerblomin Kuvia Suomen lasten elämästä -kirjasta löytyy runo nimellä Veikkoa tuudittaissa.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1985864?term=Visertelen%…
Ilmari Hannikaisen Kuvia lasten elämästä, op32, sisältää samannimisen kappaleen, https://finna.fi/Record/fikka.5351817 (ja https://finna.fi/Record/fikka.5351763). Se löytyy Kansalliskirjastosta vain erikoislukusalilainaan tilattavaksi sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastosta, https://finna.fi/Record/janet.66399 sekä Musiikkitalon suljetussa varastossa.
Fono.fi:stä löytyy tietoa vanhasta äänikasetista, josta kappale löytyy, mutta kasettia on vaikea löytää, http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=veikkoa+tuudittaissa&c…. Frank-...
Kirjastoauto pysähtyy Kalasatamassa (Capellanaukion pysäkillä) viimeisen kerran 11.1. 2024. Siihen asti varaukset siis ovat noudettavissa pysäkiltä. Kalasataman kirjasto avataan 15.1.2024. Varausten noutopaikkaa voi muuttaa, jos varaukset ovat vielä jonossa. Jos varatun niteen tila näyttää Helmetissä olevan matkalla tai odottaa noutoa, noutopaikkaa ei voi itse vaihtaa. Varausten siirto toiseen noutopaikkaan ei vaikuta mitenkään paikkaan varausjonossa.
Bikinien kaltaisia asuja näkyy jo kreikkalaisissa uurnissa ja maalauksissa 1400-luvulla eaa. 1930-luvulla (jaa.) tuli markkinoille naisten kaksiosaisia uimapukuja, mutta niitä ei vielä tuolloin kutsuttu bikineiksi. Nykyaikaiset bikinit keksi autoinsinööri Louis Réard vuonna 1940-luvulla.Lisätietoa ja lähde: Bikinit – Wikipedia
Isomäen kirjahan on fiktiota ja Atlantistahan ei oikeasti ole edelleenkään löydetty. Cambaynlahden pohjasta löytyi 2001 merkkejä vanhasta korkeakulttuurista. Löytöjä pidetään edelleenkin vähän kiistanalaisina ja löytäjien ylitulkitsemina, vaikka alueelta on nostettu mm. keramiikkaa, joka on pystytty radiohiiliajoittamaan n. 16800 vuoden ikäiseksi ja se olisi vanhinta löydettyä keramiikkaa. Löytöpaikkahan on nykyään 20 - 40 km mantereelta ja osittain n. 40 m syvyydessä, joten on vaikea edelleenkään sanoa mitään siitä mitä oikeasti on löydetty.
Tätä taustaa vasten olettaisin että lista näistä uutisista on fiktiota.
Käytettävissä olevista tiedonlähteistä (esim. Suomen kansallisbibliografia, eri kirjastojen luettelot ja Kustannus Oy Taifuunin netti-sivut) en valitettavasti löytänyt vastausta kysymykseesi. Kirjan lopussa olevasta kääntäjän kirjoituksesta on pääteltävissä, että ko. teos on käännetty käsikirjoituksesta. Tarkempia tietoja kannattaa kysyä kustantajalta (taifuuni@dlc.fi) tai suoraan suomentajalta Jukka Malliselta.
Kustantamo Avain on julkaissut viisi Cafe Voltare-sarjan kirjaa vuosina 2008-2012, muilta kustantajilta en niitä löytänyt. Viimeinen Cafe Voltare-kirja oli Ristiaallokoissa : esseitä unkarilaisesta nykykirjallisuudesta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SCaf%C3%A9%20Voltaire__Ff%3…
https://www.finna.fi/Record/rutakko.254934
Saivoa käsitellään monessakin saamelaista mytologiaa tarkastelevassa teoksessa. Esimerkiksi nämä ovat käyttökelpoisia lähteitä aiheesta kiinnostuneelle:
Laestadius, Lars Levi, Lappalaisten mytologian katkelmia
Pentikäinen, Juha, Saamelaiset : pohjoisen kansan mytologia
Pulkkinen, Risto, Saamelaisten etninen uskonto (teoksessa Saamentutkimus tänään)
Therman, Erik, Noitien ja paimentolaisten parissa
Waronen, Matti, Vainajainpalvelus muinaisilla suomalaisilla
Tiivis esitys saivo-aiheesta löytyy myös näistä:
Haavio, Martti, Suomalainen mytologia
Pentikäinen, Juha, Saamelaisten uskomusmaailma (teoksessa Johdatus saamentutkimukseen)
Eesti Rahvarõivad (Viron kansallispuvut) -sivuston kuvien perusteella on todennäköistä, että puolihameesi on virolainen. Monissa kunnissa esiintyy erilaista värivariaatiota, mutta suurimmassa osaassa kuviointi pysyy samanlaisena. Kaikista lähin hame, jonka löysin, on Pohjois-Virosta, entisestä Koerun kunnasta, joka nykyään on osa Järvan kuntaa.
Eesti Rahvarõivad: http://rahvaroivad.folkart.ee/et
Koeru: http://rahvaroivad.folkart.ee/rahvaroivad?element%5Bkihelkond%5D=Koeru&…
Kyseessä on Arto Mellerin runo 6-0. Se alkaa sanoilla "aina sun kanssa". Runo löytyy teoksesta Viiden aistin todistus (1990). Se sisältyy myös Runot -kokoelmaan (2006).
Sunnuntaiaamuna 24.2.1980 Rytkönen oli kaatunut portaissa kotonaan Bonnissa, saanut iskun päähänsä ja kuollut saamiinsa vammoihin.
Lähde:
Rytkönen kuoli Bonnissa. – Aamulehti 25.2.1980
Hei!
Kyseessä on varmaan Kaija Österlundin Risto-sarja:
Riston retki kivikauteen
Risto saapuu rautakauteen
Risto pronssikaudessa
Risto ja viikingit.
Kirjat ovat varattavissa Vaski-verkkokirjastosta.
Turussa ja muissa Vaski-kirjastoissa lapset voivat osallistua kesällä 2021 Lumotun puiston salaisuus -kesälukukampanjaan. Osoitteesta https://lumotunpuistonsalaisuus.com/ löytyy pelillinen tarina, jossa edetään liikkumalla peliruudusta toiseen. Jokainen peliruutu sisältää kirjavinkkejä, kirjaan liittyvän tehtävän sekä pikkupelejä ja muuta sisältöä. Lukemalla ja tehtäviä tekemällä voi selvittää, mikä se lumotun puiston salaisuus oikein onkaan.
Arvontaan voi osallistua täyttämällä kirjastosta saatavan kampanjan arvontalipukkeen ja palauttamalla sen omilla yhteystiedoilla varustettuna kirjastoon aikana 1.6.-31.8.2021. Lipukkeen palauttaneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja. Palkinnoista ilmoitetaan voittajille henkilökohtaisesti....
Heimoalue kuuluu Khyber Pakhtunkhwan alueeseen. Ulkoministeriön mukaan kaikkea matkustamista tuolle alueelle tulee välttää. Muutenkin ministeriö kehottaa välttämään tarpeetonta matkustamista koko Pakistanin alueelle.
Lähde ja lisätietoja
Pakistan: matkustustiedote - Ulkoministeriö (um.fi)
Minne tai minnelaulu oli saksalaista lyyristä ritari- eli hovirunoutta. Se oli laulettavaksi tai lausuttavaksi tarkoitettua 1100-1300-1uvun rakkauslyriikkaa, jonka kukoistusaikaa olivat vuodet 1190-1220.Sana Minne tulee keskiyläsaksan (vv. 1100 - 1500) sanasta, joka tarkoittaa rakkautta.Lisää aiheesta voit lukea esimerkiksi täältä:https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:minnelaulu
Ainakin Emmi Itäranta ja Hannu Rajaniemi kirjoittavat suomen lisäksi englanniksi. Saksalaissyntyinen nykyinen suomalainen Roman Schatz kirjoittaa suomeksi ja saksaksi.
Alexandra Salmela on slovakialaissyntyinen kirjailija, joka asuu Suomessa ja kirjoittaa suomeksi ja slovakiksi. Zinaida Lindén on asunut suomessa vuodesta 1991 ja hän kirjoittaa ruotsiksi ja venäjäksi.
Laura Kyllösen Pro gradu -tutkielma Monikieliset kirjailijat : Kielen vaihtaminen ja kirjailijan identiteetti luettelee lisää monikielisiä kirjailijoita: "Ruotsiksi kirjoittavia kirjailijoita on muiden muassa Märta Tikkanen (1935), –Christer Kihlman (1930–) sekä Bo Carpelan (1926–2011). Suomesta löytyy myös kirjailijoita, jotka ovat kirjoittaneet suomeksi...
Ruusuromaanin suomennosta ei tosiaan ole olemassa. Englanninnos on saatavissa useammassa yliopistokirjastossa, Varastokirjastossa ja Vaski-kirjastossa, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look…
Tässä tarkat tiedot käännöksistä:
The romance of the rose |d Guillaume de Lorris and Jean de Meun |e transl. into English verse by Harry W. Robbins |e ed. and with an introd. by Charles W. Dunn. - Syracuse, N.Y. |b Syracuse U.P. |c 2001. – ISBN 0-8156-2765-3.
The Romance of the Rose |d by Guillaume de Lorris and Jean de Meun |e transl. by Charles Dahlberg__ |a Hanover, NH |b University Press of New England |c 1983. ISBN -0-87451-267-0 (pbk).
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen (http://www.helmet.fi/fi-FI) sivuilta löytyy kirjalistoja lapsille eri aihepiireistä. Osa niistä liittyy vakaviin ja vaikeisiin asioihin, tällaisia on ainakin Tunteet-, Kiusaaminen- ja Pikku potilas -listoilla:
http://kirjasto.one/kirjalista/index.php?dipl=69
Kaikista kysymistäsi aiheista ei Helmetistä löydy listaa. Monet muutkin ovat aiheluetteloita koonneet.
Väestöliiton sivuilta on luettelo avioeroon liittyvistä lastenkirjoista:
http://www.vaestoliitto.fi/vanhemmuus/tietoa_vanhemmille/pienten_lasten…
Suomen nuoret lesket -sivustolle on koottu lastenkirjoja kuolemasta ja surusta:
https://www.nuoretlesket.fi/wp-content/uploads/2010/06/lastenkirjoja.pdf
Apua voisi olla myös tästä kirjasta, jonka saa...
