Kysytty kirja lienee Tuulikki Otsolan kirjoittama ”Haltiattaren kumminlahja”. Sadun nimi on ”Satu enkelilapsesta””. Kirjan kustantaja on Karisto ja vuosi 1957. Kirjan on kuvittanut Anna-Stina Ketonen.Kirja on varattavissa Helmet-verkkokirjastosta.https://helmet.finna.fi/Record/helmet.1441492?sid=4768760576
Onnistunut tai ei, ainakaan julkaistua versiota Rauhalan yrityksestä ei vastaani tullut. Valmiskin suomennostyö on voinut jäädä pöytälaatikkoon – syystä tai toisesta.Runebergin Joutsen-runoa käsittelevässä kirjoituksessaan Jyrki Nummi viittaa sen sanoin "Halk' illan ruskon auermaan" alkavaan laulutekstinä käytettyyn suomenkieliseen tulkintaan "Yrjö Weijolan suosittuna käännösversiona", mistä päätellen tuntemattomat sanat eivät suuremmin ole vastaanottajia häirinneet. Tottumus on vahva tekijä, jonka merkitystä ei sovi unohtaa: onnistuneellakaan uudisversiolla ei ole helppo korvata suosittua vanhaa, jolla mahdollisine puutteineenkin on tottumus puolellaan.Yrjö Veijolan versio ei suinkaan ole ainoa Joutsen-suomennos – niitä on jo entuudestaan...
Hyvä kirjallisuuslista aiheesta löytyy hakemalla www:stä Googlella sanoilla narratiivinen terapia. Yksi hakutuloksista on Oulun yliopiston psykologian opiskelijan Saara-Leena Syrjälän tutkielma Narratiivinen lähestymistapa elämän ja minuuden jäsentämisessä (http://wwwedu.oulu.fi/sampo/00-01/appro/narratiivi/tutkimus.html). Tutkielman seitsemäs luku käsittelee narratiivista terapiaa. Luvussa käsitellyt Ihanuksen, Arvilammen ja Katajaisen teokset löytyvät Lahden kaupunginkirjastosta. Ainakin Katajaisen artikkelissa, joka sisältyy Kunnon tarinoita -teokseen käsitellään toiminnan ja tietoisuuden maisemia.
Jos haluat vielä muuta suomenkielistä aineistoa narratiivisesta terapiasta voit hakea Lindasta eli yliopistokirjastojen yhteisluettelosta ja...
Esimerkiksi perinteikäs Kirjastokalenteri on sellainen, johon on virallisten liputuspäivien lisäksi koottu Suomessa ja maailmalla vietettäviä teemapäiviä ja -viikkoja ja kirjailijoiden ja muiden kulttuurihenkilöiden merkkipäiviä jne.
https://www.finna.fi/Record/helle.1596133?sid=3075421377
Lisäksi verkosta löytyy monia sivustoja, joille on koottu Suomessa jaa maailmalla vietettäviä teemapäiviä ja -viikkoja, tässä muutama:
https://juhlakalenteri.finlit.fi/
https://www.oph.fi/fi/opettajille/teemapaivakalenteri
https://www.soste.fi/tietoa-jarjestoista/teemapaivat/
Hei!Kyseinen vokaalisatu löytyy ainakin Anne Suessin teoksesta Iltahetken tarinoita. Valitettavasti teosta ei ole Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmassa, mutta sen voi kaukolainata esim. Varastokirjastosta Iltahetken tarinoita | Varastokirjasto | Finna.fi kaupunginkirjaston kautta. Kaukolaina maksaa 4 euroa ja sen voi tehdä kirjaston asiakaspalvelussa tai käyttäen tätä lomaketta Kaukolainapyyntö.
Selvittelin asiaa mm. Kajaanin käupungilta ja Oulun yliopiston kielikeskuksesta.
Ulkomaalaisten kielitaidosta ei tiedustelujeni mukaan ole mitään säädöksiä, vaan
työnantaja voi määritellä työssä tarvittavan kielitaidon.
Ei aina. Kissa saattaa loukkaantua, jos se putoaa niin matalalta, että se ei ehdi levittää tassujaan, köyristää selkäänsä ja kierähtää hyvään laskeutumisasentoon.
Useimmiten kissa putoaa kuitenkin jaloilleen, koska se pystyy muuttamaan asentoaan moniosaisella liikesarjalla. Kissalla on taipuisa selkäranka ja joustavat lihakset. Pudotessaan se alkaa heti kääntää itseään lihasvoimin mahalleen. Erinomaisen tilan ja suunnan tajun avulla se pystyy aistimaan, miten päin se on putoamassa.
Sakari Mäkelän teoksessa tekniikkaa selvitetään seikkaperäisesti vuosisadan vaihteessa otettuihin valokuviin perustuen:
"Koska kissa ei pudotuksen alussa pyöri lainkaan, täytyy liikemäärämomentin säilyä koko putoamisen ajan nollana. Silloin kissan vartalon...
Suomessa varmaan tunnetuin on vuonna 2006 ilmi tullut tapaus, jossa paljastui, että toimittaja Ritva Sarkola oli kirjoittanut Tuula Sariolan nimissä julkaistut teokset. He olivat sopineet asian yhdessä, mutta oikeuteen tapaus meni, koska Tuula Sariola oli saanut apurahojen niiden kirjojen perusteella, joita hän ei ollutkaan todellisuudessa itse kirjoittanut. Tapauksesta löytyy selostusta ja linkkejä Wikipediasta osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Tuula_Sariola.
Kustannusalalla ei liene etenkään muistelmissa kovin tavatonta, että joku ammattikirjailija palkataan kirjoittamaan jonkun tunnetun henkilön nimissä elämäkerta, jonka kirjoittajaksi merkitään tuo julkkis eikä todellisen kirjoittajan nimeä välttämättä mainita missään. Yleistä...
Tässä on joitakin aiheeseen liittyviä teoksia:Heikkinen, Jaana: Spotti: opinto-ohjausta selkokielellä (2022)Maahanmuuttajaoppilaiden opetus perusopetuksessa : opetussuunnitelmatyöstä käytäntöön (2005)Ohjaus ammattina ja tieteenalana. 3, Ohjaustyön välineet (2004)Oma paikka haussa: maahanmuuttotaustaiset nuoret ja koulutus (2019)Perusopetukseen valmistava opetus: opetussuunnitelmatyöstä käytäntöön (2010)Pollari, Jorma: Maahanmuuttajan kohtaaminen ja opettaminen (2011) Qasim, Salaado: Suuria unelmia: tarinoita suomalaisista, jotka muuttavat maailmaa: 20 uratarinaa (2022)Zafar, Afnan: Uusi polku: opas työnhakuun ja työmarkkinoille Suomessa (2024) Löytyy myös peli, jonka yhtenä teemana on urasuunnittelu: KIPINÄ vahvuus- ja tunnekuvakortit...
Uppo-Nalle lausuu runon alkua teoksessa Uppo-Nalle ja setä Tonton (1981), mutta koko runoa en siitä löytänyt. Se löytyy kuitenkin kokonaisuudessaan ainakin teoksesta Uppo-Nallen kootut runot : Uponneen kansan lauluja (1985).
Linkit
Elina Karjalainen: Uppo-Nalle ja setä Tonton https://finna.fi/Record/anders.33000?sid=4393285947
Elina Karjalainen: Uppo-Nallen kootut runot https://finna.fi/Record/3amk.86648?sid=4393278651
Tiedustelin asiaa HSL:lta ja sain seuraavan vastauksen:
LIJ:n (eli lippu- ja informaatiojärjestelmä) käyttöönoton yhteydessä sisänäytöt otettiin käyttöön koko kalaustossa, ennen LIJ:tä niitä oli käytössä Helmi-linjoilla. Siirtymä oli sitä mukaan, kun ajoneuvoja asennettiin LIJ:hin eli mitään tarkkaa yksittäistä päivämäärää tuon ominaisuuden käyttöönotolle ei ole.
Laitteiden toiminta perustuu normaalitilanteessa GPS-paikannukseen. Jokaisella pysäkillä on oma pysäkin säde, ja kun ajoneuvo on säteen sisällä, niin toiminto on "ollaan pysäkillä". Kun poistutaan säteen alueelta, niin toiminto on "ajossa". Jos GPS ei toimi, niin käytetään odometriä askellukseen ja ovien avauksesta kohdistetaan aina pysähdys.
Yökyöpeli on Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan leikillinen nimitys yöllä valvovalle ja puuhailevalle ihmiselle. Myös sanoja yövirkku ja yöihminen näkee käytettävän nettiartikkeleissa.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Tarkempaa tietoa Taikapeili-teoksesta ei valitettavasti löytynyt.
Tuotantotietoa voit etsiä esim. seuraavasta teoksesta:
Suomen kirjailijat 1809-1916: pienoiselämänkerrat, teosbibliografiat, tutkimusviitteet. Hki, SKS 1993.
Muita lähteitä:
Artikkeli teoksessa Suomen kirjallisuus IV. 1965: R. Koskimies, Larin Kyösti.
A. Kivimaa: Kasvoja valohämystä.
Larin-Kyösti: Juvenilia: Nuoren teinin ja runoniekan muistelmia. Helsinki 1927.
http://kaupunginosat.net/oulunkyla/taiteilijoitten_Oulunkyla/tekstit_yl…
Tietoa on myös teoksessa Runoilijaimme ääni v. 1946.
Larin-Kyöstillä on myös oma nimikkoseura ja häntä koskeva arkisto. Tarkempia tietoja, ks. https://www.nimikot.fi/nimikkoseurat/larin-kyosti/
Monet yhdysvaltalaiset henkilöt ovat oikealta nimeltään tosiaan William-nimisiä, esimerkiksi Bill Clinton, Bill Cosby tai Bill Gates. Heilläkin etunimen käyttö on kyllä niin vakiintunut, että harva tulee ajatelleeksi, että se juontuu Williamista. Yhdysvalloista löytyy ainakin valokuvaaja nimellä Bill Owens, josta ei ikävä kyllä löytynyt tietoa, onko Bill lyhennelmä Williamista. Bill on kyllä virallinen etunimi esimerkiksi Saksassa tai Ruotsissa. Esimerkkeinä tästä on ruotsalainen näyttelijä Bill Skarsgård tai saksalainen laulaja Bill Kaulitz.
Helmetissä on lukijoiden arvioita. Helmet-haussa on käytössä lisäosa ChiliFresh, jonka kautta voi arvioida lukemiaan teoksia joko antamalla tähtiä tai tähtien lisäksi myös kirjoittamalla arvioinnin. ChiliFresh yhdistää useiden kirjastojen asiakkaiden arvosteluita.
Arvostelut näkyvät kirjan tiedoissa sijaintien jälkeen. Esim. tässä Harry Potter -kirjassa on useita arviointeja.
Ohjeet toiminnon käyttöön.
Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjastojen kokoelmissa ei ole lainattavia e-kirjan lukulaitteita. Helsingin laitteet näyttävät olevan korjattavina, joten nekään eivät ole lainattavissa.
E-kirjan lukulaitteet löytyvät Helmet-haulla hakusanalla lukulaitteet (näyttölaitteet).
https://www.helmet.fi/fi-FI
En löytänyt erikseen teologisen tiedekunnan matrikkelia, mutta löysin Veli-Matti Aution vuonna 2012 laatiman Ylioppilasmatrikkeli 1900 - 1907
Teologisen tiedekunnan opiskelijat saattavat löytyä Helsingin yliopiston arkistosta. HY-Arkki
Finna-haku löysi muutamia ryhmäkuvia valmistuneista opiskelijoista. Finna
Sashiko-kirjonnasta on saatavilla jonkin verran kirjallisuutta ainakin englanniksi. Eri kirjastojen kokoelmiin kuuluvia kirjoja voit selata Finna-palvelussa. Tässä linkki aihehakuun: https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=sashiko&type=AllFields&dfAp….
Kirjoista voi tehdä kaukolainapyyntöjä oman kirjaston kautta. Kaukopalvelu on maksullista.
Valitettavasti etsimääsi nuottia ei löytynyt käytössämme olevista tietokannoista. Etsimme pääkaupunkiseudun kirjastojen, maakuntakirjastojen, ruotsinkielisten kuntien kirjastojen ja Pohjanmaan kirjastojen aineistotietokannoista sekä MetaCrawlerista (Internet).
