Seuraavat ovat perusteoksia Kotkan historiasta:
-Anttila, Leo: Kotkan historia. Osa 1. 1953.
-Anttila, Leo: Kotkan historia. Osa 2. 1955.
-Korhonen, Martti ym.:Kymistä Kotkaan. Osa 1, Seudun kehitys pyyntikulttuurista teollistumisen aikaan. 1999.
-Korhonen, Martti ym.: Kymistä Kotkaan. Osa 2, Kaupungin kehitys teollisuuden kasvusta tietoyhteiskunnan aikaan. 2002.
-Ulvinen, Arvi: Kymin historia 1. 1960.
-Kallio, Veikko: Kymin historia 2. 1990.
Hän on Martti Tiuri (1925-2016). Hän toimi kansanedustajana 1983-2003.
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/279.aspx
Luettelo Suomen eduskunnan ikäpuhemiehistä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskunnan_ik%C3%A4puhemies#Vanhin_elossa…
Tarkoitatko ehkä kappaletta "Keltaiset banaanit", joka alkaa: "Hei Hondurassa rannalla sen puhtahalla sannalla"? Laulussa lauletaan myös: "He paljon banaaneita syö, ja siinä onkin päivän työ, sen päälle banjojaan he lyö". Sen ovat säveltäneet ja sanoittaneet Valto Tynnilä ja Martti Jäppilä. Sen on levyttänyt esimerkiksi Dallapé-orkesteri solistinaan Veli Lehto (eli Viljo Lehtinen). Tämä levytys on vuodelta 1931.Keltaiset banaanit Yle Soiva arkisto:https://areena.yle.fi/podcastit/1-63858870
Akuankka.fi-sivustolla sanotaan, että "muiden käsikirjoittajien sijoittaessa Ankkoja sulavasti nykyajan teknologisten ihmeiden äärelle, halusi Rosa käsikirjoittaa Ankkansa vaappumaan suunnilleen 1950-luvulle. Siis samaan aikakauteen, johon Barksin suuret ankkatarinat osuvat." Tarkemmista vuosista ei löytynyt tietoa. Arvatenkin myös vanhoihin historiallisiin tarinoihin pohjautuvien sarjakuvien "nykyhetki" on 50-luvulla.
Lisää tietoa sivuilta:
https://www.akuankka.fi/piirtaja/15/don-rosa
Puutarhamansikka on Amerikasta kotoisin olevan virginianmansikan (Fragaria virginiana) ja chilenmansikan (Fragaria chiloënsis) risteytys. Sitä voi Suomessakin tavata luonnosta villiytyneenä, mutta sen alkuperä on aina tarhassa. Hoidettujen tarhojen ulkopuolella sen marjojen koko pienenee.
Ennen nykyistä puutarhamansikkaa Suomessa on viljelty eurooppalaista alkuperää olevaa ukkomansikkaa (Fragaria moschata), jota sitäkin voi edelleen tavata luonnosta vanhojen puutarhojen liepeiltä.
Pienimarjainen ahomansikka (Fragaria vesca) on Suomessa luonnonvarainen laji.
Lähteet:
Luontoportti: https://luontoportti.com/t/2657/virginianmansikka, https://luontoportti.com/t/252/ahomansikka, https://luontoportti.com/t/1198/ukkomansikka
Suomen...
Pekka Sammallahden Saamelais-Suomalainen sanakirja (1989, 35.000 sanaa): Nuolos-Nuolus (adverbi) = irti [jostakin nyöritetystä, paloitetusta tai sidotusta. Nuolus,-u´llo = purkaantunut (sidotusta t. nyöritetystä) , nyörittämätön, pauloittamaton (kengästä, jaloista tms.), sitomaton (kengännauhoista tms.) Käännösten ja paikannimien muiden osien välistä yhteyttä voi kai vain ihmetellä.
Pieksämäen kaupunginkirjaston kokoelmista on mahdollista hakea kyseisestä aiheesta tietoa Web-Origossa muun muassa hakusanoilla amerikansuomal* ja siirtol*.
Esimerkiksi seuraavat amerikansuomalaisia käsittelevät teokset kuuluvat Pieksämäen kokoelmiin:
Aaltonen, Markus: Ameriikan Antti
Kero, Reino: Suomalaisina Pohjois-Amerikassa
Sariola, Sakari: Amerikan kultalaan: amerikansuomalaisten siirtolaisten sosiaalihistoriaa
Tuuri, Antti: Ameriikan raitti
Yli-Olli, Marjatta: Amerikan-siirtolaisuuteen liittyvä muistelukerronta Pohjanmaalla
Lisäksi Silja Pitkäsen ja Ville-Juhani Sutisen uutuusteos Amerikansuomalaisten tarina (Tammi, 2014) sisältää useita lähdeluetteloita ja runsaasti tuoretta tietoa aiheesta. Kirjaa ei ole Pieksämäen...
Kahvilan miehille tiedoksi, että sanalla "pokka" on useita, toisiinsa liittymättömiä merkityksiä ja sen myötä alkuperiä.
Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle merkitykset "pokeri" ja "pokerinaama":
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/pokka?searchMode=all
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo, että molemmat sanat on mainittu jo Elias Lönnrotin sanakirjassa 1880, mutta Lönnrotin pokeri merkitsi nyrkkeilyä, ja on mahdollisesti lainaa englannin kielen poker-sanasta sanan alkuperäisemmässä merkityksessä. "Pokka" taas on venäläisperäinen ja merkitsee sivua tai kylkeä.
Kolmas "pokka" on kylä Lapissa, Kitisenlatvalla Koillis-Kittilässä. Suomenkielinen nimi on mukaelma pohjoissaamesta, ja sen pohjana on ollut ...
Voisiko laulu olla valssi nimeltä Elämän aalloilla? Sen kertosäkeessä lauletaan "Annoin sydämen / annoin nuoruuden" ... sekä "Annoin suudelman / tunsin, rakastan".
Laulun levytti Reijo Taipale v. 1995 albumilleen Natalie. Sen sävelsi ja sanoitti Reijo Lumisalmi.
"Sire" on ollut kuninkaan puhuttelusana ainakin Isossa-Britanniassa ja Ranskassa. Englannin kielessä se merkitsee myös urospuolista vanhempaa, ja sitä käytetään erityisesti puhuttaessa hevosista ja koirista.
Lähteet:
The Britannica Dictionary: https://www.britannica.com/dictionary/sire
Larousse: https://www.larousse.fr/dictionnaires/francais/sire/72928
Suomennos löytyy Kadonnutta kahvilaa etsimässä -kokoomateoksesta, jonka ovat toimittaneet Eero Balk ja Tapani Kärkkäinen (Otava, 2000, 951-1-15972-0).
Tästä suomennoksesta kuitenkin puuttuu pieni pätkä tekstiä, toinen resitatiivi, joka saksaksi alkaa sanoilla "Du böses Kind, du loses Mädchen...". Vapasti suomennettuna (ilman runomittaa) se kuuluisi: Ilkeä lapsi, huonotapainen tyttö; milloin saan tahtoni läpi: luovu kahvista! - Voi isä, älkää olko niin ankara. Jos en saa juoda kolmea kupillista kahvia päivässä, kärsin tuskasta kuin vuohi paistinvartaassa.
Hieno ajatus.
Käännösohjelma ehdottaa "Paras anteeksipyyntö on muuttunut käyttäytyminen"
Itse sanoisin ehkä " Paras anteeksipyyntö on muuttunut käytös"
Muuta suomennosta en fraasista löytänyt.
Helmet-kirjastojen Sateenkaarihyllyistä löytyy paljon sukupuoli-identiteettiä koskevia lukusuosituksia ja Kallion kirjaston tekemästä jutusta pääsee hyvin alkuun:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kallion_kirjasto/Jutt…
Hakusanalla 'sukupuoli-identiteetti' antaa Helmetin aineistohaku runsaasti luettavaa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssukupuoli-identiteetti__Or…
Op-pankkiryhmällä on pitkä historia. Sen historia lasketaan alkaneeksi vuodesta 1902, kun Osuuskassojen Keskuslainarahasto (OKO) perustettiin. Vielä vanhempia ovat yksittäiset osuuspankit, joita kutsuttiin aluksi osuuskassoiksi. Osuuskassat ja osuuspankit ovat siis osuustoimintaperiaatteella toimivia pankkeja. OKO ja Op ovat / olivat niiden keskusjärjestöjä.
Lähteet:
Tietoa OP-ryhmästä, historia lyhyesti
https://www.op.fi/op-ryhma/tietoa-ryhmasta/op-lyhyesti-historia
Kirjallisuutta:
Kuusterä, Antti : Lähellä ihmistä - osuuspankki toiminta 100 vuotta. Otava, 2002
Erilaisia suojaavia maskeja käyttävät jalkapalloilijat, jotka ovat aiemmin saaneet kasvoihinsa luunmurtuman tai muun vamman. Englanninkielisissä teksteissä niistä käytetään nimeä "face mask" tai "mask", suomeksi käytössä näyttävät olevan nimitykset kasvomaski tai kasvosuoja. Valmistusmateriaaliksi mainitaan muovi, ja maskit ovat yksilöllisesti mitoitettuja.Lähteet:The Guardian: https://www.theguardian.com/football/2022/nov/28/why-are-world-cup-play…Pulse Sports: https://www.pulsesports.co.ke/story/mask-on-why-the-following-players-are-wearing-masks-in-qatar-2022112713365039905YLE: https://yle.fi/a/74-20095540
Ainakin Helsingin pääkirjastossa on yhdet kappaleet. Näitä ei kuitenkaan anneta kotilainaksi, kopioita voi kyllä ottaa.
Toinen vaihtoehto on ottaa yhteyttä Turun Kaupunginkirjastoon. Jollei siellä ole omaa kappaletta säilytyksessä, voitte pyytää tilaamaan kaukopalvelun kautta kopiot artikkelista Helsingin Kaupunginkirjastosta. Helsingissä maksu kopioista on yksi euro/sivu.
Valitettavasti tähän kysymykseen en löytänyt mitään selkeää vastausta. Voisi olettaa, että rahapelit, joiden ikäraja on muutenkin 18 vuotta, ovat sellaisia, etteivät niihin voi osallistua alaikäiset. Samaa voisi olettaa parinmuodostus-, -vaihto- tai -pettämiskilpailuista. Janne Porkan haastattelusta käy ilmi, että Onnenpyörää on on nauhoitettu laivalla silloin, kun hän sitä juonsi, joten voi olla, että sekin on ollut yksi syy ikärajaan, https://www.mtv.fi/viihde/televisio/artikkeli/missa-he-ovat-nyt-janne-p…;
Onnenruudut on näköjään ollut myös MTV:n ohjelma. Valitettavasti MTV lupaa palautesivullaan kylläkin lukea kaikki palautteet, muttei vastata niihin, joten en tiedä, hyödyttäisikö sinun kysyä sieltä, palaute löytyy...
Kyseessä voisi olla Sergio Endrigon säveltämä "L'arca di Noe", jonka tunnetaan Jaakko Salon suomeksi sanoittamana nimellä "Nooakin arkki". Kertosäkeistö on ainakin hyvin lähellä tuota.
"Nooakin arkki" Tapani Pertun esittämänä (YouTube)
Kirjavalikoiman rajaamiseen henkilöiden puoluekannan tarkkuudella eivät kirjastotietokannat ja muut käytettävissä olevat apuvälineet kovin sujuvasti taivu, joten valitettavasti tyytyminen on 1960- ja 1970-lukujen maaseudun yhteiskunnallisia oloja ja ongelmia tarkasteleviin romaaneihin hieman alkuperäistä tehtävänantoa väljemmin rajauksin. Tässä kuitenkin joukko kirjoja, joista saattaisi ainakin jonkin verran toivotun kaltaisen viitekehyksen mukaista kuvausta löytyä:Arvola, Oiva, Kesäpäivän seisausHeikkinen, Jalo, KolhoosiHeikkinen, Jalo, Nälkämaan marssiHujala, Marja, Maailma sitten vieroittiKuronen, Ville, Kylätön tieLaurila, Leo, Viimeisestä talostaLeväsalmi, Aarne, Paikka maan päälläMoilanen, Aimo, Lumi peittäköön maanPaalanen, Rauni,...
