Valitettavasti pajaa pitänyt henkilö on jo siirtynyt meiltä muihin hommiin. Hän on varmaan ottanut kaavat mukaansa, koska niitä ei löydy enää meiltä. Korona ja Soukan kirjaston muutto Lippulaivan kirjastoon on myös peittänyt kaavojen jäljet tehokkaasti.
Kaavat on alun perin hankittu maksulliselta sivustolta. https://www.snmstore.com/?category_id=6885267
Pehmolelujen kaavoja löytyy myös Helmet haulla. Hakusanat pehmolelut ja ompelu ja eläimet. Helmet hakutulos
Suomen Kelloseppäliiton mukaan mainoksissa ym. vastaavissa kellojen viisarit ovat todella lähes poikkeuksetta asennossa 10.10. Tämä johtuu siitä, että sen katsotaan tuovan positiivisen vaikutelman - kello ikäänkuin hymyilee!
Ja lisäksi kellotaulussa oleva kellon merkki tms. näkyy selvemmin.
Topeliuksen satu Lasse Liten ja siihen sisältyvä runo Lasse, Lasse liten! ovat tosiaan alkujaan ruotsinkielisiä kirjassa Läsning för barn 5 vuonna 1880. Linkki Zacharias Topelius skrifter
Runosta on monta suomennosta.
Ensimmäisessä suomennoksen koko teoksesta on julkaissut Porvoolainen kustantamo Werner Söderström 1883. Doria kuvailee teosta: "Nimiösivulla myös: Tekijän luvalla suomennettu. - Kuvilla varustettu painos.
Suomentanut Aatto Suppanen, paitsi runot Em. Tamminen ja Olof Berg." Linkki Lukemisia lapsille 5des osa
Tosin D Palanderin kirjapaino Porvoossa on julkaisut saduista Pikku-Matti ja Wähä-Lassi C. A. Grönebergin suomennoksen jo 1871. Linkki Doria.fi
Runo on julkaistu myös Immi Hellen...
Palautuspäivän näkee vain niistä kirjoista, jotka on palautettu myöhässä ja joista ei ole maksettu myöhästymismaksua. Ajoissa palautettujen kirjojen palautuspäivät eivät näy.
Digi- ja väestötietoviraston osoitepalvelusta voi tiedustella, onko joku henkilö kuollut. Tietoja ei luovuteta kaikille, vaan siihen vaaditaan hyväksyttävä syy. Kenen tahansa tietoja ei voi luovuteta kysyjälle. Tiedot myös ovat maksullisia. Lue lisää: Kuolintodistukset | Tilastokeskus Muut todistukset | Digi- ja väestötietovirasto
Mairi Heddenwickin kuvakirjassa Kati ja tyhmä teddykarhu (1986) meren rannalla asuva skotlantilainen pikkutyttö Kati-Morag heittää suutuspäissään nallensa mereen. Lopussa nalle löytyy rannalta nousuveden tuomana. Nalle ei ole puulaatikossa, mutta Kati-Morag löytää rannalta muutakin, mm. puisen laatikon. Voisiko tämä kirja olla etsimäsi?
Kirjan saa lainaksi ainakin Helmet-kirjavarastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1285049__Skati%20ja%20tyhm…
Voimaantumiseen ja elämänmuutoksiin liittyviä kirjoja löytyy Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmässä esim. hyllyluokista 17.3 Elämänfilosofia. Elämäntaito sekä hyllystä 14.4 Persoonallisuuden psykologia. Hakusanoja verkkokirjastossa voivat olla esim. voimaantuminen tai elämänmuutokset.
Kirjavinkkejä:
Ojanen, Markku: Onnellisuuksien oivaltaja : mitä tiede kertoo onnesta? (PS-kustannus, 2018)
Mäki-Petäjä, Mirva: Elämänmuutos : 11 tositarinaa ihmisistä käännekohdissa (Kosmos, 2016)
Syvärinen, Katri: Löydä elämän taika : sisäinen matka suorittamisesta iloon (Otava, 2017)
Brown, Brené: Nouse vahvempana : vaikeuksien kautta voittoon (Viisas elämä, 2016)
Taipale, Anna: Sydänjuttu : olet parasta mitä...
Kyseinen "keksijä" oli Michael Faraday (1791-1867), eräs sähkömagnetismin historian suurista nimistä.
"Kun Englannin pääministeri oli kysäissyt, mitä hyötyä Faradayn keksinnöistä oli, tämä oli vastannut: 'Jonakin päivänä te voitte kerätä niiden avulla veroja.'" (Ismo Lindell, Sähkön pitkä historia. Otatieto, 2009)
Tarinan varhaisin kirjallinen lähde, W. E. H. Leckyn Democracy and liberty (1889) nimeää kysyjänkin: William Gladstone (1808-1898). Pääministeri Gladstonesta tosin tuli vasta Faradayn kuoleman jälkeen. Tämän eläessä Gladstone toimi sen sijaan valtiovarainministerinä, mihin Faradayn viittaus sähköön mahdollisten verotulojen lähteenä arvatenkin liittyy.
Digi- ja väestötietovieraston maksuttoman nimipalvelun mukaan Keijo-etunimisiä henkilöitä on Suomessa tämän viestin kirjoitushetkellä ollut 16671 ja naisia alle 24 - yhteensä siis alle 16695 vuodesta 1899 lähtien. Palvelun omien ohjeiden mukaan etunimien lukumäärissä ovat mukana kaikki Väestötietojärjestelmään tallennetut voimassaolevat etunimet sekä kuolleiden henkilöiden osalta kuolinhetkellä voimassaolleet nimet. Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet. Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä etunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä, jos nimiä on vähän. Tämän vuoksi Keijo-nimisten naisten tarkkaa lukumäärää ei palvelussa ole annettu. Sukunimenä Keijoa ei Suomessa ole ollut.
Digi- ja...
Kyllä tyttöystäväsi voi kirjastokortin saada. Kirjastokortin saadakseen tarvitsee Suomessa olevan osoitteen ja kuvallisen henkilötodistuksen, esimerkiksi passin. Jos suomalaista henkilötunnusta ja sitä esittävää henkilötodistusta ei ole, kirjastokortti on voimassa puoli vuotta kerrallaan. Kun henkilötunnuksen ja sen osoittavan henkilötodistuksen saa, voi kirjastokortin käydä muuttamassa kirjastossa pysyväksi. Kirjasto ei saa tietoja väestörekisteristä, joten tarvitsemme aina kuvallisen henkilökortin. Tämän vuoksi myös osoitemuutokset on itse ilmoitettava kirjastolle.
HelMet-kirjastojen käyttösäännöt: http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston_…
Tervetuloa kirjaston käyttäjäksi!
Onnenkauppaa-kirjassa kääntämättä jätetyt ilmaukset ovat joruban kieltä. Seuraavassa haastattelussa Adébáyò kertoo joruban käytöstä romaanissaan: Ayọ̀bámi Adébáyọ̀ interview: 'Whenever my mother was in the UK, she'd return with a Booker-winning book' | The Booker Prizes
Nansenhjelpen (Nansen Hjelp) oli norjalaisen Odd Nansenin perustama avustusjärjestö. Toiminta alkoi 1930-luvulla ja päättyi virallisesti 1945.
https://en.wikipedia.org/wiki/Nansenhjelpen
Helsingin Sanomien aikakoneesta etsien löytyy 2.1.1940 lehdestä pikku-uutinen: "Norjalaisen avustusjärjestön retkikunta saapunut Suomeen". Lehti käytti järjestöstä nimeä Nansen-apu. Avustusjärjestön retkikuntaa johti Sigrid Hellesen-Lund ja toiminnan oli määrä alkaa Suomen Punaisen Ristin alaisena. Retkikunnan oppaana seurasi Oslosta Oslon-lähettiläämme puoliso rouva Vuolijoki.
Kirjallisuudesta ei ainakaan Finna-aineistohaun perusteella tunnu löytyvän aiheesta lähteitä. Suomen Punaisen Ristin toiminnasta on kirjoitettu laaja historiikki...
Tänä vuonna on ilmestynyt Ilmo Häkkisen kirja " Toipumiskulttuuri: päihdetoipuminen ja esimerkin voima". Vähän vanhempi teos on Jean Kirkpatrickin "Täyskäännös: uutta toivoa päihderiippuvaisille naisille". se on julkaistu 2000. Molempia kirjoja löytyy yleisistä kirjastoista.
Katja Kuusisto on tehnyt väitöskirjan: Kolme reittiä alkoholismista toipumiseen: tutkimus muutoksesta hoidon ja vertaistuen avulla sekä ilman professionaalista hoitoa. Julkaisu on luettavissa myös verkossa.
Osoite on:
http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/66569/978-951-44-7957-1.pdf…
Tiina Harjula Raija Utriainen ovat tehneet opinnäytetyön, jonka lähdeluettelostakin voisi olla teille hyötyä. Tutkimuksen nimi on "Vertaistuen merkitys naisten päihdekuntoutuksessa...
Runon "Once in a Saintly Passion" on kirjoittanut skotlantilainen James Thomson (1834-1882). Runo on vuodelta 1869.
Runoa ei ole suomennettu.
https://archive.org/details/poeticalworksofj01thom_0
http://en.wikipedia.org/wiki/James_Thomson_(B.V.)
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Löysin muutamia oppaita ADHD:sta, mutta erikseen ADD:sta ei juurikaan löytynyt erikseen materiaalia. ADHD : kuinka hallita ADHD / Russell A. Barkley ; [suomennos: Kirsi Kankaansivu] Barkley, Russell A. on tarkoitettu oppaaksi vanhemmille. Netistä löysin Ajatuksia ADD:sta/ADHD:sta ja nuoren kohtaamisesta, https://www.tampere.fi/liitteet/k/68PRzLNwi/osmo_opas.pdf
ADHD-liiton sivulta löytyy esitteitä oppaista, https://adhd-liitto.fi/julkaisut/esitteet/ ja kirjoista https://adhd-liitto.fi/julkaisut/kirjat, liitosta voisi saada opastusta ja neuvontaa muutenkin, yhteystiedot ovat täällä https://adhd-liitto.fi/yhteystiedot/
Lisäksi kirjastosta löytyvät nämä:
ADHD : diagnosointi, hoito ja hyvä arki / [Virpi Dufva ja...
Kyseinen Rieku ja Raiku -strippi löytyy albumilta Me Rieku ja Raiku (Hankikanto, 2005). Strippi on nimeltään "Neljä marraskuista ruutua".
Viivi ja Wagner -strippi löytynee todennäköisesti albumilta Viivi ja Wagner: Sian vuodet 2000-2001 (Otava, 2015). Myös Viivi ja Wagner: Sian vuodet 2002-2003 (Otava, 2016) on saatavissa kirjastoissa. Ne sisältävät kaikki kyseisinä vuosina ilmestyneet stripit.
Intiassa isolla osalla väestöstä ei ole ollut käytössä lainkaan saniteettitiloja, vaan tarpeet on tehty ulos. Viime vuosina mm. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden myötä on kuitenkin myös Intiaan alettu rakentaa enenevässä määrin vessoja, koska niiden puute aiheuttaa muun muassa tauteja. Myös Intian pääministeri Narendra Modi johtaa hanketta, jonka tavoitteena on vähentää tai jopa lopettaa vessojen puutteesta johtuva tarpeiden tekeminen ulos.
Vessa intiassa on kuitenkin perinteisesti ollut erilainen kuin meillä: siellä on yleensä ns. kyykkyvessa eli wc-allas on lattiassa ja tarpeilla käydään kyykyssä. Wc-paperia ei intialaisissa vessoissa yleensä ole, vaan puhdistaminen suoritetaan vedellä.
Matkasto-lehden artikkeli intialaisista...
Etsitty teksti lienee Matti Rossin suomennos Federico García Lorcan runosta "Ratsastajan laulu". Kokonaisuudessaan runo löytyy esimerkiksi García Lorcan teoksesta "Andalusian lauluja" Andalusian lauluja | Lastu-kirjastot | Lastu-kirjastot (finna.fi).
Matti Rag Paananen on säveltänyt ison osan García Lorcan runotuotannosta. Anneli Saaristo lauloi 1998 ilmestyneellä Paanasen levyllä "Federico García Lorca", jonka kaikki sävellykset ja sovitukset ovat Matti Rag Paanasen tekemiä Matti Rossin suomentamiin Federico García Lorcan runoihin Federico García Lorca | Lastu-kirjastot | Lastu-kirjastot (finna.fi).
Kyseiseltä levyltä löytyy kappale "Córdoba", joka nuottijulkaisussa "Federico García Lorcan runoja" on nimellä "...