Kyse on juuri tuosta, että valitettavasti uuteen Bond-elokuvaan ei ole ollut aiemmin kirjasto-oikeuksia. Kirjasto-oikeudet on kuitenkin saatu aivan juuri, joten lainattavat elokuvat tulevat kirjastoihin arviolta maaliskuun aikana.
Kaskiviljelyä käsitellään esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:Manninen, Ilmari: Pohjoisen Karjalan vanhanaikainen talous historiallisten lähteiden mukaan. 1922.Savon historia 1.osa, esihistoria ja keskiaika. 1947.Savon historia: 2:1: Rajamaakunta asutusliikkeen aikakautena 1534-1617. 1982.Kaskeamisesta ja metsästyksestä erämailla teoksessa Metsä ja metsänviljaa (Kalevalaseuran vuosikirja 73). 1994.Kaskeamisesta ja eränkäynnistä teoksessa Kuisma, Juha: Tuli leivän antaa: Suomen ekohistoria. 1997.Lyhyesti myös teoksessa Laine, Pekka: Nuotiolla. 2014. Metsäsuomalaisten kaskiviljelykulttuurista löytyy tietoa teoksesta Sappinen, Eero: Värmlannin metsäsuomalaiset : Asutushistoriasta, agraarista kulttuurista ja muutoksesta (...
Kyseessä ovat paahdetut kurpitsansiemenet, virallisesti pepitas de calabaza. Pepa on espanjaksi siemen, ja pepitas sen diminutiivimuoto monikossa. Kuten tästä voi päätellä, yhdysvaltalaisiin resepteihin nämä siemenet ovat päätyneet Meksikosta, jonka keittiötaiteessa ne ovat merkittävässä osassa. Siemeniä käytetään myös sellaisenaan naposteltavana espanjankielisessä maailmassa Atlantin kumminkin puolin.
Ilkka Mäkisen toimittamaa Suomen yleisten kirjastojen historiaa (2009) tutkimalla löytyy kirjastoliikkeen syntyyn vaikuttaneista henkilöistä lyhyet kuvaukset: A. A. Granfelt, William Sippola, Einar Holmberg ja J. A. Kemiläinen, maailmansotien aikana Helle Kannila, myöhemmin Mauno Kanninen ja Mikko Alvar Mäkelä.
Helle Kannilasta löytyy myös Hilkka M. Kaupin elämäkerta Helle Kannilan elämänpuut (1976) sekä artikkeli teoksessa Suomalaisia vaikuttajanaisia (1977)
Kirjastot.fi -sivustolla on myös tietoa Kannilasta https://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kirjastohistoria Kaikessa täytyy olla vähän hulluutta http://www.kaapeli.fi/kannila/index.html
Tieteellisten kirjastojen puolelta voi mainita esimerkiksi useita...
Tekstiili-, vaate- ja muotialan yritysten järjestön Suomen Tekstiili & Muoti ry:n sivuilla on 16.8.2020 päivitetty luettelo kasvomaskeja valmistavista suomalaisyrityksistä. Listalla on sekä kertakäyttöisten että uudelleen käytettävien maskien valmistajia. Osa maskeista on myynnissä vain julkiselle sektorille ja yrityksille. Joitakin myydään suoraan verkkokaupasta kuluttajille, ja joitakin jälleenmyyjien kautta. Lähikauppojen myymälöiden tilanne kannattanee tarkistaa kaupasta.
https://www.stjm.fi/uutiset/yrityksia-jotka-valmistavat-maskeja/
Asko Raivion säveltämä ja sanoittama Kasevan Tyhää-kappale löytyy useammastakin nuottijulkaisusta, esim.:Leskelä, Ari: Suuri pop-toivelaulukirja. 5Raivio, Asko: Lauluja LP:ltä Silloin kunLeskelä, Ari: Pop, country & folk kitaralaulujaLeskelä, Ari: Kultainen suomipop laulukirja. 2Nuotteja/julkaisuja voi tiedustella omasta kirjastosta. Mikäli julkaisu ei kuulu kirjaston kokoelmaan, kannattaa kysyä kaukolainan mahdollisuutta.
Ymmärsin kysymyksenne niin että haluatte lukea Etelä-Suomea mikrofilmiltä, ette mikrofilmata sitä.
Etelä-Suomen mikrofilmit ovat k.o. alueen maakuntakirjastossa Kouvolassa, eivät Turun kaupunginkirjastossa. Kaikki kirjastot eivät lainaa mikrofilmejään, mutta voitte käydä tekemässä kaukopalvelutilauksen lähimmässä kirjastossa ja pyytää Etelä-Suomen mikrofilmin luettavaksi Turun kaupungin pääkirjastossa. Mikrofilmiä voi täällä kopioida. Jos filmiä ei lainata voitte vaihtoehtoisesti tilata kaukopalveluna määrättyjä artikkeleita mikrofilmikopioina.
Kaukopalvelu ja kopiot ovat maksullisia.
Turun Yliopiston kirjastolla on kokoelmissaan lehti Etelä-Suomi 25.4.1953. Lehden saa vain lukusalikäyttöön eikä sitä voi kopioida.
Etsitty kirja on Seppo Porvalin kokoama Ritarit ilman ristiä (Apali, 2006). Siinä esitellään 83 Mannerheim-ristin saajaksi esitettyä sotilasta, joille tätä kunniamerkkiä ei kuitenkaan myönnetty.
Vain kahden euron erikoisrahat ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella.
Kukin eurojärjestelmän jäsenvaltio voi laskea liikkeeseen kaksi kertaa vuodessa 2 euron erikoisrahan (muistorahan). 2 euron erikoisrahojen lisäksi jokainen jäsenmaa voi laskea liikkeeseen keräilykolikoita (juhlarahoja), joiden arvo ei saa olla sama kuin eurokolikkosarjaan kuuluvien kolikoiden arvo. Keräilykolikot ovat käypiä maksuvälineitä vain siinä maassa, jossa ne on laskettu liikkeeseen.
Vain vuonna 2019 julkaistu 2 euron Asterix-erikoisraha on käypä kolikko kaikissa euromaissa. Muut ranskalaiset Asterix-eurokolikot ovat laillisia maksuvälineitä vain Ranskassa.
Lähteet:
Eurokolikot (suomenpankki.fi)
Astérix - Euros or et argent (...
Varausilmoituksen tultua, kirjan voi peruuttaa soittamalla kirjastoon.
Jos kirja ei vielä ole noudettavissa tai matkalla, voi varauksen jäädyttää omissa tiedoissa. https://kirkes.finna.fi/
Varauksen jäädytyksessä kirjastot neuvovat mielellään. Kirkes-kirjastojen yhteystiedot
Verkosta löytyy tästä erilaisia tulkintoja. Tapa laittaa omena porsaan suuhun paiston loppuvaiheessa, tai tarjoilla porsaspaisti omena suussa olisi näiden lähteiden mukaan tunnettu pitkään, vuosisatojen ajan sekä Aasiassa ja Euroopassa.
Omena porsaan suussa voisi symboloida elämän kiertokulkua. Kasvaville porsaille voidaan syöttää omenoita ja omenan antaminen elämänsä paistiksi uhranneelle eläimelle ikään kuin osoittaisi jonkinlaista huomaavaisuutta tai kiitollisuutta.
Erään näkemyksen mukaan pitäessään porsaan suuta auki, omena helpottaisi paistokaasujen pääsyä ulos valmistusvaiheessa.
Toisaalta voidaan vain ajatella omenan saavan tarjoilun mukavamman näköiseksi. Omena suussa possu näyttäisi veikeämmältä tai "hymyilevältä".
https://...
Valitettavasti kirjaa Bert och kalla kriget ei ole vielä ilmestynyt Suomessa. Emme löytäneet Bert-kirjoja kustantaneen Otavankaan kevätluettelosta kirjaa, joten sitä ei ole vielä tulossa.
Viimeisin suomennos on Bert ja basillit vuodelta 2001.
Valitettavasti kirjojen suomennosvauhti ei ole ollut kovin ripeä. Toivotaan, että suuri suosio saa vauhtia suomentamiseen.
Toivo Kuula -seuran julkaisema äänilevy Sovituksia viululle ja pianolle : Kuusi eteläpohjalaista tanssia op. 17a no 1-6 (es. Liisa ja Paavo Pohjola) kuuluu vain Kansalliskirjaston ja Oulun kaupunginkirjaston kokoelmiin, mutta valitettavasti kummastakaan äänitettä ei saa lainaan.
https://finna.fi/Record/viola.358345
https://finna.fi/Record/outi.532105
Kyllä nimimerkki "J.N.W." viittaa Johannes (Juho) Natanael Vainioon (3.9.1875-17.5.1948), joka oli opettaja, kuoronjohtaja ja säveltäjä. Muita vaihtoehtoja ei oikein ole ja ajan tapa oli, että toimittaja sai ottaa tällaisiin kokoelmiin mukaan reilusti omia sävellyksiään. V-kirjain kirjoitettiin 1900-luvun alkupuolella usein rutiininomaisesti W. Valistuksen laulukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1909 ja siitä otettiin kymmeniä lisäpainoksia (ilmeisesti ainakin 41). Eri painosten sisältö ei ole identtinen. Uusissa painoksissa otettiin mukaan uusia lauluja ja joskus joku vanha laulu jätettiin pois. Lisätietoja löytyy Wikipediasta ja Fennica-tietokannasta.
Heikki Poroila
Teknos Oy:n julkaisusta Korroosionestomaalauksen käsikirja (v. 2013 PDF) löytyy erilaisia standardeja metallimaalaukseen sekä sen laadunvalvontaan liittyen.
https://www.teknos.com/globalassets/teknos.fi/teollisuuteen/aineisto/fi…
Kemestan sivuilta löytyy lisää tietoja:
http://www.kemesta.fi/fin/standardisointi/kansalliset_komiteat_ja_stand…
Ei ainakaan Digi- ja väestötietoviraston (ent. Väestörekisterikeskus) nimipalvelun mukaan. Osoitteessa https://dvv.fi/nimipalvelu voi hakea väestötietojärjestelmään tallennettuja etu- ja sukunimiä ja tarkastella nimien yleisyyttä. Nimipalvelun mukaan Thrax-nimeä ei ole annettu kenellekään suomalaiselle etunimeksi. Se ei ole myöskään kenenkään suomalaisen sukunimi.
Jos itselleen tai lapselleen haluaa hakea nimeä, jota ei ole kenelläkään muulla, Digi- ja väestötietovirasto ja seurakunnat päättävät tapauskohtaisesti, hyväksytäänkö nimi.
Teatterin tiedotuskeskuksen ja Teatterimuseon ylläpitämässä ILONA-esitystietokannassa on tieto, että Työmiehen vaimoa esitettiin vuonna 1885 Suomalaisessa teatterissa eli nykyisessä Kansallisteatterissa yhteensä 17 kertaa. Näytelmä herätti runsaasti keskustelua puolesta ja vastaan etenkin sanomalehdistössä, mutta sitä ei vedetty pois. Homsantuun roolia näytteli Ida Aalberg.
Suomalaisen teatterin johtaja Kaarlo Bergbom oli Minna Canthin läheinen ystävä ja neuvonantaja ja luultavaa on, että syyn olisi tullut olla erittäin painava, jos esitys olisi vedetty pois näyttämöltä.
Eliel Aspelin-Haapkylän kirjoittama Suomalaisen Teatterin historia osa 3 (SKS 1909) käsittelee näytäntökautta 1884-1885 usean sivun verran. Mitään poisvetoa ei näillä...
Kyseessä on varmaankin Risto Järvenpään lastenlaulu Ullakkomatka. Sen voi kunnella artistin vuonna 1995 julkaistulta cd-levyltä Tatsin ja janssin poika. Albumin kappaleista on saatavissa myös nuotinnos: Tatsin ja janssin poika : Risto Järvenpään lastenlauluja : Nuotit, leikit, soitot.
Sekä cd-levyä että nuottikirjaa on hankittu yleisiin kirjastoihin niukasti. Ainakin pääkaupunkiseudun helmet-kirjastoissa molemmat ovat saatavissa. Kaukolainana voit tilata ne kotiseutusi kirjastoon.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=ullakko&ID=cdd01395-574…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1317662__Sullakkomatka__O…
Voisikohan kyseessä olla elokuva Talo järven rannalla vuodelta 2006? Alejandro Agrestin ohjaaman elokuvan pääosia näyttelevät Keanu Reeves ja Sandra Bullock. Elokuvassa posti on tärkeässä roolissa ja kirjeet kulkevat ajasta toiseen.
Lisää romanttisia elokuvia, joihin liittyy aikamatkustamista voi tutkia IMDb:n sivulla: https://www.imdb.com/list/ls053446125/
Verrattuna jatkosotaan, talvisodan aikaisia sotasairaaloita on ollut aina hieman haastavampi paikallistaa.
Saimme kuitenkin selville, että talvisodan aikana Jyväskylässä toimi 30. Sotasairaala. Kyseiseen sotasairaalaan löytyy viite Kansallisarkiston Vakka-tietokannasta:
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AM&avain=405…
Lisäksi Jyväskylän sotasairaalatoiminnasta on julkaistu myös Toini Karivalon toimittama teos "Veljet hoidettiin: sotasairaala Keski-Suomessa" (1994).
Jatkosodan osalta voidaan todeta Jyväskylässä toimineen samaisen 30. Sotasairaalan lisäksi ainakin sodan alkaessa myös 39. Sotasairaala. Sotasairaalat on mainittu Jatkosodan historia-teossarjan kuudennen osan sivulla 327 olevassa kartassa.
Jatkosodan...
