Sopivia teoksia voisivat olla esimerkiksi:
- Ihmiskäsitysten filosofia, toim. Ilkka Niiniluoto ja Esa Saarinen, 1984
- Airaksinen Timo: Minuuden rakentajat
- Lauri Rauhala: Ihmiskäsitys ihmistyössä
- Persoonia vai ihmisiä, toim. Jussi Kotkavirta
Kirjastojen kokelmatietokannoista voi hakea lisää hakusanalla "ihmiskuva". Hämeenlinnan nettikirjasto Web-Origo on osoitteessa http://hameenlinna.kirjas.to/ .
Bits & Pieces oli jamaikalaisen rytmiryhmän ja tuotantotiimin Sly and Robbien projekti. He julkaisivat vain yhden singlen "Don't Stop the Music" vuonna 1981. Se oli versio Yarbrough and Peoplesin hitistä samalta vuodelta:
https://www.discogs.com/artist/99786-Bits-amp-Pieces
Bits & Piecesin kokoonpanossa oli rumpali Sly Dunbarin ja basisti Robbie Shakespearen rinnalla myös Bob Marleyn yhtyeestä tunnettu kosketinsoittaja Tyrone Downie:
https://www.discogs.com/artist/298170
Immanuel Kantin (1724-1804) kotikaupunki Itä-Preussin Königsberg (nyk. Kaliningrad) pystyi varmaankin yliopistokaupunkina tarjoamaan monipuolista musiikillista ammattitaitoa. Kantin aikakauden aattelliset puitteet muodostuivat kirkollisesta puhdasoppisuudesta, herätyskristillisestä pietismistä ja valistusfilosofiasta, joka ei Saksassa yleensä ollut omaksunut yhtä radikaalia luonnetta kuin esim. Ranskassa. Kant oli saanut vaikutteita kaikista kolmesta. Koska hän ei filosofisessa ajattelussaan ja opetustoiminnassaan aktiivisesti toiminut kirkkoa ja uskontoa vastaan, voimme olettaa että hän on viettänyt joulua eikä ole vierastanut juhlanvieton uskonnollisiakaan aineksia. Valistuksen ja yksilöllistä hurskautta korostavan pietismin...
Exodus-nuotit löytyvät mm HelMetkirajstoissa julkaisussa
Film hits. Film hits / Sammanställare och redaktör: Göran Rygert. [S.l.] : Warner/Chappell Music Scandinavia, c2002
Pyydä lähikirjastoa tilamaan vaikka kaukolainana. Valitettavasti sanat eivät ole ranskaksi.
Exodus-laulun ranskankieliset sanat löytyvät mm:
http://www.paroles.net/chanson/14776.1
Kyseessä on Philip Rothin kirja Meidän jengi, jonka päähenkilö on presidentti Tricky E. Dixon.Meidän jengi (pääosissa Tricky ja hänen ystävänsä) | Kirjasampo
Laulun nimi on "En yksin löydä onneain", ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Hannele Koivisto, joka on myös levyttänyt laulun vuonna 1967. Violan eli Suomen kansallisdiskografian (https://finna.fi mukaan laulusta on olemassa vain tämä yksi levytys. Levyllä on vain kaksi kappaletta, joista toinen on nimeltään Krysanteemi (Scandia KS698). Kappaleen voi kuunnella YouTubesta:
https://www.youtube.com/watch?v=3RPKPhoro0Y
Enni Mustosen kirjoista pitävälle voisi sopia myös Kristina Vuoren Kaarnatuuli, joka kuvaa 1500-luvun Turkua.
1800-luvulle sijoittuu Laila Hirvisaaren Vaitelias perillinen, jossa käsitellään mm. naisen asemaa. Hirvisaarella on myös monia muita historiallisia romaaneja.
Pirjo Tuomisen Linnat sijoittuu myös 1800-luvulle ja siinä seikkaillaan kartanoissa. Tuominen on kuvannut myös 1900-luvun Tamperetta romaanissaan Hiljaiset huvimajat.
Kaari Utrio on kirjoittanut runsaasti historiallisia romaaneja, kuten esim. Vendela, Paperiprinssi, Seuraneiti, Oppinut neiti jne.
Tietoa Suomen väestön rekisteröimisestä eri aikoina löytyy Tilastokeskuksen julkaisusta Väestötilastoja 250 vuotta: Katsaus väestötilaston historiaan vuosina 1749–1999, joka on avoimesti luettavissa netissä osoitteessa https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/98780/xksk_vrm_1749-1999_1999_dig.pdf?sequence=1.
Julkaisussa kerrotaan, että väestön rekisteröimiseen liittyi pitkään epätarkkuutta ja esimerkiksi muutoista oli haastavaa saada tarkkaa tietoa. Vasta vuodesta 1966 eteenpäin saatiin kaikista muuttaneista henkilötason tiedot.
The Japan Timesissa julkaistun arvostelun mukaan elokuva Vier Minuten (Neljä minuuttia) sai ainakin innoituksensa valokuvasta, joka esittää 80-vuotiasta, pianonopettajana naisvankilassa työskennellyttä naista, mutta elokuvan tapahtumat eivät ilmeisesti perustu todelliseen elämään.
Kappaleen on suomentanut Mikko Alatalo. Levyn biisilistassa lukee kappaleen kohdalla: "Lyrics By – Mikko Alatalo".Linkki levyyn Lapsenusko:https://www.discogs.com/release/25013863-Mikko-Alatalo-Lapsenusko-Surun-Toivon-Ja-Rakkauden-Laulut?srsltid=AfmBOoqXKgdCaNeWeIoyTxGtqgANyuq3aiR0Fj1vayOE4EzsXZyzP61y
Suomalaisten tai yleensäkin ihmisten mieltymyksistä melankoliseen musiikkiin löytyy joitakin kirjoja ja verkkoaineistoja.
Teoksessa Suomi herää: mistä on suomalaisuus tehty pohdiskellaan suomalaisen identiteetin syntymistä 1600-luvulta lähtien kirjallisuuden, musiikin ja kulttuurielämän näkökulmista. Yksi teoksen luvuista onkin otsikoitu Suomalainen musiikki: luonteeltaan tummaa ja verkkaista?
Pirjo Kukkonen on kirjoittanut teoksen Ilon ja surun sointu, jossa mm. nähdään suomalainen tango eräänlaisena nykyajan itkuvirtenä, jolla on puhdistava vaikutus. Ilmiön juuria käydään läpi myös arkkiveisujen kautta.
Englanninkielisessä teoksessaan Tango Nostalgia Kukkonen tutkii suomalaisen tangolyriikan juuria ja merkityksiä rinnakkain...
Festivaalin 50-vuotisjuhlien tiimoilta kirjoitetuissa lehtijutuista ei löytynyt lainkaan mainintoja suomalaisista osallistujista. Keskisuomalainen kyseli luijoiltaan kesällä 2019 "Olitko Woodstockissa elokuussa 1969? – Ota meihin yhteyttä!", mutta jatkojuttua aiheesta ei löytynyt ainakaan lehden arkistosta. Eli ilmeisesti kukaan ei ollut vastannut yhteydenottopyyntöön.
Yritetään etsiskellä festarivierailijoita vielä tätäkin kautta. Olisiko joku teistä kysymyksen lukijoista mahdollisesti osallistunut Woodstockin festivaaleille elokuussa 1969? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Laulu on julkaistu erillisenä nuottina (Fazer, 1974), mutta se sisältyy myös "Suuren toivelaulukirjan" osaan 18 ja nuottiin Fredi: "Avaa sydämesi mulle" (Fazer, 1974). Erillisessä nuotissa ja Fredin nuottijulkaisussa on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit (alkaa f-mollissa) ja laulun sanat italiaksi ja suomeksi. "Suuressa toivelaulukirjassa" on kosketinsoitinsovitus, sointumerkit (alkaa g-mollissa) ja suomenkieliset sanat.
Suomenkielinen sanoitus alkaa: "Askeleesi yö etäännyttää pois". Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Chrisse Johansson.
Laulun tekijät ovat Daniele Pace, Mario Panzeri, Lorenzo Pilat ja Corrado Conti, mutta jälleen on epäselvää, mikä on kunkin rooli: sanoittaja vai säveltäjä vai molempia. Eri lähteissä...
Helmet-kirjastoissa kotiin lainattavia soittimia ei voi varata järjestelmän kautta. Suosittelen olemaan yhteydessä kirjaston asiakaspalveluun joko puhelimitse tai sähköpostilla. Voit varmistaa saatavuuden ja sopia soittimen noudosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Y…
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan julkistetusta teoksesta saa valmistaa muutamia kappaleita yksityiseen käyttöön. Siinä ei edellytetä, että kopioija omistaisi teoksen kappaleen, joten kirjastosta lainatun teoksen kopioiminen on myös sallittua. Jos levy on kuitenkin suojattu tehokkaalla teknisellä suojauksella, sitä ei saa 50 a §:n mukaan kiertää kopioimista varten. Kopioitavan kappaleen on oltava myös laillisesti valmistettu: 57 §:n mukaan korvausvelvollisuus voi syntyä, jos ”kappaleen valmistaja on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää”,...
Lahden pääkirjastossa on edelleen asianajajapäivystys Ellilä-huoneessa (2.kerros) tiistaisin klo 17-19.
Päijät-Hämeen asianajajat antavat maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa. Asianajaja antaa asiakkaalle tietoa siitä, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua tai ohjaa hänet oikean viranomaisen tai asiaan perehtyneen asianajajan puoleen.
Päivystyksen aikana ei voida laatia asiakirjoja eikä hoitaa laajempia toimeksiantoja. Päivystyspaikassa on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti.
Ajanvarausta päivystykseen ei voi tehdä eikä puhelinneuvontaa voida antaa.
Antigeeni on mikä tahansa molekyyli, joka aiheuttaa elimistössä immuunivasteen. Se on usein proteiini, joita esiintyy virusten tai bakteerien pintarakenteissa. Niiden läsnäolo saa immuniteettijärjestelmän tuottamaan vasta-aineita.
Useissa rokotteissa on antigeenejä eli heikennettyjä taudinaiheuttajia tai niiden tautia aiheuttamattomia osia. Immuunijärjestelmä tunnistaa ne vieraaksi ja immuunisolut aktivoituvat. Elimistöön muodostuu vasta-aineita, ja jatkossa immuunijärjestelmä muistaa antigeenin. Kohdatessaan sen uudelleen järjestelmä valmistaa nopeasti oikeita vasta-aineita ja aktivoi oikeat immuunisolut.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Antigeeni
https://my.clevelandclinic.org/health/diseases/24067-antigen
https://...
Tove Janssonin kuvakirja Vaan kuinkas sitten kävikään? (alkuteos ruotsiksi Hur gick det sen?) on käännetty espanjaksi nimellä El pequeño trol Mumin, Mymla y la pequeña My. Suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä eri kielille voi hakea Suomalaisen kirjallisuuden seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Löytämäsi kirjat vaikuttavat varsin hyviltä aihetta ajatellen (Huligaanit, Nuoruuden taikaa, Koskelan pojat, Koskelan jengi). Tässä on lisää teoksia tai artikkeleita aiheesta:
1) Sydänmaanlakka, Olavi: Jengistä Aseman lapsiin ja Walkersiin (Kirjapaja, 2000)
2) Nuoruuden vuosisata: suomalaisen nuorison historia, toim. Sinikka Aapola ja Mervi Kaarninen (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2003)
(laaja, yli 500-sivuinen yleisteos)
3) Tirkkonen, Jarko: Imppaus nuorten ryhmätoimintana (Sosiaali- ja terveyshallitus, VAPK-kustannus , 1991)
(jengeistä huumeidenkäytön näkökulmasta)
4) Ruohonen, Sinikka: Nuorten pukeutuminen: erottautumista, elämyksiä, harkintaa (Joensuu University Press, 2001
(nuorten eri ”osakulttuureista”, pukeutumisen...
