Helsingin pääkirjastossa, Pasilassa säilytetään Matapupu-lehteä mikrofilmeinä. Mikrofilmeistä on mahdollista saada kopioita hintaan € 1,00/sivu, kirjaston aukioloaikoina (ma-to 10-20, pe 10-18, la 10-16). Virkailijat auttavat mielellään kopioinnissa.
Malmin kirjastosta löytyy joitakin Matapupu-lehden vuosikertoja lehtimuotoisina (1981-86; 1988-90; 1992-2000; 2001:1.1.-1.7.) ja niistä voi ottaa kopioita.
Juhamatin esittämä Volga oli Suomen radiohittien kuudennella sijalla samana vuonna jona se levytettiin, eli 1980.
Kappaleen alkuperäisversio, saksalaisen Dschinghis Khan -yhtyeen esittämä Moskau puolestaan ilmestyi vuonna 1979 ja soi Suomenkin radiossa. Sen listasija oli 26.
Suomalaisille kenties tunnetuimman version kappaleesta levytti Frederik vuonna 2002, mutta tämä versio ei kilpaillut listasijoista radiosoitossa.
Lähteet:
Suomen vuosilistat -blogi
Fenno-äänitearkisto
Viola - Suomen kansallisdiskografia
Tämä Taika ja Jukka Kuoppamäen yhteislevy löytyy ainakin HelMet-kokoelmasta Tikkurilan musiikkivarastosta. https://luettelo.helmet.fi/record=b1354486~S9*fin Jos ei pääse itse varaamaan ja noutamaan jostain HelMet-kirjastosta, tätä voi pyytää kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Heikki Poroila
Ota lähtökohdaksi Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelut(http://www.kirjastot.fi) ja valitse tiedonhaku sekä joku esitellyistä hakupalveluista. Kirjoita hakusanoiksi omena tampere. Hakutuloksen viite OMENA (http://www.tampere.fi/ytoteto/yva/projulk/hedvima/omena.htm) saattaisi olla hyödyllinen sikäli, että siinä annetaan sellaisen henkilön sähköpostiosoite, joka voisi antaa tarkempia tietoja omenanviljelijöistä.
Valitse Agronetin "Maaseutukeskus auttaa elämään" -sivulta (http://www.agronet.fi/mkl) otsikon Projektit alta maakuntien parhaat. Otsikon Elintarvikeyritykset alta voit valita marja-, vihannes-, peruna- ja sienivalmisteet.
Voit käyttää myös Fennica-aluehakemistoa osoitteessa http://www.fennica.ascentia.fi/ polku: FENNICA -...
Kyseessä on kappale Harhakuvia, englanninkielinen nimi on We pretend. Säveltäjät ovat S. Vlavianos ja R. Constandinos, suomenkieliset sanat on tehnyt Saukki. Laulu alkaa sanoilla Tiedät sen, vältellen katseet kohtaa. Kappaletta ovat esittäneet ainakin Arja Koriseva ja Matti Esko.
Tässä linkki hakutulokseen Kansalliskirjaston tietokannasta:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Search/Results?hiddenFilters%5B%5D=%23%3A%22%28%28building%3A0%2FNLF%2F%29+OR+%28building%3A1%2Fhelka%2F339%2F%29%29+NOT+%28building%3A1%2FNLF%2Farto%2F%29%22&dfApplied=1&lookfor=harhakuvia+vlavianos&type=AllFields&page=2
Valéry Giscard d’Estaing (presidenttinä 1974-1981) kuoli vuonna 2020 ja on viimeisin Ranskassa kuollut presidentti. Giscard d’Estaingia ei tosin haudattu valtiollisin menoin vaan pienimuotoisesti perhepiirissä. Edelliset valtiollisin menoin haudatut presidentit ovat 2019 kuollut Jacques Chirac (presidenttinä 1995-2007) ja vuonna 1996 kuollut François Mitterrand (presidenttinä 1981-1995), jolle järjestettiin sekä valtiolliset että yksityiset hautajaiset.
Yhdysvalloissa viimeksi kuolleet ja valtiollisesti haudatut presidentit olivat vuonna 2018 kuollut George H. W. Bush (presidenttinä 1989-1993) sekä vuonna 2006 kuollut Gerald Ford (1974-1977).
Koska etsit tekstin kirjoittajaa, tuli ensin mieleeni nuoret tai uudet kirjoittajat, jotka myös haluavat tuotoksiaan julki. Voisit kysellä erilaisilta kirjoittajakursseilta, olisiko sitä kautta löydettävissä kuvittajaa etsivä kirjoittajaa. Kirjoittajakursseja järjestää mm. Nuoren Voiman Liitto http://www.nuorenvoimanliitto.fi/index.html. Luovaa kirjoittamista tarjotaan myös kesäyliopistoissa ja avoimessa yliopistossa http://www.kesayliopistot.fi/, josta voit hakea kursseja hakusanalla: luova kirjoittaminen. Myös kansanopistot järjestävät kirjoittajakurseja eri puolilla Suomea http://www.kansanopistot.fi/, kursseja on lyhytkursseina sekä pitempinä kirjoittamisen opintolinjoina. Voit etsiä myös Googlen avulla, laita hakusanaksi:...
Kirjastot.fi-sivulla oli pitkään oma ammatillinen keskustelufoorumi, mutta siitä luovuttiin vuonna 2023 keskustelualoitusten hiipuessa. Facebookissa, tai netissä muutenkaan, ei ole mitään yleisesti kirjastoammatillisten käyttämää keskustelufoorumia, mutta joitakin ryhmiä toki löytyy. Musiikkikirjastolaiset näyttää olevan näistä aktiivisin. Voit hakea lisää Facebookin ryhmiä kirjoittamalla hakukenttään "Kirjasto" ja valitsemalla hakutuloksista ryhmät. Hakutuloksen alkupuolella on paljon kirjallisuuteen keskittyviä ryhmiä, mutta kirjastoaiheisiakin löytyy alempaa.
Yliopiston nimipäiväalmanakassa 2013 Nimma mainitaan yhtenä 2000-luvun tyttöjen uniikkinimistä, joka saattaa olla analoginen uudismuodoste eli muiden nimien mallin mukaan muodostettu uusi nimi. Almanakka tosin huomauttaa, että "joillekin nimille voi toki löytyä muitakin tulkintoja". Nimmankin tapauksessa saattaisi olla juuri ja juuri mahdollista ajatella sen pohjautuvan ortodoksisesta kalenteristamme löytyvään Nimfodoraan. Nimfodora kärsi perimätiedon mukaan marttyyrikuoleman yhdessä kahden sisarensa Minodoran ja Mitrodoran kanssa Bityniassa Vähässä-Aasiassa 300-luvun alussa. Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimi on 10.9., muistopäivä on sama katolisessa kirkossa.
Suomessa Nimma-nimi on ollut hyvin harvinaisena käytössä jo ennen 2000-...
Kyseessä on varmaankin Alfred Hitchcockin ohjaama Noiduttu (Spellbound) vuodelta 1945. Pääosissa ovat Ingrid Bergman ja Gregory Peck.
Elokuvan tiedot IMDB:ssä: http://www.imdb.com/title/tt0038109/.
Aulikki Oksasen sanat Tummuu yö, vain tuuli vaeltaa löytyvät, jos en aivan väärin muista, CD-levyn Yö meren rannalla (Johanna Rusanen-Kartano) liitteestä. Levyn saa helposti varaamalla http://luettelo.helmet.fi/record=b1883978~S9*fin. On myös mahdollista soittaa johonkin niistä kirjastoista, joiden hyllyssä tämä levy on ja pyytää henkilökuntaa skannaamaan liitteessä oleva teksti ja lähettämään se sähköpostitse. Riippuu kirjaston kiiretilanteesta ja teknisestä varustelusta, onnistuuko tämä. Kaikissa ei ole skannereita eli helpommalla päästään, kun levyn varaa itselleen.
Heikki Poroila
Tämän runon kirjoittaja ei selvinnyt. Monen muun pikkutuhman lorun lailla se on saattanut kulkea kansan suussa pitkään, ilman tietoa alkuperästä. Tietäisikö joku tämän palstan lukijoista runon kirjoittajan?
Kappaleen nimi on En voi sua unohtaa ja sen esittää yhtye nimeltä Nonstop.
Se on julkaistu vuonna 2000 cd-singlenä ja yhtyeen cd-levyllä Pop-direktiivi.
Meillä ei varsinaisesti näkövammaisille suunnattuja tilaisuuksia ole keväälle suunniteltuna, mutta pääkirjastolla on tulossa lukuisia luentoja, kirjailijailta kerran kuussa ja konsertteja sekä lapsille että aikuisille. Myös tarinakoukku voisi käydä käsitöitä harrastaville. Niissä kirjastovirkailija lukee ja osallistujat tekevät mukanaan tuomia käsitöitä. Pääkirjastolla on myös kolme kerran kuussa kokoontuvaa kirjallisuuspiiriä. Kirjoja on nykyään hyvin saavissa niin ääni- kuin e-äänikirjoina. Meillä on vielä tapahtumakalenterissa melkoisesti tyhjää kevään osalta. tapahtumat varmistuvat pikku hiljaa.
Maailmassa on laskutavasta riippuen hieman vajaa kaksisataa valtiota. Jokaisella niistä on ainutlaatuinen ja omalaatuinen poliittinen järjestelmä. Vaikka valtiosääntöoikeudelliset periaatteet olisivat samanlaisia, kuten esimerkiksi Kansanyhteisön valtioissa, jokaisen maan omat historialliset kokemukset ja perinteet vaikuttavat ainutlaatuisella tavalla poliittisen järjestelmän toimintaan.
On tietenkin mahdollista laatia erilaisia luokitteluja tai taksonomioita maailman poliittisista järjestelmistä (system of government). Näissä luokitteluissa käytetään juuri tällaisia luokkia kuin presidentiaaliset, puolipresidentiaaliset tai semipresidentiaaliset valtiomuodot.
Yksikään näistä luokitteluista ei pysty täsmällisesti kuvaamaan tietyn...
Ilmaisu "vajaa" tarkoittaa mitä tahansa tietyn täsmällisen määrän alapuolelle jäävää määrää. "Vajaa kilo" on mielekäs ilmaisu, jos ollaan lähempänä täyttä kuin puolta kiloa. Jos paino olisi 650 grammaa, paljon mielekkäämpi ilmaisu olisi esimerkiksi "runsaat puoli kiloa". Normaalissa kielenkäytössä "vajaa" tarkoittaa vähäistä, ehkä keskimäärin alle kymmenesosan verran täsmällisen alapuolelle jäävää. Mitään yksiselitteistä rahaa ilmaisulle ei kuitenkaan ole.
Heikki Poroila
Rikollisuutta tutkitaan monilla eri tieteenaloilla, mutta erityisesti rikollisuuteen keskittynyt tieteenala on kriminologia. Sen piirissä tarkastellaan rikoskäyttäytymistä ja siihen kohdistuvia reaktioita. Kriminologit korostavat, että rikollisuus on ymmärrettävä ajassa, paikassa sekä yksilökohtaisesti vaihtelevana alttiutena. Tätä korostaa myös käsite rikoskäyttäytyminen (criminal behaviour), jolla tarkoitetaan sosiaalisten normien rikkomista (Kivivuori et al. 2018, 15–19). Rikollisuuden syiden selvittäminen ei siis ole yksinkertaista tai yksiselitteistä.
Rikollisuuden selittämistä voidaan pitää kriminologian perustavanlaatuisimpana kysymyksenä. Rikollisuus ei ole täysin sattumanvaraista, vaan se muodostaa selkeitä ja toistuvia...
