Tampereella toiminut Nuorisolaivayhdistys ry järjesti tällaisen kilpailun vuonna 1970. Mustalahden satama-altaan jäälle jätettiin auto ja yhdistys järjesti arvauskilpailun uppoamisajankohdasta. Auto huljahti jäiden läpi lopulta keskiviikkona 6. toukokuuta.
Hymy-lehti oli 60-70-lukujen aikana upottamassa kujplavolkkaria ainakin Hämeenlinnan juhannusjuhlilla. Laulaja Irwin Goodmanin piti pelastautua järveen upotetusta autosta. Kupla ei uponnutkaan, vaan jäi pinnalle kellumaan.
Joni Mitchellistä on suomeksi saatavilla kirja Joni Mitchell omin sanoin : lauluntekijän elämä (Nemo, 2015), Epe Heleniuksesta kertoo Timo Kanervan Epe : levymoguli (Johnny Kniga, 2021).
Suomimakkara ei ole tuotemerkki, vaan yksi perinteisen suomalaisen lenkkimakkaran nimityksistä. Moni valmistaja teki ja tekee tavallista lenkkimakkaraa tummapintaisempaa suomimakkaraa. Vahvimmin suomimakkara kuitenkin kytkeytyy forssalaisen Hakalan makkaratehtaan nimeen.
Jyrki Pöysän luonnehdinta suomimakkarasta käy lähes määritelmästä: "Nykyisen lenkkimakkaran edeltäjä halpana yleismakkarana oli pitkästä, luonnonsuoleen pakatusta kiekurasta asiakkaalle määrämittaan leikattu 'suomimakkara', 'hampparinkäyrä' tai 'halpamakkara'."
1950-luvun lopulle saakka lenkkimakkarasta puhuttiin yleisesti suomimakkarana. Vasta, kun makkaraa 60-luvun alkupuolella alettiin pakata keinosuoleen ja se sai nykyisen lenkin muodon, alettiin varsinaisesti...
Ilta-Sanomissa on julkaistu 6.2.1975 uutinen, jonka mukaan "Suomen kuvalehdessä julkaistiin viime viikolla Salaman nimissä jo vuonna 1945 painettu Tauno Penttisen runo". Vuonna 1975 helmikuun 6. päivä on ollut viikon 6 torstai. Oletettavasti siis kyseinen Kuvalehden numero on siis numero 5/1975, joka on ilmestynyt 31.1.1975. Kannessa ainakin luvataan "Neljä Hannu Salaman runoa".
Suomen kuvalehden sivuilta (https://suomenkuvalehti.fi/) löytyvät digitaalisessa muodossa kaikki lehden numerot vuodesta 1916, mutta niihin on käyttöoikeus vain lehden Digipalvelun tilaajilla.
Suomen kuvalehden vanhat vuosikerrat löytyvät Varastokirjastosta (http://www.varastokirjasto.fi/fi/), joka toimittaa artikkelikopiota kaukopalveluna kirjastoille....
E-kirjojen lukemiseen tarvitaan kirjastokortti, ja sen voi saada vain, jos on osoite Suomessa. Joten valitettavasti ulkomailla asuvan ei ole mahdollista käyttää kirjastojen e-kirjapalveluja.
Kirjastojen e-aineisto on myös kirjasto- tai kirjastokimppakohtaista, joten tietyn kirjaston e-kirjoja pääsee lukemaan vain sen alueen kirjastokortilla.
Jonkin verran on olemassa myös rajoituksetta luettavia e-kirjaklassikoita verkossa. Alla linkki kirjastot.fi-sivulle:
https://www.kirjastot.fi/uutiset/uutiset/rajoituksetta-luettavia-e-kirj…
Areenasta löytyy Metsäradion lähetyksiä vasta 2011 alkaen.
https://areena.yle.fi/audio/1-2742726
Yleisradion Elävästä arkistosta löytyy vain pieni historiikki Metsäradiosta ja muutama juhlaohjelmia
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/08/31/metsaradio
Sinun kannattaa ehkä vielä ottaa suoraan yhteyttä Yleisradioon ja varmistaa sieltä, löytyykö näin vanhoja ohjelmia.
Yhteydenotot ja palaute: https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
Voisiko olla kyseessä Marja-Leena Nikander - Aili Jantunen, Ruotsin kielioppi, https://lapinkirjasto.finna.fi/Record/lapinkirjasto.6193? Kansikuva löytyy esim. Goodreadsista, https://www.goodreads.com/book/show/30225496-ruotsin-kielioppi. Toinen vaihtoehto voisi olla Ossi Lahti - Eino Miettinen, Ruotsin keskeinen kielioppi.
Omista tietolähteistämme ei löydy mainintaa kemiallisesta yhdisteestä 'carboxyhydrosailic acid'.
Web-selain britannica (www.britannica.com) reagoi hakuun antamalla yhdisteen nimeltä `carbocylic acid'.
On mahdollista, että kyseessä on aivan uusi yhdiste. Kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä Teknilliseen korkeakouluun
Vieraan sivilisaation asuinpaikassa olisi oltava ainakin paperikirjan valmistukseen tarvittavia valmistusaineita kuten puumassaa tai muita kasvikuituja, jotta minkäänlainen tieto voitaisiin niihin säilyttämistä varten painaa. Tietoa on täällä meidän planeetallamme ennen paperikirjaakin säilytetty, ja lukuisia tapoja säilyttää sitä muulla tavoin on kehitetty paperille painamisen jälkeen.
Meidänkin planeetallamme on siis keksitty monia tapoja säilyttää tietoa. Paperikirjan tai jonkin vaihtoehtoisen tiedon säilytystavan keksiminen jossakin muuallakin maailmankaikkeudessa on varmaankin mahdollista, mutta todennäköisyydestä on vaikea sanoa mitään...
Siirtolaisiksi lähteneiden sukulaisten jäljittäminen on kiintoisaa, mutta haastavaa. Vapaasti verkossa käytettävissä olevista tietokannoista ei yksityiskohtaisia tietoja siirtolaisista löydy, mutta sekä Siirtolaisuusinstituutti että Suomen sukututkimusseura osaavat varmasti ohjata oikeiden lähteiden pariin:
http://www.migrationinstitute.fi/
http://www.genealogia.fi/siirtolaisuus
Ulkoasiainministeriö ylläpiti ulkomailla vuosina 1918–1950 kuolleiden Suomen kansalaisten tietokantaa: Ulkomailla kuolleita suomalaisia koskeva kirjeistö löytyy fyysisenä kappaleena Kansallisarkistosta Turusta. Kansallisarkistolla on myös asiakirja- ja tietopyyntöpalvelu.
Lisätietoa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/...
Nuottia Esa Pethmanin säveltämän The Flameen ei näytä olevan saatavissa.
Music Finland -nuotistosta kerrottiin, että Edition Coda -kustantamo julkaisi The Flamen vuonna 1964 yhdessä toisen Pethmanin sävellyksen kanssa. Jälkimmäisen eli Finnish Schnapps -kappalen tiedot löytyvät Kansalliskirjaston Viola-tietokannasta, mutta yhtään fyysistä nuottipainosta ei näytä olevan sen tai muidenkaan kirjastojen kokoelmissa.
Edition Coda myytiin 90-luvun alussa Fazer Musiikki Oy:lle, joka pian sen jälkeen fuusioitiin amerikkalaiseen Warner/Chappell Musiciin. Warner/Chappell on sittemmin luopunut nuottien julkaisutoiminnasta, joten uutta painosta nuotista ei siltä ole saatavissa - ellei sitten jokin toinen taho hanki siltä julkaisulupaa.
https://core...
Voisiko kyseessä olla John Brosnanin Sky Lords -trilogian kolmas osa The Fall of the Sky Lords (https://www.goodreads.com/book/show/1348008.The_Fall_of_the_Sky_Lords)? Trilogian ensimmäinen osa on suomennettu nimellä Taivaan valtiaat.
Houreesta heränneenä omenapuita katseli Yrjö Jylhä. Kysymyksessä siteeratut säkeet ovat Kurimus-kokoelmaan (Otava, 1928) sisältyvän runon Hiljainen vieras ensimmäinen säkeistö:
"Olin houreesta herännyt juuri / ja raotin silmiäin / ja pihalla omenapuiden / lumivalkeina kukkivan näin."
Löysin esitelmän, jossa mainitaan runo Tyyne Saastamoisen tekemäksi. https://www.coccyxmed.fi/esitelmat-conferences/lahti-et-tyyne-saastamoinen/
Päivät putoavat kuin siemenet maahan, kasvaa puu,
jonka varjossa on hyvä olla, jos muistan olla onnellinen.
(Ehkä tämä on vain syksyä 1972)
Piki kirjaston hakutulos
Löysin Google-haulla "rakennusten karttamerkit väritykset peruskartta" Karttapalvelun käyttöohjeen vuodelta 2017.
Siinä sivulla 6 kerrotaan, että kirkolliset rakennukset merkitään yleensä violetilla merkitään kirkolliset rakennukset. Asuinrakennukset merkitään peruskarttaan mustalla, lomaasunnot vihreällä, teollisuus harmaalla ja liike- ja julkiset rakennukset vaaleanpunaisetlla. Muut rakennukset merkitään vaalena harmaalla.
Olisiko S-talo siis seurakuntatalo? Eri aikojen kartoissa väritykset saattavat vaihdella.
Tämän Fröbelin palikoiden sivulta löytyvän puuhamonisteen mukaan hahmot ovat F-ukko ja P-ukko. Ilmeisesti ne edustavat nimen Fröbelin Palikat alkukirjaimia ihmismäisiksi tyyliteltyinä.
http://www.frobelinpalikat.fi/puuha/tehtava1.pdf
Jaan Kaplinskin kolmenkymmenen vuoden ajalta kootuista kirjoituksista koottu teos "Rajalla jota ei ole : merkintöjä tiedosta, tietoisuudesta, uskosta" ilmestyi vuonna 1992 Otavan kustantamana.
