Monilla kulttuureilla, etenkin pohjoisella pallonpuoliskolla, on ollut erilaisia suomalaisen saunan kaltaisia puhdistautumis- ja rentoutumispaikkoja. Ja siten luonnollisestikin myös omakielinen nimityksensä tälle paikalle. Pohjoisena kansana ruotsalaisillakin on ollut saunansa, jota kutsutaan ruotsiksi bastuksi. Bastu on lyhennelmä sanasta badstuga (suom. kylpytila).
Englannin kielessä sauna on lainasana suomesta. Englanninkielisissä kulttuureissa ei ole ollut omasta takaa saunaperinnettä, joten englantiin ei ole syntynyt myöskään tarvetta omakieliselle sauna-sanalle. Sama tilanne on muissakin kielissä, jotka ovat lainanneet sanan suomen kielestä.
Sauna – Wikipedia
Sauna vai tupa? ’Stuba’, kylpytilat ja juhannusihme keskiajan...
Köysillä treenaaminen on ilmeisesti nimeltään köysitreeni. (rope training)
Englanniksi myös Battling ropes (also known as battle ropes or heavy ropes). Suomeksi voimaköydet tai battle ropes.
Fit lehti kertoo kolme hyvää siitä treenata:
1. Saat upeat olkapäät ja käsivarret
Köysitreeni vahvistaa niin olkapäitä, hauiksia, ojentajia kuin kyynärvarsia. Lisäksi hankit puristusvoimaa, jota tarvitset sekä salilla että lihaskuntojumpissa.
2. Aerobinen kunto kohoaa
Fitin köysitreenissä vaihtelevat tiettyä lihasta haastavat rummutus- ja ympyräliikkeet ja isolla liikeradalla tehdyt paiskaukset sekä hypyt. Luvassa on reipasta sykkeen nousua, ja myös kestävyyskuntosi kohoaa.
3. Keskivartalo kiinteytyy
Core pääsee töihin, kun...
Finlandssvenskarnas riksförbund i Sverige vaatii suomenruotsalaisille virallisen kansallisen vähemmistön asemaa Ruotsissa, joten olettaisi yhdistyksen laskevan myös suomenruotsalaisten lapset tähän samaan vähemmistöön. Lapset voivat toki ruotsalaisessa yhteiskunnassa kasvaessaan tuntea itsensä enemmän ruotsalaisiksi kuin suomenruotsalaisiksi. Kyse on varmasti myös siitä, ovatko suomenruotsalaisten lapset Suomen vai Ruotsin kansalaisia.
Esimerkiksi Seinäjoen kaupunginkirjastossa on koottu teemaluettelo eri aiheisista lastenkirjoista, niin tieto- kuin kuvakirjoistakin. Luettelon löydät osoitteesta http://www.seinajoki.fi/kirjasto/yleiset/teemal.html Siellä on kuolema yhtenä aihepiirinä.
Tampereen kaupunginkirjasto tarjoaa mahdollisuuden tehdä hakuja aiheen mukaan satu- ja kuvakirjoihin sekä aapisiin. Tämä palvelu löytyy osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/luettelo.htm
Taiteilija Hanna Vainio kertoo itse ympäristötaiteestaan ja myös Malminkartanon huipulla sijaitsevasta Tuulet ja suunnat -teoksestaan sivulla http://www.environmentalart.net/vainio/ . Teos on kolmiosainen, siihen kuuluvat huipulle johtavat raidat, jotka muodostavat pyramidin, huipulla sijaitsevat 8 tuulipussia, jotka on sijoitettu joka ilmansuuntaan, kivinen kompassi, joka näyttää ilmansuunnat sekä kolmantena osana istutukset ja ulkoilutiet. Täyttömäen huippu on 90 metrin korkeudella merenpinnasta. Ainakin taiteilijan näkemyksen mukaan suuntien pitäisi olla ilmansuunnat. Taideteos on ollut pohjana myös elokuvalle nimeltä Sulka, http://www.elonet.fi/fi/elokuva/744163 . Teos mainitaan myös seuraavassa ympärisötaiteen merkitystä analysoivassa...
Olisikohan kyseessä Jan Lööfin kirja Vaarini on merirosvo ja kaksi muuta satua (Tammi, 1987). Kirjan ensimmäisessä tarinassa poika ja vaari seikkailevat merirosvoina maailman merillä. Vaari vangitaan ja hänet suljetaan torniin. Kun vaari on päässyt vapaaksi, poika ja vaari pakenevat saarelta. He eivät tosin lähde tornista lentävällä matolla vaan ilmalaivalla, mutta kyllä lentäviä mattojakin tarinassa esiintyy.
Vaski-verkkokirjastosta löytyvät seuraavat teokset:
Mannerheimin lastensuojeluliiton julkaisu Tepa tahtoo tietää, jossa käsitellään äidin masennusta tarinan muodossa.
Eoin Colfer: Tohtori Anna-Liisa (helppolukuiset), jonka aiheena isän masennus.
Paula Mäkinen: Mikon äiti on masentunut (kuvakirja).
Lisäksi voisi mainita Pia Lindenbaumin kirjan Kun Ollin äiti unohti (kuvakirja), jossa äiti ilmeisesti stressin seurauksena on muuttunut lohikäärmeeksi.
En löytänyt suoraa vastausta kysymykseesi. Kävin läpi yleisimpiä seksikirjoja, eikä niissä edes mainittu autocunnilingusta. Naisten itsetyydystapoja ja orgasminsaatikeinoja on kyllä tutkittu, mutta autocunnilingusta ei mainittu niissäkään. Ehkäpä se on hyvin marginaalinen ilmiö akrobaattisuudessaan.
Väestöliitosta https://www.vaestoliitto.fi/ voi kysellä lisätietoja. Siellä tehdään myös seksitutkimuksia.
Lähde:
Kari Heusala: Naisen orgasmi (Like, 2008)
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan kyseessä on äkillinen nivelreumatismi (Polyarthritis s. febris rheumatica acuta). B II tarkoittaa tässä yhteydessä vaikeaa tapausta, jossa taipumus uusintaan ja lisätauteihin; määräajaksi, jos prognoosi hyvä.
Kangasalan pääkirjastossa on varattava tila, jossa digitointi tapahtuu. Tila on varattava etukäteen, yhteystiedot ja yleistä tietoa digitoinnista löytyy kirjaston verkkosivuilta osoitteesta https://www.kangasala.fi/hyvinvointi-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjasto-ti…. VHS-digitointiin on olemassa kirjalliset ohjeet digitointitilassa, mutta niihin voi myös etukäteen tutustua kirjaston verkkosivuilla osoitteessa https://www.kangasala.fi/wp-content/uploads/2022/10/vhs-kasettien-digit…. Digitoidut videot voi tallentaa omalle ulkoiselle kovalevylle, muistikortille tai poltettavalle DVD-levylle. Digitointi tapahtuu reaaliajassa videon pyöriessä eli se kestää vähintään yhtä pitkään kuin digitoitava video.
Laulun nimi on "Maria". Sen on säveltänyt Antti Hyvärinen ja sanoittanut Raul Reiman. Maria on "nuori vaimo Pedro Gonzalesin". "Jos juntta hallitsee, silti vallitsee syrjäseudulla rauha". Laulu sisältyy nuottiin "Kootut kotimaiset. 1" (Fazer, 1982; sanat, melodia ja sointumerkit). Laulun on levyttänyt Pirjo Lehti.
Pirjo Lehti: Maria YouTubessa:
https://www.youtube.com/watch?v=1LTJ9K6snrk
Helsingin kaupunginkirjastossa kirjan korvaamisesta samalla kirjalla pitäisi aina sopia erikseen kirjan omistavan kirjaston kanssa. Yleisesti ottaen pehmeäkantisella kirjalla ei voi korvata kovakantista kirjaa, sillä pehmeäkantinen versio ei vastaa kovakantista kirjaa vaan on sekä hinnaltaan halvempi että yleensä materiaaliltaan vähemmän kestävä kuin kovakantinen kirja.
Oppikirjojen tekijät ovat yleensä opettajia. Heillä on käytännön näkemystä siitä, minkälaista materiaalia opetustyössä tarvitaan. Oppikirjan tekijän ei kuitenkaan tarvitse olla opettaja. Myös mm. tutkijat voivat kirjoittaa oppikirjoja. Tiedeyhteisössä on esitetty kritiikkiä, että tutkijat jäävät usein sivuosaan, kun opettajien käytännön kokemusta pedagogista osaamista painotetaan.
Ylen verkkosivulla 28.9.2015 julkaistun jutun mukaan oppikirjoilla on tavallisesti useampia kirjoittajia, jotka jakavat kirjoittamista osaamisalueidensa mukaan. Tekstin kirjoittamisesta yhtenäiseen muotoon vastaavat kustannustoimittajat ja lisäksi kirjantekoprosessiin osallistuvat graafikot ja videoiden tekijät. Yhtä kirjaa saattaa olla...
Rooman ensimmäiselle keisarille senaatti antoi arvonimen Augustus 'kunnianarvoisa' vuonna 27 eKr. Tästä on lyhentynyt miehennimi August, jonka kansankielinen muunnos Aaku on.
Lähde: Vilkuna Kustaa: Etunimet, Otava, 2005.
Tilastokeskuksen ja Suomen yleisten kirjastojen tilastojen (tilastot.kirjastot.fi) mukaan kirjastojen henkilöstön määrä on tosiaan supistunut.
Vuonna 2002 henkilötyövuosia oli kirjastoissa yhteensä 6688 (yleiset kirjastot 4818 ja tieteelliset 1870) ja vuonna 2016 vastaavasti 5798 (yleiset 4497 ja tieteelliset 1301) Henkilöstömäärän kehitys oli tasaisempaa koko 2000-luvun alun, mutta vuodesta 2012 eteenpäin määrä on selvästi vähentynyt vuosittain.
Tilastoja ks. esim.
http://visualisointi.kirjastot.fi/tilastot/#!/fi/kartta/Henkil%C3%B6ty%…
http://pxhopea2.stat.fi/sahkoiset_julkaisut/kulttuuritilasto/html/suom0…
Enni on puhuttelumuoto Einistä ja Einestä. Kyseessä lienee alkujaan Eino-nimen feminiininen vastike, jolloin nimen taustalla olisi muinaisgermaaninen nimi Enewald, "miekalla hallitseva".
Lisäksi Enni on viron kielessä muunnos Henrikasta ja Henrietestä. Tämä liittyy siihen, että Enni on Virossa ollut myös miehennimi, kutsumamuoto Heinrichistä.
Enni on ollut varsin suosittu nimi ennen sotia, ja uudelleen 1980-luvulta alkaen. Suomen almanakassa Eine ja Eini ovat olleet vuodesta 1929 ja Enni vuodesta 1950. Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Enni-nimeä on annettu Suomessa etunimeksi yhteensä 9144 kertaa.
Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY 1999.
Liisa-Maria Patjas, Katleena Kortesuo: Uusi...
Kyseessä on espanjalainen sävelmä Nanita ea, johon Kaija Pispa on kirjoittanut suomenkieliset sanat.
Laulu sisältyy peruskoulun musiikin oppikirjaan Musiikin aika 5 – 6 (toim. Ilkka Salovaara, Päivi Kerola ja Soili Perkiö, 2000) sekä teoksiin Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään (toim. Timo Leskelä, 2009) ja Lauluaarteiden kirja (toim. Virpi Kari, 2012).
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei,
kid tarkoittaa alun perin kiliä ja on siitä sitten laajentanut merkitystään myös ihmislapsiin (suomessakin puhutaan lapsista usein pentuina ym.)
Lähde: The concise Oxford dictionary of English etymology.
Vastaus löytyy myös googlaamalla sanoilla kid etymology >
https://www.etymonline.com/word/kid
Kävin läpi Etelä-Suomi- ja Eteenpäin-lehdet tuolta ja seuraavalta viikolta, mutta valitettavasti lehdissä ei ollut mainintoja Salomon Könösen juoksuista tuona päivänä. Etelä-Suomi-lehden 12.9. numerossa oli kuitenkin uutinen, jonka mukaan Könönen voitti sunnuntaina 10.9. Joensuussa 25 kilometrin kisan ajalla 1.25.21,8. Jutussa ei tarkemmin kerrottu millainen kisa oli kyseessä.