Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Et tiedä mitä teit..., joka löytyy ainakin kokoelmasta Pohjanpää, Lauri: Valitut runot, WSOY (6.-8.p.)s. 283. Se on myös kokoelmassa Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot, Otava, 1996,s.387.
Runon löytymisestä kuuluu kiitos Raision kaupunginkirjastolle, joka on tallentanut erityisesti antologioissa, mutta myös muualla ilmestyneitä runoja tekijän, nimen ja alkusanojen mukaan kokoelmatietokantaansa. Vaski -tietokanta löytyy osoitteesta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2 Myös Pieksämäen kaupunginkirjasto on tehnyt vastaavaa työtä.Pieksämäen kaupunginkirjaston kokoelmatietokanta http://www.pieksamaki.kirjas.to/
Hei!
Jari Niemelän kirjan Onks tiatoo mukaan Puolimatkankadun nimi
johtunee kahdesta torpasta (Puolimatkan Fält ja Puolimatkan Ståhl),
jotka sijaitsivat vanhan Hippoksen tuntumassa, Tammerkoskelta Takahuhtiin johtaneen Kosken maantien varrella,tavallaan kahden asutuskeskuksen puolimatkassa.
Metallin sorvauksesta löytyy metallitöiden kirjoista:
Autio, Arvo: Metallityöt, 1992
Hotakainen, Hannu: Omassa verstaassa, 1992
Teknisen käsityön perustyötavat / Asko Heinonen ym., 1981
Kolmiosainen TEKNISET käden taidot / [päätoimittaja: Raoul Johnsson]:osat 1-3, 2005-2006, sisältää myös metallitöiden ohjeita ja malleja joka osassaan.
Joensuun seutukirjastossa on myös joitakin vanhempia kirjoja metallitöistä ja sorvauksesta, esim.
Raivio, N.A.: Metallinsorvarin kirja. 7. P. 1972
Lisää aiheeseen liittyviä teoksia voit katsoa aineistorekisteri JOKUSESTA: http://jokunen.jns.fi/fin?formid=find2&sesid=1167371040 asiasanalla 'metallityöt'.
1. Omine nokkineen tai omin nokkineen
Kyseessä on puhekielinen sanonta, joka tarkoittaa suunnilleen sitä, että joku toimii yksinään tai ilman apua. Joskus sitä voidaan käyttää myös tilanteessa, jossa joku on toiminut oma-aloitteisesti ilman lupaa. Esimerkiksi henkilö, jota pyydetään suorittamaan tehtävä, jota hän omasta mielestään ei ole kykenevä suorittamaan yksin, voi hän vastata, että "En kykene siihen omin nokkineni" tai henkilöstä, joka suoriutui jostakin työstä ilman apua voidaan sanoa, että "hän teki työn omin nokkineen".
Venäläinen vastine sanonnalle voisi olla: совать свой нос
2. Nahkoineen karvoineen
Puhekielinen sanonta, jota voidaan myös käyttää muodossa nahkoineen päivineen tai karvoineen päivineen. Kirjaimellisesti sanonta...
Runo on Aaro Hellaakosken ja nimeltään Tyhjin käsin. Se on kokoelmassa Maininki ja vaahtopää (1924) ja myös esim. kirjassa Tämän runon haluaisin kuulla 3 (2000).
Höyryveturissa on mäntähöyrykone. Siinä höyryä ohjataan vuoron perään männän kummallekin puolelle, missä se työntää mäntää edellään. Kun mäntä on ääriasennossa, sen yläpuolella liikkuva luisti vaihtaa höyryn tulo- ja poistokanavat keskenään. Mäntä alkaa nyt liikkua toiseen suuntaan ja työntää samalla höyryn ulos. Tästä syystä purkautuva höyry tulee ulos rytmikkäinä pöllähdyksinä. Tempo vaihtelee sen mukaan, millä nopeudella konetta käytetään. Höyryveturin piipusta tulee siis ulos sekä savua että höyryä. Höyrylaivoissa voidaan käyttää erityyppisiä koneita ja monissa niistä on käytössä höyryturbiini.
Mäntähöyrykoneen toiminnasta löytyy tietoa ja havainnollinen animaatio esim. tältä sivulta: http://www.kolumbus.fi/hyvarinen.risto/hoyry.html.
Olisikohan kyseessä Martti Haavion kirjoittama satukirja "Kielotyttö", joka ilmestyi alunperin vuonna 1939 Kultainen koti -sarjassa. Kirjan kuvitus on on virolaisen Richard Kivitin tekemä.
Teos on harvinainen, mutta sitä löytyy kirjastoista kuten esim. Helsingin kaupunginkirjastosta: http://www.helmet.fi/
Valitettavasti ulottuvillamme ei ole mitään koottua tiedostoa kouluissa käytetyistä oppikirjoista, liekö sellaista koottukaan.
Jotain viitteitä varmaan kuitenkin voi saada kansallisbibliografian
https://finna.fi
tiedoista kirjojen ensi- ja viimeisistä painoksista.
Iloinen aapinen / Martti Haavio, Aili Konttinen, Ohto Oksala
1. p. 1933, 14. p. 1955 (15. näköispainos 2004 tuskin enää koulukäytössä)
Aapinen / Aatto Kaljunen, Britta Karemo, Taimi Metsikkö
1. p. 1959, 7. p. 1969
Aapiskukko : alakoulun ensimmäinen lukukirja / Aarni Penttilä
1. p. 1938, 25. p. 2007
Aapinen / Saini Knuuttila, Hillevi Kääriäinen, Maija Turunen, Touko Voutilainen
1. p. 1967, 4. p. 1971
Karjalan lasten aapinen / Aarni Penttilä
1. p. 1942, näköispainos 2004
[...
Autamme asiakasta parhaan kykymme mukaan Helmet-kirjastojen asiakastietokoneiden käytössä. Aina eivät kuitenkaan paikalla olevan henkilökunnan tiedot ja taidot tai aika riitä. Helmet-kirjastojen asiakastietokoneiden käyttösäännöissä sanotaan näin: "Muista kuitenkin, että olet itse vastuussa nettiasioimisestasi." Käyttösäännöt kokonaisuudessaan löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Asiakastietokone…
Kirjastojen työtehtävät vaativat hyvin monenlaista osaamista ja ammattitaitoa. Asiakkaiden välillä hyvinkin vaativiin tietotekniikkaongelmiin ei valitettavasti aina löydy ratkojaa.
Mervi Kunnasrannan ja Anni Raution juuri ilmestyneessä Siili Suomen luonnossa-kirjassa (Otava 2022) kerrotaan, että "nopeimmillaan siili voi lyhytaikaisesti pinkaista lähemmäs 10km vauhtiin, mutta keskimäärin se tekee matkaa runsaat kolme kilometriä tunnissa."
Samaisessa kirjassa kerrotaan mm. Hemmo-nimisestä siilistä, jonka elämää seurattiin Joensuun yliopiston siilitutkimushankkeessa vuosina 2004-2008. Hemmo oli niin vikkelä eräälläkin kesän "riiuureissullaan", että tutkijan piti vaihtaa kävelyseurannasta polkupyörään ja lopulta autoon, jolla ajeltiin Hemmon perässä öisiä pyöräteitä pitkin.
Lähde: Siili Suomen luonnossa (Otava 2022)
Tällainen mietelmä sisältyy V. A. Koskenniemen aforistiseen kokoelmaan Matkasauva : katkelmia ja säkeitä päiväkirjasta: "Puhehalunsa tyhmä jos vaientaa, hän voi hiljaista viisasta muistuttaa."
Telma on englantilaisen kirjailijan Marie Corellin luoma nimi. Hän kirjoitti 1880-luvulla yhteiskunnallisen romaanin Thelma. Romaanin päähenkilö oli Thelma-niminen norjalainen prinsessa. Nimi yleistyi nopeasti eri maissa ja sai suomessa muodon Telma.
En valitettavasti löytänyt tietoja nimen yleisyydesta.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/pages/1D0F8D865126D925…
Voisikohan nimipäivää viettä esimerkiksi jonkin samantyyppisen nimen kuten Elma, Alma, Hilma, Vilma yhteydessä?
Lähde:
Lempiäinen Pentti
Suuri etunimikirja
Lapsen veriryhmä voi olla O vain jos hän kummaltakin vanhemmaltaan perii resessiivisen, ei-dominoivan alleelin. Kysyjän esimerkissä isän veriryhmässä on kaksi dominoivaa alleelia, joten O-ryhmä ei ole mahdollinen. Lapsen veriryhmä on todennäköisesti joko A, AB tai B.
O-veriryhmän lapsen vanhemmat voivat olla veriryhmältään joko A, B tai O, mutta eivät AB. Veriryhmä O on aina alisteinen, ei-näkyvä suhteessa muihin. Tässä vielä kaavio selvennykseksi:
Vaihtoehto a)
äiti isä
AA AB
lapsi voi olla AA,AB,AA tai AB
eli 50% todennäköisyydellä joko A tai AB
Vaihtoehto b)
äiti isä
AO AB
lapsi voi olla AA, AB, AO tai BO. Veriryhmä O on aina resessiivinen, joten lapsen...
Arvo Toivolan säveltämä ja sanoittama humppa Naisten mies lienee etsimäsi laulu. Se alkaa sanoin ”Minkä luoja kerran antoi…” ja kertosäe kuuluu ”Se on Matti, joka vie kaikki naiset kauneimmat” Levyn koko nimikin on Naisten mies. Se löytyy Porin kaupunginkirjaston ja Kuopion Varastokirjaston kokoelmista, tosin vain lp-levynä. Voit tilata levyn kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
Toinen Matti ja naiset –aiheinen laulu olisi mm. J. Karjalaisen Lännen-Jukka-levyllä oleva vanha laulu Maailman Matti. Se löytyy myös esim. Suuresta toivelaulukirjasta nro 15.
Hauskoja syntymäpäiviä!
Johan Petter Winterin päiväkirjoja ei ole julkaistu kirjana, mutta Suomen sana : kansalliskirjallisuutemme valiolukemisto -teossarjan osaan numero 23 (WSOY, 1966) sisältyy hänen tekstinsä Turkulaista seuraelämää. Teosta on hyvin saatavissa yleisistä kirjastoista, joten mikäli se ei kuulu oman kirjastosi kokoelmaan, voit tehdä siitä kirjastossa kaukolainapyynnön. Johan Petter Winterin yksityisarkistoa säilytetään Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.921443).
Tässä muita päiväkirjoja, muistelmia ja kuvauksia 1700-luvun lopulta ja 1800-luvun alkupuolelta:
Aiwan kowa tapaus : kirkonvartija Tuomas Tallgrén ja hänen aikakirjansa vuosilta 1795-1837 (Wesilahti-seura, 1996)
Boswell, James:...
Kyseessä on ilmeisesti Tolstoin novelli tai kertomus "Paljonko ihminen tarvitsee maata". Se löytyy satukokoelmasta "Tolstoin tarinoita". Kirja löytyy pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista. Täällä Espoossa se on Nöykkiön, Soukan ja Omenan kirjastoissa.
Hieman vanhempi käännös "Minkä verran ihminen tarvitsee maata" löytyy novellikokoelmasta "Kolmas Hyvää yötä! : hetki lepoa kunnes nukutte : viidentoista maan kertomuskirjallisuutta 55 kirjailijan edustamana". Kirja on julkaistu vuonna 1936 ja se löytyy Pasilan varastosta.
Kysymyksestäsi jäi epäselväksi, etsitkö tietoa siitä mistä Tolstoin kirjasta teos löytyy vai haluatko mahdollisesti siitä sisällönanalyyseja tms.
Lähetä jatkokysymys jos tarkoitit jälkimmäistä asiaa.
Tämä Tolstoin kertomus löytyy ainakin teoksesta:
TEKIJÄ TOLSTOI, Leo
NIMEKE Valitut kertomukset II/ Leo Tolstoi
suomentanut Juhani Konkka Tässä teoksessa novelli on nimellä Vanha ruuna : hevosen tarina
Kysessä on todennäköisesti Virtuoso-lauluyhtye - ”Suomen Il Divo”. Suomennos nimeltään Avaruus on yhtyeen cd:llä ”Yö enkelten". Virtuoson versio kulkee hieman matalammalta kuin Antti Tuiskulla.
Laulun muut levyttäjät ovat lähinnä naislaulajia tai lapsikuoroja.
