Serkku on sedän, enon tai tädin lapsi. Serkun lapselle ei puolestaan löytynyt mitään virallista nimitystä. Asiaa on kysytty tässä palvelussa aiemminkin. Aiemmassa vastauksessa tuodaan esille, että kauemmista serkuista käytetään välillä nimityksiä sirpaleserkku, sokeriserkku tai kolmannen polven serkku. Alla linkkejä aiempiin serkkuja koskeviin kysymyksiin tässä palvelussa. Osa serkkunimityksistä on murre- tai aluesidonnaisia, joten täysin tyhjentävää vastausta oikeista nimityksistä on hankala löytää.Onko serkun lapsille olemassa omaa sukulais-/sivistyssanaa? https://www.libraries.fi/asklib_question/54368Kuinka jatkuu serkku, pikkuserkku jne. Haluaisin tietää mitkä ovat seuraavat sukulaissuhteet serkun ja pikkuserkun jälkeen. https://www....
Kuten itsekin toteat, kiinan ja japanin kielessä käytetään erilaista kirjoitusjärjestelmää. Silloin Onnenpyörä tai kansainvälinen formaatti Wheel of Fortune ei toimi. Wikipedian osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/International_versions_of_Wheel_of_Fortune löytyvässä listauksessa ohjelmaformaatin kansainvälisistä versioista ei näy myöskään Kiinaa tai Japania. Sen sijaan muilla äänteisiin perustuvilla kirjoitusjärjestelmillä formaattia on kyllä hyödynnetty, esimerkiksi venäjän kielen kyrillisillä kirjaimilla.
Kukaan ei taida olla kovin lähellä toimivan aikakoneen rakentamisessa. Pari vuotta sitten uutisoitiin kuitenkin kanadalaisesta tutkijasta, joka keksi matemaattisen mallin, jolla aikakone voisi toimia. Tutkija kuitenkin epäilee, että mallin pohjalta voisi rakentaa toimivaa konetta, koska se edellyttää vielä tuntemattomia rakennusmateriaaleja. Uutisen voi lukea esim. Tekniikan maailma -lehden sivuilta:
https://tekniikanmaailma.fi/tutkija-keksi-matemaattisen-mallin-miten-aikakone-voisi-oikeasti-toimia/
Kirjoittamalla Google-hakukenttään knee walker saa esiin useita erilaisia vaihtoehtoja lähinnä ulkomaisista verkkokaupoista, joista kyseistä laitetta on mahdollista tilata. Tästä pääset haun tuloksiin: https://tinyurl.com/45fhs863. Vaikuttaisi siltä, että Suomessa ei laitetta ole saatavilla.
Katsoin myös apuvälinemyymälöiden (mm. Ettonet, Respecta ja Suomen apuvälinekauppa.fi) sekä urheilu- ja pyöräliikkeiden tuotevalikoimaa, mutta knee walkerin tapaista esinettä ei niistä löytynyt.
Apuvälinemyymälöistä voisi ehkä asiaa tiedustella ja vaikka ehdottaa hankittavaksi. Google-haun tuloksiin pääset tästä https://tinyurl.com/3pe842kf.
Virallista käännöstä tälle "polvitukiskootterille" en löytänyt....
Ainakin yksin pelattavassa kello-pasianssissa pyritään saamaan kortit kellotaulun muotoon.
Muiden kanssa pelattavasta korttipelistä en löytänyt tietoa.
Pentti Lempiäisen teoksen Nimipäivättömien nimipäiväkirja (WSOY, 1989, ss. 210-211) mukaan Melisan nimipäivä voi viettää 15.9.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta saa tilastotietoja nimen yleisyydestä:
(https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1)
melisa Syntymävuodet Miehiä Naisia Yhteensä
-1899 0 0 0
1900-19 0 1 1
1920-39 0 1 1
1940-59 0 4 4
1960-79 0 17 17
1980-99 0 112 112
2000-04 0 61 61
2005 0 8 8
Yhteensä 0 204 204
Nimistä kiinnostuneelle lisää linkkejä esimerkiksi Makupalojen sivulta:
http://www.makupalat.fi/kieli1.htm#nimet
Ruotsin almanakasta ei löytynyt nimipäivää Melisa/Melissalle; muuta tietoa kyllä löytyi Internetistä
(ks. esim. http://www.svenskanamn.se/...
Nuotti Kaius Tihtosen säveltämään ja sanoittamaan jenkkaan Alatalon mimmi sisältyy julkaisuun Kotimaista vanhaan malliin. 1. (1977).
Nuottijulkaisu kuuluu kirjastoverkkoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi.
https://finna.fi/Record/ratamo.179018
Valitettavasti en onnistunut löytämään yksiselitteistä termiä, joka nimeäisi kuvaamasi sukulaisuuden. Voit kuitenkin todeta, että olette anopikset. Tämä on mahdollinen vaikkakin harvinainen ilmaus.
https://www.kotus.fi/nyt/kolumnit_artikkelit_ja_esitelmat/kieli-ikkuna_%281996_2010%29/siskokset_ja_samikset
Jos olet syntynyt Suomessa, voit tarkistaa omat tietosi Väestö- ja Digiviraston palveluista. Kirjaudu pankkitunnuksillasi tai mobiilivarmenteella sivulle https://dvv.fi/tarkasta-omat-henkilotietosi . Sivulta löydät voimassa olevat henkilötietosi, kiinteistö- ja rakennusomistuksesi, aikaisemmat nimesi ja aikaisemmat osoitteesi.
Ainakaan kustantamoiden tähän mennessä kirjastolle tulleissa syksyn 2023 ennakkotiedoissa ei ole näkynyt Mourlevat-suomennoksia.
Asiaa voi tiedustella myös suoraan kustantajilta. Yhteystietoja on koottu mm. Suomen Kustannusyhdistyksen sivuille (https://kustantajat.fi/jasenkustantamot) sekä Wikipediaan (https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_kirjankustantamot).
Känkkäränkkä on lastenkirjailijoiden Annami Poivaaran ja Maija Lindgrénin luoma olento, joka on ollut olemassa ennen Mikko Alatalon ja Harri Rinteen sanoittamaa "Känkkäränkkä"-laulua. Mikko Alatalon lastenlevy "Eläimiä suomalaismetsissä", johon "Känkkäränkkä" sisältyy, on äänitetty vuonna 1981. Annami Poivaara kirjoitti iltasatuja televisioon 1970-luvulla. Lasse Pöysti luki tarinan Känkkäränkästä Pikku Kakkosessa. Annami Poivaaran satu "Pieni paha noita Känkkäränkkä" sisältyy Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran kirjaan "Unihiekkaa : hyvänyön satuja" (Gummerus, 1974). Känkkäränkkä esiintyy myös muissa Poivaaran kirjoissa.Rusinat ovat ilmeisesti lauluntekijöiden riimittelyä:...noita...rusinoita...Lähde:Marjamäki, Tuomas: Hän hymyilee kuin...
Hei!
Etsimäsi kappale on Blonde Redheadin For the damage Coda. Se löytyy esimerkiksi tältä levyltä
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2369935
Kyseessä on V. A. Koskenniemen runo Taivaan ja maan välillä kokoelmasta Uusia runoja (1924).Voit lukea runon myös esimerkiksi Koskenniemen Kootuista runoista, joita on julkaistu useampikin laitoksia.V. A. Koskenniemen Uusia runoja (1924) HelmetissäV. A. Koskenniemen Kootut runot 1906-1955 Helmetissä
Vankiluetteloja on säilynyt, ja niitä säilytetään Kansallisarkistossa. Viite Turun keskusvankilan vankien nimiluetteloon vuodelta 1870 löytyy tästä linkistä. Aineiston säilytyspaikka on Kansallisarkiston Turun toimipiste. Kannattaa kysyä arkiston henkilökunnalta, onko arkistossa muuta vankeihin liittyvää aineistoa.
Sanonta viittaa onnettomuuksien ennakoimattomuuteen: ei ole kelloa, joka soi ennen vahingon sattumista. Pirkko Muikku-Wernerin, Jarmo Harri Jantusen ja Ossi Kokon teoksessa Suurella sydämellä ihan sikana: suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008, s. 366) sanonta esiintyy myös muodossa "onnettomuus ei tule kello kaulassa" ja sille annetaan selitys "[i]kävät asiat eivät varoita tulostaan". Outi Lauhakankaan teoksessa Svengaava hirvi: sanontojen kootut selitykset (2015, s. 12) kerrotaan, että "[s]ananlasku on pysynyt sinnikkäästi hengissä, koska se antaa luvan pieneen huolimattomuuteen ja samalla lohduttaa vahingon satuttua kohdalle." Lähteet Vaskin verkkokirjastossa:Lauhakangas, Outi (2015): Svengaa kuin hirvi :...
Jorma Laakso on julkaissut Millä ajat - sellainen olet teoksen lisäksi Autoja ikä kaikki (2003, joka kertoo minkälaisia autoilla eri ikäiset autoilijat ajavat.
Kari Kyrönsepän Täydellinen vaihtoauto kuvaa Kyrönsepän kokemuksia yli neljäänkymmeneen autoon ja samantyyppinen on Jussi Juurikkalan Elämäni autot.
Autoiluun liittyviä muistoja noin kuudenkymmenen ajokin osalta on Timo Kiisken Automuistoja Suomesta kirjassa (2004).
Muita mahdollisia:
- Kari Hotakainen: Klassikko, 1997
- Rauno Vääräniemi: Korvikeautojen koeajot, 2005
Annie Daltonin Enkeliakatemia-sarjaan on ilmestynyt neljä kirjaa:
Siivet selkään 2003
Vehkeilyä 2003
Korkealentoa 2004
Vallan kahvassa 2004
Kirjoja on ilmestynyt englanniksi jo 9 kappaletta ja kirjailija on ilmoittanut, että sarjaan tulee ainakin 12 osaa. Tietoa uusista suomennoksista ei kuitenkaan ainakaan vielä ole.
Lukuiloa!
Juuri lukemaan oppineille löytyy paljon mukavaa luettavaa helppolukuisten kirjojen hyllystä!
Kirjatiikeri-nimisessä sarjassa on suuraakkosin kirjoitettuja ja tavutettuja tarinoita. Pikku lukuavain -sarjan kirjoissa on tavutettu lyhyt teksti ja Lukuavain-sarja sopii jo sujuvasti lukevalle.
Lukupalat on helppolukuinen sarja, jossa julkaistaan kotimaisten tunnettujen kirjailijoiden ja kuvittajien kirjasarjoja, esimerkiksi Tuutikki Tolosen Auttamistoimisto Luna, Magdalena Hain Painajaispuoti, Miina Supisen Kokkiklubi ja Roope Lipastin Lätkä-Lauri. Myös Kirjakärpänen-sarjassa julkaistaan kotimaisten kirjailijoiden tarinoita.
