Ruoveteläisperhe, jonka kanssa Klaus Mann ystävystyi, oli Pekkalan kartanossa asunut Aminoffin perhe.
Pako pohjoiseen -kirjan Ragnarin esikuva on Hans Aminoff, hänen siskostaan Ingridistä on tullut romaanin Karin ja Gunnar-veljestään Jens.
Klaus Mann – Flucht in den Norden – Eine Spurensuche – alltomsverige (wordpress.com)
Negatiivisen työilmapiirin voittamisesta ja positiivisuuden merkityksestä hyvinvoinnille on paljonkin kirjoja. Riippuu hieman omista tarpeista, mikä kirja sopisi itselle parhaiten.
Työelämän tunteista, positiivisuudesta ja negatiivisuudesta on kirjoittanut mm. Jarkko Rantanen:
- Tunteella! Voimaa tekemiseen (Talentum, 2011)
- Vaikuta tunteisiin! Lisää voimaa tekemiseen (Talentum, 2013)
Aihetta käsittelevät myös:
- Marja-Liisa Manka: Stressikirja : mistä virtaa? (Talentum, 2015)
- Tony Dunderfelt: Konttorikemiaa : seitsemän avainta hyvään yhteistyöhön (Kauppakamari, 2012)
- Eino Nykänen: Rennosti töissä: käytännön ohjeita työssäjaksamiseen (Docendo, 2007)
Työterveyslaitoksen Kirsi Räisänen on myös julkaissut useita teoksia aiheesta kuten...
Meillä ei valitettavasti ole lääketieteellistä asiantuntemusta. Voimme antaa sinulle vain lähteitä, joista ehkä löydät osviittaa kysymykseesi. Esimerkiksi Potilaan Lääkärilehdessä mainitaan elinaikaennuste:
https://www.potilaanlaakarilehti.fi/site/assets/files/0/22/41/309/sll372017-2002.pd
Lisää lähteitä aiheesta:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00044
https://www.terveyskyla.fi/palliatiivinentalo/sairaudet/maksasairaudet
Mikäli tarkoitat veren seisahtumisella pelkoa tai kauhua, niin pelästymisellä on monia fyysisiä vaikutuksia.
Ensin näkö- ja kuulohavainnot muuttuvat silmissä ja korvissa hermoärsykkeiksi, jotka kulkeutuvat aivolisäkkeeseen. Aivolisäke ohjaa hermoärsykkeet aivojen näkö- ja kuulokeskuksiin. Ne käsittelevät signaaleja ja lähettävät ne sitten edelleen aivojen pelkokeskukseen, mantelitumakkeeseen. Kun mantelitumake havaitsee mahdollisesti vaaraa merkitsevän näkö- tai kuuloaistimuksen, se aktivoi otsalohkon, joka arvioi tilanteen. Jos vaaraa ei ole, otsalohko rauhoittaa mantelitumakkeen. Jos tilanne on vaarallinen, mantelitumake hälyttää muun muassa hypotalamuksen, aivorungon ja otsalohkon.
Uhkatilanteessa aivot saavat kehoon vapautumaan...
Hilja Valtosen romaani Päivä perijättärenä vuodelta 1932 on lainattavissa HelMet-kirjastoista. Teosta on yksi kappale Pasilan kirjavarastossa, josta voit tilata sen omaan lähikirjastoosi.
Valtosen näytelmää Autotyttö : kommelluksia kolmessa näytöksessä (1929) sen sijaan ei ole lainkaan HelMet-kirjastojen kokoelmissa. Teosta voi pääkaupunkiseudulla lainata esimerkiksi Teatterikorkeakoulun kirjastosta, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastosta ja Työväenliikkeen kirjastosta. Kansalliskirjastossa on yksi kappale ko. teosta, mutta sitä ei saa kotilainaan vaan ainoastaan lukusalikäyttöön.
Etsimästäsi aiheesta pitäisi löytyä tietoa esimerkiksi seuraavista julkaisuista:
Vähäkangas, Ismo: Sata lasissa (Turun historiallinen yhdistys, 2000)...
Tarkoitatko runoa, jossa sanotaan: "...olet vapaa tällaisenakin kevätpäivänä/istumaan tavaratalon rappuselle/syömään tötteröjäätelöä"?
Tämä on Helena Anhavan runo. Varsinaista nimeä runolla ei ole, mutta se alkaa "Älä päästä itseäsi tietyn ikäiseksi".
Runo löytyy esimerkiksi kokoelmasta Anhava: Runot 1971-1990, sivulta 107.
Oman mielen mukaisia nettisivustoja löytynee parhaiten googlaamalla. Esimerkiksi Runosydän.net -sivustolla julkaistaan nimellä kirjoitettuja runoja.
Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot ja palvelut voi hakea kirjastoja, joissa on digitalkkari. Haun mukaan digitalkkaripalvelu näyttäisi olevan tällä hetkellä Itäkeskuksen, Malmin, Oulukylän, Pasilan, Roihuvuoren, Töölön, Vallilan ja Vuosaaren kirjastoissa. Teidän kannattaa siis soittaa suoraan johonkin edellä mainituista kirjastoista ja varmistaa, että digitalkkari on tänään paikalla. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-palvelusivustolta kohdasta Kirjastot.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
Hämeen Sanomat -sanomalehteä ei näytä tulevan Keravan kirjastoon. Voit kuitenkin mennä omaan kirjastoosi ja pyytää heitä tilaamaan vanhoja Hämeen Sanomat -lehden vuosikertoja mikrofilmimuodossa kaukolainana. Kun mikrofilmi saapuu, voit varata sitä varten sukututkijahuoneen kirjaston toisesta kerroksesta. Huoneessa on mikrofilmin lukulaite.
Mikrofilmin lukulaite: Keravan kirjasto
https://www.kerava.fi/palvelut/kirjastokulttuuri-ja-museot/kirjasto/tilat/digitointitila
Jos teidän on mahdollista matkustaa kauemmaksi, vanhoja Hämeen Sanomia voi lukea mikrofilmimuodossa myös Kansalliskirjastossa Helsingissä. Lehti täytyy varata lukusaliin kaksi päivää ennen lukuhetkeä.
Kansalliskirjasto: Työskentely kirjastossa ...
Esimerkiksi seuraavat lasten kuvakirjasarjat ovat olleet tänä vuonna suosittuja ja kuuluvat suosituimpien joukkoon:Aino Havukainen & Sami Toivonen: Tatu ja Patu -kirjatRyhmä Hau -kirjatPipsa Possu -kirjatTiina Nopola & Mervi Lindman: Siiri-kirjatAnneli Kanto & Noora Katto: Viisi villiä Virtasta -kirjatJulia Pöyhönen, Heidi Livingston & Linnea Bellamine: Fanni-kirjatMauri Kunnaksen kuvakirjat, kuten Herra Hakkarainen-, Koiramäki- ja Tassula-kirjatJujja Wieslander & Sven Nordqvist: Mimmi Lehmä -kirjatTaavi-kirjatEric Hill: Puppe-kirjatKokosin listan lastenkirjastotyöhön perehtyneen kollegan avustuksella sekä lainalukuja ja kirjojen saatavuutta silmäilemällä. Lista ei perustu tilastoihin ja kirjasarjojen suosio voi...
NCL-tauteihin kuuluvat
1. varhaislapsuuden NCL-tauti, INCL
2. yleensä leikki-iässä alkava Jansky-Bielschowskyn tauti, LINCL
3. muutamaa vuotta myöhemmin alkava nuoruusiän Spielmeyer-Sjögrening tauti, JNCL.
INCL-ihmisten elinkaari on lyhyt. Tavallisin kuolinikä on 9-11. vuotta, mutta jotkut INCL-ihmiset voivat elää 15 vuoden ikäisiksi saakka. JNCL-ihmisten keskimääräinen elinikä on 20-30 vuotta.
Lisätietoa NCL-taudeista saa mm. seuraavista lähteistä:
verneri.net –sivuston Diagnoosit-osio -> INCL ja JNCL.
INCL-kansio / Pirjo Saari (toim.). Helsinki : Kehitysvammaliitto, 1996
- Monipuolinen tietopaketti NCL-sairauksista. Lainattavaa kansiota on Kehitysvammaliiton kirjaston Kevali-kokoelmassa.
Kaunokirjallisuuden puolelta voisi mainita...
Tähän kappaleeseen en löytänyt nuottia mistään kirjastosta. Suomenkieliset sanat löytyvät erillisestä vihkosesta "Toivelauluja : iskelmien aarreaitta", osasta 80 (Fazer, 1969). Laulu alkaa: "Koko viikon kiire painaa". Laulun on suomeksi levyttänyt Lea Lavenin lisäksi myös Bengt Huhta eli Kristian. Chordify-sivulta löytyvät kappaleen soinnut: https://chordify.net/chords/vapaapaiva-kristian-pioninkukka. Laulu löytyy myös karaoke-dvd-levyltä "Laulavakoira. 22 : 40 laulua" (Laulavakoira, 2012).
Laululla on useita säveltäjiä, joiden nimet on merkitty eri lähteissä milloin missäkin järjestyksessä: Jimmy Fontana (oikealta nimeltään Enrico Sbriccoli), Italo Nicola Greco (tai Italo Greco tai I. N. Greco) ja Mario Cantini. Alkuperäisen sanoituksen...
Rottia tavataan yleisesti siellä missä ihmisiäkin. Ne ovat älykkäinä ja kaikkiruokaisina oppineet tehokkaasti hyödyntämään ihmisten ruoantähteitä ja ruokavarastoja. Helpon ja monipuolisen ruoan vuoksi niillä ei juurikaan ole tarvetta siirtyä pois ihmisten läheisyydestä. Tilanne on tietenkin toinen, jos ihmisten tarjoama "pikaruoka" ehtyy. Silloin rotankin on itse hankittava ravintonsa ja se joutuu etsimään ruokansa luonnosta. Eri rottalajien elintapoihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Rattus .
muita lähteitä:
- https://www2.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/ohjeet_yleista…
- https://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/rotta
Ilman mitään vertailukohtaa, johon suhteuttaa hyönteisen kokoa, sen tunnistaminen on hieman haastavaa - muutamasta hyvästä tuntomerkistä huolimatta. Tutkimastani lähdekirjallisuudesta ei kuitenkaan noussut esiin yhtä ehdokasta yli muiden. Siitä huolimatta saattaisi kannattaa tutustua alan kirjallisuuteen ja tutkailla, vastaisiko jokin esitelty laji havaitsemaanne.
Rohmut ja riesat
Thoirkil E. Hallas, Elintarviketuholaiset
Lasse Jansson, Bengt Lindqvist, Irmeli Markkula, Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta
Lars-Erik Olsen & Jakob Sunesen, Pikkuötökät talossa ja puutarhassa
Runoilija P. Mustapäällä on runo nimeltä Satakieli Monrepoossa, joka voisi olla etsimäsi. Sen yksi säkeistö kuuluu näin:
Vänrikkimme Summaan kuoli,
vääpeli on jalkapuoli,
soittoniekka sokea ja minä onneton.
Runo on pitkä ja tuo säkeistö vain sen pieni osa. Runo löytyy Mustapään runokokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle.
Lammin historiasta löytyy jonkin verran tietoja Lammin kunnan kotisivuilla http://www.lammi.fi/ ,mutta saadaksesi kaiken mahdollisen selville kannattaa tutustua seuraaviin teoksiin:
Lammin pitäjän historia 1.Ruotsin vallan loppuun.(Lammin kunta, 1989) ja Lammi: kuvia ja kertomuksia pellavapitäjästä (Lammin kunta, 1989) sekä Stenius, Kirsti: Lammin kirkko: seurakunnan vaiheita (Lammin seurakunta, 1990).
Kiinnostavia ovat varmasti myös Uljas Kiurun kokoamat ja toimittamat Lammilaisia sotakuvatarinoita (Lammin kunta, 1997) ja Lammin henkilötarinat. Kysy kirjojen saatavuutta / kaukolainamahdollisuutta lähikirjastostasi.
Melkoisen monikin eri aikakausina. mm. Kiinan muurin, Colosseumin ja Partheonin rakentaminen on kestänyt jopa monia sukupolvia.
Onko kukaan pistänyt alulle rakenusprojektin joka on viimeistelty eri-sukupolven aikana?
Uudempia pitkäaikaisia rakennustyömaita ovat mm. Dubain keinotekoiset saaret ja Barcelonan Sakrada Familia -katedraali.
https://www.youtube.com/watch?v=XPd5AmTEkdk
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sagrada_Fam%C3%ADlia
Ikävä kyllä tämä lehti ei enää ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa. Lehti on aikaisemmin tullut Pasilan kirjastossa sijaitsevaan Monikieliseen kirjastoon, ja sen tiedot näkyvät vielä Helmet-haussa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1017941__SPhu%20nu%20dien…
Helmet-kirjastojen asiakkaiden on mahdollista lukea kahta vietnaminkielistä lehteä PressReader-palvelussa. Palvelussa on luettavissa mobiililaitteilla ja tietokoneilla sanoma- ja aikakauslehtiä noin 120 maasta 60 kielellä. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin…
Kielitoimiston ohjepankin mukaan ko. lauseessa voidaan käyttää pilkkua, mutta se ei ole välttämätön. Kumpikin tapa kirjoittaa siis käy.
Linkki ohjeeseen: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/96
