Kyllä sota-aikana oli jo kärpäspaperia. Tanglefoot-nimisessä yhtiössä keksittiin 1880-luvulla laittaa risiiniöljyä, hartsia/pihkaa ja vahaa kärpäspaperiin, jolloin se toimi hyvin kärpäspyydyksenä. Aikaisemmat paperit olivat olleet huonosti toimivia, koska ne olivat joko liian kuivia tai liian märkiä.
https://www.tanglefoot.com/more-130-years-history
Ohessa erilaisia kärpäspaperipakkauksia 1900-1940-luvuilta suomalaisista museoista Finna.fi -hakupalvelusta:
https://finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:TMM19051:75
https://finna.fi/Record/yo-museo_ah.M011-1476486
https://finna.fi/Record/yo-museo_ah.M011-1503458
Kasvit valmistavat tärkkelystä glukoosista yhteyttämällä. Molekyylitasolla tapahtuu polykondensaatioreaktio. Glukoosi on monosakkaridi. Yksittäiset glukoosiyksiköt liittyvät toisiinsa hydroksyyliryhmiensä kautta polysakkarideiksi. Tärkkelys on tuhansien glukoosiyksiköiden muodostama ketju. Ketju muodostaa kierteisiä ja elastisia rakenteita, koska hydroksyyliryhmät ovat suuntautuneet alaspäin.
Rakenteensa ansiosta tärkkelys ei liukene kylmään veteen, toisin kuin glukoosi. Tärkkelyksessä glukoosiyksiköiden sisältämä energia voidaan varastoida pienempään tilaan. Kasvit valmistavatkin tärkkelystä vararavinnoksi.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%A4rkkelys
https://peda.net/sievi/sievin-lukio/oppiaineet2/kemia/kemia2/...
Kappaleeseen ei valitettavasti löydy harmonikkanuottia, ainoastaan kosketinsoitin/sointumerkit sisältäviä nuotteja (esim. Osa elämääni : Lauri Jauhiaisen lauluja). Jauhiainen on kyseisen kappaleen säveltäjä.
Noin prosentti liskoista pystyy lisääntymään partenogeneesin avulla. Siinä naaraat kloonaavat itsensä tuottaen jälkeläisiä, joilla on sama perimä kuin vanhemmallaan. Joidenkin tutkijoiden mielestä tällaiset lajit ovat alttiimpia sukupuutolle, koska niiden geneettinen vaihtelu sukupolvesta toiseen on vähäistä.
Lisätietoa: National Geographic Suomi
Kirjastotyö on monipuolista ja vaihtelevaa, joten monenlaisesta osaamisesta on hyötyä. Työelämässä tarvittava osaaminen riippuu paljon työtehtävistä ja työnimikkeestä, joten yleispätevää listausta on vaikea tehdä. Kannattaa lähteä liikkeelle omien mielenkiinnonkohteiden kautta ja miettiä myös sitä, millaisissa tehtävissä haluaisit tulevaisuudessa työskennellä.
Aineistontuntemus on tärkeää. Avoimen yliopiston puolelta kirjallisuuden tuntemusta voi kartuttaa esimerkiksi suorittamalla kotimaisen kirjallisuuden tai yleisen kirjallisuustieteen perusopintoja. Suosittelen kartuttamaan myös e-aineistojen hallintaa ja osaamista. Kannattaa opetella käyttämään kirjastojen erilaisia e-aineistoja.
Pedagogisesta osaamisesta on hyötyä ja avoimen...
Mehiläisvahaa on perinteisesti käytetty nahkarasvana. Markkinoilla on myös saatavilla useita erilaisia puunsuojaukseen tarkoitettuja mehiläisvahapohjaisia tuotteita. Vaha levittyy ainakin puun pintakerroksiin.
Mehiläisvahaa voi olla ainesosana huonekaluöljyssä, tai pääasiallisena raaka-aineena puunkäsittelyaineessa. https://haluunton.fi/products/beewax
Englanninkielisin hakulausein "beeswax wood finish" tai vaikka "beeswax wood polish" löytyy verkosta runsaasti erilaisia tuotteita.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mehil%C3%A4isvaha
Talvisotaa edeltäviä karttoja Kuusamosta löytyy esimerkiksi Kansalliskirjaston digitoiduista kokoelmista: https://www.doria.fi/handle/10024/79170/browse?type=subject&value=Kuusamo
Poen novelli "Varastettu kirje" löytyy ainakin seuraavista kokoelmista:
- Alfred Hitchcockin valitut jännärit 2, Viihdeviikarit 1980
- Kauhutarinoita, Valitut palat 1995
- Rue Morguen murhat ja muita kertomuksia, WSOY 1975, uusi painos 2000
Rue Morguen murhat ja muita kertomuksia saa lainattavaksi HelMet-kirjastosta.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1458550~S9*fin
Myanmarilaisen (ent.Burma) tietolähteeni mukaan kyseessä on gongi. Tämä kyseinen gongi on kertomasi mukaisesti ns. "ruokagongi" (dinner gong). Käytännössä siis lyömäsoitin, vaikkakaan tätä yksilöä ei varsinaisesti musisointiin käytettykään. Kyseisen kaltaisia gongeja valmistettiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.
Valmistusmateriaaliin on pelkän kuvan perusteella hankala ottaa kantaa, mutta on näitä valmistettu mm. messingistä.
Valitettavasti kirjastoilla ei ole yhteistä aineiston hankintaan eikä siis myöskään kanavaa, jossa aineistoa jaellaan kaikkiin kirjastoihin. Kirjastoille voi tarjota aineistoa muutamalla eri tavalla. Kirjastohakemistosta löytyvät kirjastojen yhteystiedot, https://hakemisto.kirjastot.fi/. Sieltä voi poimia esimerkiksi isoimpien kirjastojen tiedot ja tiedustella, ovatko he kiinnostuineita vastaanottamaan levyn. Tuohan on hyvin kiiinnostava sisältö, joten se voisi kiinnostaa sellaisiakin kirjastoja, joilla ei musiikkiaineistoa enää ole. Toinen vaihtoehto on tarjota levyä kirjastoille, joilla on musiikkipalveluja. Lista kirjastoista löytyy musiikkikirjastot-sivulta, https://www.musiikkikirjastot.fi/musiikkipalvelut/ oikeasta reunasta....
Suomessa on kaksi ortodoksisten sankarivainajien muistomerkkiä. Toinen on Helsingin Hietaniemessä, ortodoksisella hautausmaalla http://www.ohjaaja.net/hietaniemi/pages/Hietaniemi%20-%2041.html toinen Polvijärven Sotkumassa, profeetta Eliaalle pyhitetyn tsasounan eli rukoushuoneen yhteydessä http://www.ortoweb.fi/Taipaleenpyhakot/pres0002.htm
Tiedot sotilaista löytyvät nykyään Kansallisarkistosta. Suomen Rakuunarykmentin asiakirjat on luetteloitu tunnuksella M-243 - M-261. Rakuunarykmentin aineistoja pääsee selaamaan esimerkiksi kaikkien aineistokokonaisuuksien aakkosellisesta listauksesta M-kirjaimen kohdalta (esimerkki aineistoista: https://astia.narc.fi/uusiastia/kortti_aineisto.html?id=7059291174). Aineistoja ei ilmeisesti ole digitoitu, vaan niitä pääsee katsomaan alkuperäisinä Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa, jonka tutkijasaliin ne pitää siis etukäteen tilata.
Koska asiakirjoihin tutustuminen vaikuttaa melko monimutkaiselta, suosittelen ottamaan yhteyttä Kansallisarkiston Helsingin toimipaikkaan ja selvittämään, voiko henkilökunta etsiä tiettyä henkilöä...
Juonikuvauksen perusteella kyseessä voisi olla Amelié Nothombin romaani Vaitelias naapuri. Se on julkaistu suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1997 ja pokkarilaitoksena vuonna 2001.
Kirjan kansikuva ja kuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_1292.
Atlantic Crossing on todellakin kiinnostava sarja. Se kertoo Norjan kruununprinsessa Märthan ajasta Yhdysvalloissa toisen maailmansodan aikana.
Prinsessa Märthan elämästä sota-aikaan kertoo Einar Østgaardin kirjoittama norjankielinen teos Reisen hun ikke ønsket (2005).
Märthan hovineidon Ragni Østgaardin suvun vaiheista on Birger Brunila kirjoittanut teoksen Gullichsen’s. En familjekrönika (1960).
Kirjassa Hitlerin pohjoinen rintama (2013) käydään läpi Saksan armeijan operaatioita Norjassa ja Suomessa 1939-1945.
Jan Guilloun Suuri vuosisata -romaanisarja kertoo 1900-luvun Euroopan ja maailman vaiheista kolmen veljeksen ja heidän perheittensä kautta. Sarjan kolmas osa Punaisen ja mustan välissä (2014) enteilee toista maailmansotaa ja...
Ne eroavat sienistä siten, että ne eivät ole sieniä. Eivätkä myöskään eläimiä tai kasveja. Limasienet ovat amebojen kehityslinjaan kuuluvia alkeellisia aitotumallisia eliöitä, jotka kykenevät myös liikkumaan.
Lähteet
wikipedia.fi. Limasienet.
yle.fi. Limasienet ovat oikea luonnonoikku.
Kielitoimiston sanakirja (2012) ja Suomen kielen perussanakirja (1990) suosittelevat kirjoittamaan pienellä, siis etelävaltiot, Yhdysvaltain etelävaltiot, syvä etelä. Kuitenkin Jukka K. Korpelan Vierasnimikirjassa (2012, s. 186) Etelävaltiot kirjoitetaan isolla (merkityksessä Konfederaatio). Etelää tarkoittamassasi merkityksessä ei sanakirjoista löytynyt, mutta pienellä kirjoittaminen lienee ainakin oikein.
Löydät materiaalia ryhmätyöhösi hakemalla pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistotietokannasta HelMetistä, www.helmet.fi. Käyttämällä aihehaussa termiä lähihoitajat, saat tietoa tämän päivän työstä ja koulutuksesta; termillä mielisairaanhoito löytyy esim. Karin Neuman-Rahnin alunperin v. 1924 ilmestynyt maamme ensimmäinen psykiatrisen sairaanhoidon oppikirja Sielullisesti sairas ihminen ja hänen hoitonsa, joka tällä hetkellä on saatavilla esim. Myyrmäen kirjastossa; mielenterveyshoitajat-sanalla löytyy Merja Nikkosen teos Työnä mielen hoito:naismielisairaanhoitajan elämäntarina. (saatavilla Tikkurilan kirjastosta). Lisäksi suurimmissa kirjastoissa on käytettävissä Aleksi-tietokanta, josta voi hakea aiheeseen liittyviä...
Suomalaisen Finntrion tuotannosta ei ole julkaistu koskaan minkäänlaisia nuotteja. Peter, Paul and Maryn nuotteja on kyllä olemassa, esimerkiksi HelMet-kokoelmasta niitä löytyy seitsemän erilaista. Mikään niistä ei ole toivotun kaltainen, enkä muista eläissäni nähneeni tällaista laulustemmoilla varustettua folkmusiikkinuottia. Se ei vielä tarkoita, etteikö sellaista voisi olla olemassa, mutta ainakaan HelMet-kokoelmaan sellaista ei ole koskaan saatu hankituksi. Tutkin asiaa myös Amazonin tarjonnasta, mutta sielläkään ei ollut mitään tämänsuuntaista (etsin täsmenteillä score ja authentic transcription). Näyttää vahvasti siltä, että näitten yhtyeitten stemmalaulu täytyy opetella korvakuulolta.
Heikki Poroila
Anni Polvan Tiina-kirjoja on saatavana vain c-kasetille tallennettuina äänikirjoina. Tallenteita löytyy joistakin Suomen kirjastoista, joten voit halutessasi tilata niitä kaukolainaan sitten kun kirjastot taas avataan. E-äänikirjoina Anni Polvan Tiina-kirjoja ei ole saatavana lainkaan.
C-kasetteina on julkaistu seuraavat Tiina-kirjat:
Tiina (1994)
Tiina aloittaa oppikoulun (1995)
Tiina kesälaitumilla (1996)
Tiina ei pelkää (1997)
Tiina toimii (1997)
Tiinalla on hyvä sydän (1997)
Lukija on Sinikka Törmälä ja äänitteet on kustantanut Suomen äänikirjat.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.finna.fi/
