Hieno ajatus.
Käännösohjelma ehdottaa "Paras anteeksipyyntö on muuttunut käyttäytyminen"
Itse sanoisin ehkä " Paras anteeksipyyntö on muuttunut käytös"
Muuta suomennosta en fraasista löytänyt.
Olisikohan kyseessä ehkä Heinrich Hoffmannin Struwwelpeter-kokoelmaan (Jörö-Jukka) sisältyvä runo Die Geschichte vom bösen Friederich, joka on eri kääntäjien käsissä saanut sellaisia suomenkielisiä nimiä kuin Kuinka vallattoman Wolmarin kävi, Tarina pahasta Petteristä, Julman Jussin tarina ja Tarina ilkeästä Reetrikistä?
Kuinka vallattoman Wolmarin kävi ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1869 Hoffmannin Jörö-Jukan varhaisimmassa suomenkielisessä versiossa, Lasten joulu-tauluja eli opettavaisia juttuja kuvinensa (Jörö-Jukka, Pikku Lassi joka ei soppaa syönyt, y. m.), jonka kääntäjäksi on arveltu joko Theodolinda Hahnssonia tai Yrjö-Sakari Yrjö Koskista. Vuonna 1922 kokoelma ilmestyi ensimmäisen kerran nimellä Jörö-Jukka (jolla Hoffmannin...
Aihe on sen verran rankka, että lasten ja nuorten tietokirjoissa se jätetty hyvin vähälle huomiolle. Myöskään lapsille/nuorille suunnattua nettisivustoa aiheesta en löytänyt.
Lasten ja nuorten vanhemmassa kaunokirjallisuudessa aihetta kaunokirjallisuudessa sen sijaan on käsitelty jonkin verran, esim.
Leena Lander: Kuolemaantuomitun tarina -tositarina 1600-luvun Turusta
Leif Esoerr Andersen: Noitaroihu savuaa
Aira Brink: Velhojuuri -Turun seudulle sijoittuva historiallinen romaani
Elisabeth George Speare: Rastaslammen noita
Celia Rees: Noitalapsi -Kaksi viimeksimainittua sijoittuvat Amerikkaan, puritaanisiin siirtokuntiin 1600-1700-luvuilla
Kaikissa yllämainituissa romaaneissa esiintyy oikeita historian henkilöitä ja/tai...
Sanaston sivulta löytyy tietoa tekijänoikeudesta:
Tekijänoikeus syntyy teoksen tekijälle automaattisesti teoksen luomishetkellä. Tekijänoikeussuojan saa, jos teos on riittävän itsenäinen ja omaperäinen, eli ylittää teoskynnyksen. Kirjallisuudessa tekijänoikeus syntyy sekä kirjailijalle että kääntäjälle.
Tekijänoikeus suojaa teoksen omaperäistä ilmaisumuotoa. Se ei suojaa ideaa, juonta, tietosisältöä tai teokseen sisältyvää teoriaa, vaan nämä ovat vapaasti käytettävissä.
Tekijänoikeus on voimassa tekijän (eli kirjailijan tai kääntäjän) elinajan ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä. Tekijän kuoleman jälkeen tekijänoikeus siirtyy tyypillisesti hänen perillisilleen.
Tekijänoikeus koskee siis esimerkiksi kaikkea tekijän...
Kyseessä on hollantilaisen Hendrik Groenin Viimeiset villitykset : Hendrik Groenin (83 ¼ v.) salainen päiväkirja (Pogingen iets van het leven te maken, suom. Sanna Van Leeuwen, 2017)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3534151?sid=4112137193
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimiston www-sivuilla on luettelo kielenoppaista, https://www.kotus.fi/ohjeet/opaskirjallisuutta/kielenkayton_oppaita/kie…
Verkosta on luettavissa
https://kielitoimistonohjepankki.fi/
Esimerkiksi seuraavaa kirjaa voi suositella
Katariina Iisa – Hannu Oittinen – Aino Piehl, Kielenhuollon käsikirja.
Tässä aihetta eri tavoin käsittelevää kaunokirjallisuutta:
Boyne, John: Leijuva poika
Dazai, Osamu: Ei enää ihminen
Heikkilä, Akseli: Veteen syntyneet
Hirvonen, Elina: Kun aika loppuu
Lessing, Doris: Viides lapsi
Louis, Édouard: Ei enää Eddy
Murphy, Julie: Dumblin
Oates, Joyce Carol: Elämäni rottana
Russo, Meredith: Tyttösi sun
Shriver, Lionel: Poikani Kevin
Spungen, Nancy: Nancy
Tietokirjoja:
Isyyden kielletyt tunteet (Väestöliitto, 2010)
Äidin kielletyt tunteet (Väestöliitto, 2008)
Valitettavasti varmaa vastausta en pysty antamaan kysymästäsi kirjasta. Ehdottaisin seuraavia teoksia: Busquets, Carlos: Pieni sininen kani (1994) , West, Michael: Sininen karhu (1991) tai Leppänen, Anja: Nalle sininen. Mikäli näistä mikään ei ole oikea, voit kokeilla hakea kirjaa sinisen kannen perusteella Kirjasammon kansikuvahausta.
Bis on latinaa ja tarkoittaa "kahdesti" tai "toisen kerran". Neuvostoliitossa tätä käytettiin kuvaamaan lentokonetyypin "toista" tai huomattavasti paranneltua versiota. MiG-21:n kohdalla se tarkoitti jälkimmäistä. Bis oli MiG-21:n "äärimmäinen" versio.
Käytäntö oli peräisin Ranskasta, oletettavasti koska Venäjän lentokalusto oli suurimmaksi osaksi hankittu sieltä, ja sitä käytettiin jo I-2-hävittäjän uudelleen suunnitellusta toisesta versiosta vuonna 1928.
Lähteet:
https://en.wiktionary.org/wiki/bis#Latin
https://forum.dcs.world/topic/279230-bis/
http://www.airvectors.net/avmig21_1.html
https://www.fighterpilotpodcast.com/musing/aircraft-nomenclature-part-1…
https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%98-2
Maljakko saattaa olla Eino Vännin (tai Wännin) suunnittelema Liekki-maljakko. Kyseistä maljakkoa on valmistettu Kumelan lasitehtaalla 1970-luvulla. Maljakkoa löytyy myynnistä useista alan verkkokaupoista hyvin vaihtelevaan hintaan, n. 15 eurosta 125 euroon.
Toisaalla taas saman näköisen maljakon kerrotaan olevan Pentti Sarpanevan suunnittelema ns. kultaseppämalli (esim. Kaisa Koiviston kirja Suomalaisia lasimaljakoita, ISBN 978-951-0-37039-1).
Esimerkiksi antiikkiliikkeet ja huutokauppakamarit tunnistavat esineitä ja arvioivat niiden arvoa. Tällainen palvelu on usein maksullista, mutta maksutontakin palvelua löytynee. Lasiesineen hintaan vaikuttavat monet seikat, mm. lasin väri ja esineen kunto sekä mahdollinen signeeraus...
Kappale "Hämärän prinsessa" on alunperin ilmestynyt LP-levyllä "Laivat" vuonna 1985. Levyn kustantaja on AAB Tuotanto, kustantajan tuotenumero AABLP 101.
Uusintajulkaisuna ilmestyneessä CD-levyssä "Laivat" (v. -98) -kappaleen kustantajaksi mainitaan kuitenkin sekä AAB Tuotanto että Love Kustannus, ja levyn tuotenumero on JHNCD2522.
Lumihiutaleita löytyy Saa laulaa 1-2 musiikin oppikirjasta. Voi hyvä tavaton -kappaleeseen ei löytynyt nuottia. Tarkoititkohan Joulu saapuu -kappaleella Rannankarin Joulu on ovella -laulua, sillä häneltä ei löytynyt tuon nimistä kappaletta? Siihen on nuotit Seikkailujen lukukirja : musiikkiopas -kirjassa, sitä ei tosin löydy Helmetistä. Voit pyytää sitä kaukolainaksi, ole siitä yhteydessä omaan kirjastoosi.
"Ennamari" on yhdistelmä nimistä Enna ja Mari, virallisella nimipäivälistalla sitä ei ole. Myös muotoa "Enna-Mari" ja "Enna Mari" esiintyy. Wikipedian artikkelin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Enna) mukaan "Enna" voisi olla friisiläinen nimi, mutta myös muita arvailuja esitetään. Nimi on annettu vuoden 2012 loppuun mennessä 1065 henkilölle. Virallinen nimipäivä on nykyään 23. tammikuuta.
"Mari" on lyhyt muoto yleisestä ja suositusta nimestä Maria. Mari-nimisiä naisia oli vuoden 2012 loppuun mennessä ollut yli 25000. Googlaamalla löytyy myös nimiä "Ennimari" ja "Enni-Mari", joten kyseessä on toistaiseksi epävirallinen, itse tehty yhdistelmä.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Poistumislupa mainitaan vuoden 1971 laissa. Siinä määrättiin, että enintään neljän kuukauden pituista vankeutta suorittavalle vangille voidaan antaa lupa poistua vankilasta vain vaikeasti sairaana olevan omaisen tapaamista tai hautaamista tai muuta tärkeää syytä varten. Neljää kuukautta pitempää rangaistusta suorittavalle voidaan antaa lupa poistua vankilasta lyhyeksi ajaksi.
Nykyään poistumislupia myönnetään valtaosaan poistumislupahakemuksista. Vuonna 2016 anotuista 17 776 poistumisluvasta myönteisen päätöksen sai 13 813 kappaletta eli 78 %. Suurin osa poistumislupa-anomuksista ratkaistaan vankiloissa. Elinkautisvankien ja koko rangaistusta suorittavien poistumisluvista päättää Rikosseuraamuslaitoksen...
Hyvä lähde esitelmän tekoa varten voisi olla Marko Gustafssonin kirja Miten minusta tuli minä (WSOY, 2009). Siinä on parinkymmenen sivun artikkeli Orvokki Autiosta. Kirjaa on Helmet-kirjastojen kokoelmissa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1924040
Orvokki Autiosta on kysytty aiemminkin. Tässä linkit vastauksiin, joista löydät lisää kirjalähteitä ja viitteitä lehtiartikkeleista:
https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-yhdeksannella-luokalla-ja-minun?from=term/251573&language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/etsisin-tietoa-orvokki-autiosta-erityises…
Vastauksissa mainittuja aikakauslehtiä säilytetään Helmet-kirjavarastossa Pasilan kirjastossa.
Memristori eli muistivastus yhdistää muistin ja vastuksen toiminnot yhteen komponenttiin. Se muistaa aiemman jännitteensä. Tämän ansiosta siitä voi olla suurta hyötyä tietotekniikassa. Siitä voitaisiin rakentaa käyttömuisti, joka toimii yhtä nopeasti kuin RAM mutta joka säilyttää tietonsa, kun virta katkaistaan. Tietokoneen käynnistysaika saattaisi myös pienentyä silmänräpäykseen.
Memristori vaatisi vähemmän virtaa toimiakseen ja pystyisi tallentamaan enemmän tietoa kuin samankokoinen perinteinen muistipiiri. Se myös kestäisi erittäin hyvin säteilyä. Memristorit nähdään myös hyödyllisinä keinotekoisten neuroverkkojen rakentamisessa, koska niiden toimintaperiaate muistuttaa aivojen synapsien toimintaa.
https://fi....
Modernismi isminä, aatesuuntana, tarkoittaa 1800-luvun lopulla ja1900-luvun alkupuolella alkaneita eri suuntauksia kuvataiteessa, arkkitehtuurissa, muotoilussa, musiikissa, kirjallisuudessa, tanssissa ja teatterissa.
Modernismin vaikutusalueena voidaan pitää seuraavia alueita: Euroopan katoliset ja protestanttiset maat, Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Eteläfrikka, Australia ja Uusi Seelanti sekä Itä-Euroopan ortodoksiset maat, alkuperäisväestöä lukuun ottamatta. Modernismi ajatussuuntana oli lähtöisin Euroopasta ja Venäjältä/Neuvostoliitosta. Muualla maailmassa voi olla uudistusmielisiä suuntauksia, mutta niitä kutsutaan eri nimellä.
Modernismin aallot saapuivat Suomeen vähän myöhemmin, mutta...
Network Readiness Indexistä (NRI) on käytetty suomennosta tietoyhteiskuntaindeksi eli verkkovalmiusindeksi (Liikenne- ja viestintämininisteriö, 2003), mutta ilmeisesti se ei ole sen suuremmin kielenkäyttöön juurtunut, vaan uutisoinneissa käytetään yleensä alkuperäistä englanninkielistä termiä.
Kainuusta ja Kajaanista on kirjoitettu varsin kattavia paikallishistorioita, ja nämä käsittelevät myös isovihaa ja sen jälkeistä aikaa alueella. Tässä muutamia kirjoja:Vartiainen, A. (1980). Kajaanin kaupungin historia. I: Isonvihan loppuun / kirjoittanut A. Vartiainen (Uusintapainos.). Kajaanin kaupunki.Tyrkkö, M. (1980). Kajaanin kaupungin historia. II: V. v. 1717-1809 / Martti Tyrkkö (Uusintapainos.). Kajaanin kaupunki.Huurre, M., Keränen, J., Mielikäinen, J., Huurre, M., Keränen, J., & Huurre, M. (1986). Kainuun historia: 1, Esihistoria. Kainuun maakuntaliitto.Turpeinen, O., & Mielikäinen, J. (1985). Kainuun historia. 2: Väestö ja talous 1721-1982. Kainuun maakuntaliitto.Heikkinen, A. (1986). Kainuun historia. 3: Hallinto ja...
