On epäselvää, kumpi on tämän suomenkielisen tekstin kirjoittaja: Aapo Kohonen vai Aukusti Simelius. Lisäksi joissakin lähteissä sanoittajaksi nimetään Aapo Korhonen, esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osassa 15. Esimerkiksi Kansalliskirjaston hakupalvelussa joissakin Otto Kotilaisen "Jouluyön" tietueissa on maininta: "Säveltäjä ja sanoittaja epävarmoja. Katso myös Elias Kiianmies (säv.), Auk. Simelius (san.): Tyyni on ilta jääpuvussaan, op9, nro 1, jossa on lähes sama teksti ja osin samankaltainen nuottikuva. Kiianmiehen sävellys kuitenkin todennäköisesti myöhäisempi kuin Kotilaisen." (Elias Kiianmies oli Elias Kyander vuoteen 1934 asti.) Kohonen ja Simelius ovat eri henkilöitä.
Vanhin nuotti, josta löysin Otto...
Helsingin yliopiston almanakkatoimiston mukaan Aavan nimipäivä on 25.3. Nimipäivähaku löytyy Almanakkatoimiston sivuilta Nimipäivät-osiosta osoitteesta helsinki.fhttps://almanakka.helsinki.fi/nimipaivat/.
Claes Andersson pohtii teoksessaan "Sanat että eläisimme"(1998) runon lääkitsevää vaikutusta: "Runo parannuskeinona? Niin, ehkä. Mutta ei minään pelon vaimentimena. Runon ei pidä tulla valiumin tilalle. Runon on oltava osallisena elämän pyyteettömyydestä ja - älkäämme tätä unohtako - osana elämän kauneutta. Mutta - älkäämme unohtako sitäkään, että hinta selkeästä näköalasta elämäämme ja syvällisenä osallistumisena siihen saattaa olla tuska, pelko, katumus, niin, sisäinen hajoaminen: kompassisuunta sekä valoon että pimeyteen voi olla sama. Ehkä elämän tarkoitus ei toisaalta olekaan suojattuna pysyminen. Ehkä se onkin alttiiksi asettuminen, kuten tässä surusta kertovassa runossa:
Epätoivo on ihan liian suuri sana, mutta en tiedä… Koska suru...
Hei
Valitettavasti kirjastot eivät listaa ilmastointia palveluna sivuillaan. Näillä helteillä se olisikin ihan hyvä palvelu :)
Tätä kannattaa kysyä suoraan kirjastolta. Ehkä joku henkilökunnasta osaa sanoa, onko muissa kirjastoissa ilmastointia.
Luontodokumentteja löytyy Helmet-kirjastoista edelleen runsaasti BD-levyinä. Myös molemmat mainitsemasi nimekkeet ovat saatavissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1919695__Splaneettamme%20luonnonvoimat__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2135198__Smagic%20of%20big%20blue__P0%2C1__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kun haet tämän kaltaista aineistoa, valitse Tarkennettu haku: http://haku.helmet.fi/iii/encore/home?lang=fin&suite=cobalt&advancedSearch=true&searchString=
Kirjoita hakusanakenttään esimerkiksi "luontoelokuvat" ja valitse aineisto-pudotusvalikosta BD-levy, niin saat tällaisen tuloslistan:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%...
Planeetta Maan läpimitta (halkaisija) on päiväntasaajan kohdalla 12 756,280 kilometriä. Pinta-ala on 510 miljoonaa neliökilometriä. Maan painoksi (massaksi) on mitattu 5,9737 kertaa 10 potenssiin 24 eli 5 974 000 000 000 000 000 000 000 kg.
Heikki Poroila
Mainoksen musiikillisesta toteutuksesta vastanneen Hot Spot -firman Pera Pirkola kaiveli arkistojaan ja kertoi, että kappaleen tulkitsevat Kaija Kärkinen, Ona Kamu ja Pirkola itse.
Valion piimä | Fono.fi
oman osaamisen tunnistamiseen löytyy jotakin teoksia, mistä voisi aloittaa. Teokset liittyvät usein johonkin kuten osaamisen kehittäminen kouluissa tai tietyllä alalla. Kirjoja voi hakea esimerkiksi asiasanoilla osaaminen ja tunnistaminen. Näin ei kuitenkaan hakutulos ole valtava. Sitten jos hakee pelkästään Osaaminen sanalla hakutulos on turhankin laaja. Sitten taas hakemalla vaikkapa Osaaminen ja Kehittäminen löytyy enemmänkin teoksia. Nettihakujen perusteella oman osaamisen tunnistamisessa käytetään paljon tehtäviä, ja kirjoitusharjoituksia, ja nämä kirjat eivät oikein sovellu kirjastokäyttöön. Tässä joitakin esimerkkejä kirjastomme kirjoista, mitkä vaikuttavat lupaavilta, mutta vaativat vielä lähempää tutustumista/selailua.
38.4...
Kirjasto ei ole ostanut lippuja, vaan saanut joidenkin harrastajateatterien näytöksiin muutamia lippuja ilmaiseksi asiakkaille annettavaksi. Kirjastot, joissa lippuja on ollut jaossa, ovat ilmoittaneet lipuista omissa somekanavissaan ja/tai kirjastotilassa. Oman harrastajateatterin lipuista voi halutessaan tehdä lahjoitusehdotuksen Helmet-sivuston hankintaehdotus-lomakkeen kautta: https://helmet.finna.fi/Feedback/Form/AcquisitionRequest
Satu -nimi on syntynyt 1900-luvun alussa ja on Ruotsin Saga-nimen suomalaisversio. Maarit on lyhennelmä Margaretasta ja käytetty eräänä Maria-nimen muotona. Margareta oli perimätiedon mukaan marttyyrineito ja keskiajalla suosittu naispyhimys. Janiina-nimi puolestaan on Janin naispuolinen vastine. Repo-sukunimi on ollut vanhastaan yleinen Karjalassa.
Tarkempaa tietoa kaikista edellä mainituista etunimistä löydät esim. Pentti Lempiäisen teoksesta "Suuri etunimikirja" (WSOY 1999). Kirja löytyy useimmista kirjastoista. Repo- sukunimestä löydät lisää tietoa kirjoista Mikkonen & Paikkala: Sukunimet (Otava 2000) ja Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto (SKS 1998) Kirjoja voit kysyä lähikirjastostasi. Kirjoista löytynee myös...
Kuten itsekin toteat, kiinan ja japanin kielessä käytetään erilaista kirjoitusjärjestelmää. Silloin Onnenpyörä tai kansainvälinen formaatti Wheel of Fortune ei toimi. Wikipedian osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/International_versions_of_Wheel_of_Fortune löytyvässä listauksessa ohjelmaformaatin kansainvälisistä versioista ei näy myöskään Kiinaa tai Japania. Sen sijaan muilla äänteisiin perustuvilla kirjoitusjärjestelmillä formaattia on kyllä hyödynnetty, esimerkiksi venäjän kielen kyrillisillä kirjaimilla.
Kuvauksen perusteella kyseessä vaikuttaisi olevan alunperin Pohjois-Australiasta kotoisin oleva didgeridoo. Tässä lainaus soittimen ominaispiirteistä:
"Soittimen pituus on yleensä 1–2 metriä. Reikiä puuhun ei porata, mutta putkilon kapeampaan päähän laitetaan suukappaleeksi mehiläisvahaa. Soitin saatetaan koristella perinteisin kuvioinnein, mutta myös koristelemattomat soittimet ovat yleisiä. Koska luonto on muovannut soittimen, kahta samanlaista didgeridoota ei ole.
Didgeridoon ääni tuotetaan suuaukosta puhaltamalla ja samalla huulia pärisyttämällä samoin kuin esim. trumpettiin tai pasuunaan puhallettaessa. Soitin vaatii niin paljon ilmaa, että keuhkojen tyhjäksi puhaltaminen tapahtuu jo muutamassa sekunnissa. Tämän vuoksi syntyi...
Emme valitettavasti tunnistaneet tekstiä ja sen tekijää. Toivottavasti joku kysymyksen lukija tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Tietokantaan Fennica (fennica.csc.fi) pyritään tallettamaan tieto kaikista kotimaisista kirjoista ja niiden käännöksistä. Fennican mukaan Tommy Tabermannin kirjoja ei ole käännetty muihin kieliin.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura pitää yllä tietokantaa kotimaisten runojen käännöksistä
(http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php). Tietokannasta näkyy, että yksittäisiä Tabermannin runoja on käännetty moniinkin eri kieliin ja julkaistu antologioissa. Kumma kyllä, juuri saksankieliset käännökset puuttuvat.
Kukkien laskemisen hautajaistilaisuudessa aloittavat lähimmät omaiset. Seuraavaksi kukkatervehdyksen tuovat kaukaisemmat sukulaiset, ja sitten ystävät tuttavat ja työtoverit ja lopuksi tulevat eri yhteisöjen edustajat. Erityisesti suurissa hautauksissa on hyvä sopia järjestyksestä etukäteen. Kukkienlaskujärjestys voidaan määrittää niin, että noudatetaan penkkirivien järjestystä. Lähiomaiset istuvat kirkossa pääovelta alttarille katsottaessa oikealla. Vasemmalla istuvat ystävät ja tuttavat.
Tämän tarkemmin ei käytettävissä olleissa lähteissä määritellä sitä, ketkä ovat lähiomaisia ja missä järjestyksessä heihin kuuluvat laskevat kukkansa.
Lähteet:
Aurejärvi- Karjalainen, Anneli: Perheen omat juhlat: siviiliseremoniat häistä hautajaisiin (...
Kordieriitti on melko yleinen magnesium-alumiinisilikaatti metamorfisissa kivissä. Se laajenee vain vähän lämmetessään, kestää happokäsittelyä ja äkillisiä lämpötilanvaihtelua ja johtaa heikosti sähköä. Siitä on valmistettu polarisaatiosuodattimia, sähköeristeitä, vastuksia ja lämmityselementtejä. Kordieriitti on pleokroinen eli sen väri muuttuu riippuen siitä, mistä suunnasta kiveä katsellaan. Siitä on käytetty on nimeä dikroinen eli kaksivärinen, vaikka oikeammin pitäisi puhua kolmivärisestä, sillä väri voi olla katselukulmasta riippuen lähes väritön, violetti tai kellertävän harmaa. Kivi on ainakin läpikuultava, joskus läpinäkyvä, ja kiiltää lasimaisesti. Läpinäkyviä kordieriittejä on käytetty korukivinä.Lähteet:https://www....
Vaasan yliopistossa ei voi opiskella kavatustiedettä. Vaasan kesäyliopiston avoin yliopisto-opetus sen sijaan tarjoaa Helsingin yliopiston kasvatustieteen perusopintoja verkossa.
Opintopolku https://opintopolku.fi/konfo/fi/ on hyvä lähde, jos haluat tietoa korkeakoulujen tutkintoon johtavista koulutuksista, perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaun koulutuksista sekä jatkuvan haun ammatillisista koulutuksista.
Edunvalvontavaltakirjan ei tarvitse olla lakimiehen tekemä, mutta sen täytyy sisältää tietyt asiat, mm. kahden esteettömän todistajan allekirjoitukset.Ohjeita valtakirjan tekemiseen löytyy esimerkiksi Suomi.fi -sivustolta: Edunvalvonta, edunvalvontavaltuutus ja edunvalvontavaltakirja – opas edunvalvonnasta – Suomi.fi - Suomi.fiMyös seuraavista teoksista löytyy ohjeita edunvalvontavaltuutuksesta ja valtakirjan tekemisestä:Perhe ja perintö 2025. Edilex Lakitieto Oy 2025. (s. 241-248)Kangas, Urpo: Perhe- ja jäämistöoikeuden perusteet. Alma Talent Oy 2019. (s. 263-269)
Kyseessä saattaisi olla M. M. Kayen lähes 800-sivuinen Kaukaiset paviljongit - olkoonkin, että se on ilmestynyt suomeksi vasta 1980.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11869
Kyseessä on vuosina 1978 - 1981 valmistunut 26-osainen ranskalainen animaatiosarja Olipa kerran ihminen.
Sarjasta valmistettuja DVD-tallenteita on lainattavissa kirjastoista. Tallenteiden saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla: https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.imdb.com/title/tt0264244/?ref_=ttfc_fc_tt
https://fi.wikipedia.org/wiki/Olipa_kerran_ihminen
