Maan vetovoima riippuu Maan massasta. Tämä ei muutu vuodenaikojen mukaan. Paikalliset vaihtelut Maan painovoimakentässä johtuvat siitä, että Maa ei ole muodoltaan symmetrinen ja pyörii. Lisäksi painovoimakentän voimakkuuteen vaikuttavat pinnanmuodot, maaperän koostumus ja syvemmät rakenteet. Ihmisen kokema vetovoima riippuu myös sitä, kuinka kaukana hän on maapallon ytimestä ja onko hän lähempänä napoja vai päiväntasaajaa. Korkealla vuorella gravitaation vaikutus on pienempi kuin merenpinnan tasolla, ja päiväntasaajalla suurempi keskipakoisvoima heikentää gravitaation vaikutusta.Satelliittiavusteisissa gravitaatiotutkimuksissa on havaittu, että vetovoima vaihtelee hieman paikallisesti vuodenajasta riippuen. Vaihteluiden oletetaan johtuvan...
Fantasia- tai tieteiskirjallisuutta näyttää valitettavasti julkaistun selkokirjoina suomeksi todella vähän. Oikeastaan ainoa fantasiakirjallisuuteen luettava selkoteos tuntuisi olevan Satu Leiskon ”Unohtunut maa” (Kehitysvammaliitto, oppimateriaalikeskus Opike, 2014), jollei sitten ”Kalevalaa” ja muita kansaneeposten pohjalta tehtyjä selkorunoteoksia lasketa siihen mukaan. Pertti Rajalan teoksessa ”Viheliäinen vihtahousu” (BTJ Kirjastopalvelu, 1997) on piruja, peikkoja ja muita outoja olentoja, joten sen voisi vielä fantasiaan laskea, mutta se koostuu lyhyistä tarinoista eikä ole romaani.
Englanniksi löytyy jonkin verran kielenopiskelijoille tarkoitettuja, kieleltään yksinkertaistettuja versioita tieteiskirjoista, ainakin seuraavia:...
Jalkapallon säännöistä päättävä kansainvälinen elin IFAB (The International Football Association Board) kertoo, että kolikonheiton voittanut joukkue saa valita yhden kahdesta vaihtoehdosta: 1) pelin aloittaminen tai 2) hyökkäyssuunnan päättäminen. Toinen näistä vaihtoehdoista siirtyy valinnan jälkeen kolikonheiton hävinneelle joukkueelle. Jos joukkue valitsee, mihin suuntaan se hyökkää, se ei siis aloita peliä.https://www.theifab.com/laws/latest/the-start-and-restart-of-play/#kick…
Opetus- ja kulttuuriministeriön kokoamien vuositilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2009 155 kirjastoautoa ( ja yksi vene). Vuoden 2010 tilastotietoja ei vielä ole käytettävissä. Ne on luvattu julkistaa 1.4.2011.
Kirjastoalan yleiseltä sivulta www.kirjastot.fi, voi käydä tarkistamassa uusimmat tilastotiedot. Hakemistosta löytyy sekä tilastot että erikseen kirjastoautot
Ruokien säilyvyys riippuu aina monesta tekijästä, kuten säilytyspaikan ilmatiiviydestä, kosteudesta ja lämpötilasta.
Elintarvikkeiden säilyvyydestä voi lukea vaikkapa Ruokaviraston tai Elintarviketeollisuusliiton sivuilta.
Kahvipiirin jutussa annetaan vihjeitä paahdettujen kahvipapujen säilyvyyden parantamiseen. Kahvi valmistetaan paahdetuista pavuista ensisijaisesti maun vuoksi, mutta myös siksi, että paahtaminen voi olla kotikonstein hankalaa. Paahtamattomat, vihreä kahvipavut säilyvät kuitenkin oikein säilytettynä jopa vuosia, kertoo Gridlock Coffee Roasters.
Lähimmät sijainnit sinulle taitavat olevan Kansalliskirjasto Helsingissä ja Turun yliopiston sanomalehti- ja pienpainatepalvelut Raisiossa. Alla linkit kyseisten paikkojen kokoelmiin Savon sanomien osalta, sekä yhteystiedot. Kotilainaanhan niitä ei saa, mutta voit lukea niitä paikan päällä ja ottaa kopioita.https://www.finna.fi/Record/fikka.3422988?sid=5096916244 (Kansalliskirjasto. Pohjoissaliin tilattavat mikrofilmit)https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tietoa-kansalliskirjastosta/yhteystiedot#palveluiden-yhteystiedothttps://www.finna.fi/Record/utu.992958685405971?sid=5096916244 (Turun yliopisto. Sanomalehti- ja pienpainatepalvelut, varastokokoelma, Raisio. Käyttö vain kirjaston tiloissa)https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/...
Schweizerische Volksbibliothekin ylläpitämiltä sivuilta osoitteesta http://www.svbbpt.ch/Literatur/deutsch/FrameDL.htm löytyy tietoa monista sveitsiläisistä kirjailijoista (sekä saksan-, ranskan-, italian- että retoromaninkielisistä) ja heidän teoksistaan.
Suomeksi ja ruotsiksi on käännetty esimerkiksi Max Frischin ja Peter Zeindlerin kirjoja, ruotsiksi (mutta ei suomeksi) löytyy myös Jörg Steinerin teoksia.
Sveitsistä ja sen kulttuurista on myös Internetissä paljon tietoa. esimerkiksi Sveitsin Ystävät Suomessa ry:n kotisivujen ( http://www.sveitsinystavatsuomessa.fi/cgi-bin/sivut ) kautta löytyy hyviä, valmiiksi aiheen mukaan jaoteltuja linkkejä.
Aiheesta voi etsiä tietoa kulttuurihistoriaa käsittelevistä teoksista. HelMet-kirjastosta löytyy mm. seuraavia säätyläisten seuraelämää ja tapakulttuuria käsitteleviä teoksia. Teoksia on haettu yhdistelemällä hakusanoja säätyläiset, säädyt, seuraelämä, tapakulttuuri, kulttuurihistoria, 1700-luku ja 1800-luku.
Flanders, Judith: The Victorian house - domestic life from childborth to deathbed, 2004.
Franck, Marketta: Nuoruus, nuoruuden historiaa ja riittejä, 2003.
History of private life. 4 - From the fires of revolution to the Great, 1990.
Kaartinen, Marjo: Arjesta ihmeisiin - eliitin kulttuurihistoriaa 1500-1800-luvun Euroopassa, 2006.
Koskinen, Riitta: Kartanoita ja porvariskoteja, sisustuksia ja tapakulttuuria 1800-luvun Suomessa,...
Kappalemäärät vaihtelevat paljon eri kirjoilla. Kouvolan kirjaston toimipisteissä saattaa olla joitakin suosituimpia lastenkirjoja jopa 40-50 nidettä yhteensä. Esimerkiksi uusinta Tatu ja Patu -kirjaa on lähes 50 kappaletta. Joitakin aikuisten kaikkein kysytyimpiä romaaneja voi olla 20-30 nidettä, esimerkiksi Enni Mustosen supersuosittua Taiteilijan vaimo -teosta on kolmisenkymmentä kappaletta.
Kyseessä on varmaankin Risto Järvenpään lastenlaulu Ullakkomatka. Sen voi kunnella artistin vuonna 1995 julkaistulta cd-levyltä Tatsin ja janssin poika. Albumin kappaleista on saatavissa myös nuotinnos: Tatsin ja janssin poika : Risto Järvenpään lastenlauluja : Nuotit, leikit, soitot.
Sekä cd-levyä että nuottikirjaa on hankittu yleisiin kirjastoihin niukasti. Ainakin pääkaupunkiseudun helmet-kirjastoissa molemmat ovat saatavissa. Kaukolainana voit tilata ne kotiseutusi kirjastoon.
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=ullakko&ID=cdd01395-574…
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1317662__Sullakkomatka__O…
Rollaattoreita ei ikävä kyllä ole lainattavissa Helsingin kaupunginkirjastossa [1].Sosiaali- ja terveyspalvelujen Konalan apuvälinepalvelusta voi yli 16-vuotiaat helsinkiläiset lainata rollaattorin [2], myös vuokraus on mahdollista yksityisiltä [3].https://tinyurl.com/Rollaattoreitahttps://www.hel.fi/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/terveydenhoito/muita-terveyspalveluja/kuntoutus-ja-terapiat/apuvalinepalveluthttps://tinyurl.com/vuokraus-ym
Sisäinen tarkastus on eduskunnan kanslian muista toiminnoista riippumaton yksikkö. Se raportoi hallinnollisesti puhemiehelle ja toimintansa tuloksista kansliatoimikunnalle.
Sisäisen tarkastuksen tehtäviä hoitaa tarkastuspäällikkö.
Kotuksen ruotsinkielinen nimineuvonta ei löytänyt tietoa. He olisivat tarvinneet lisää tietoa, joten ehdotan, että kysyt asiasta osoitteesta namn@sprakinstitutet.fi.Tässä heidän vastauksensa: Jag kan gärna försöka hjälpa, men behöver i så fall få mer kontext. Jag hittar nämligen inte namnet Surkkubacken i några av våra källor och skulle behöva närmare information om var backen finns och så vidare. Om du inte har sådan information föreslår jag att du svarar till frågeställaren att vi tyvärr inte lyckats hitta någon information om namnets bakgrund. Med tanke på att det handlar om en (liten?) backe är det allra mest rimligt att tänka sig att hitta information om bakgrunden i just Namnlexikonet, där du redan sökt. Med så här lite...
Hei,
Kiihtelysvaara-Seuran sivuilla on lyhyesti tietoa:
https://kiihtelysvaara-seura.fi/kiihtelysvaara/nahtavyydet/vanha-hautau….
Kyseessä on siis yksi nälkävuosien uhreista keväältä 1868. Tuon tarkempaa tietoa löytyy kirjasta Kiihtelysvaara ennen ja nyt (1970).
"Noiden neljän kuukauden aikana kuoli Kiihtelysvaarassa 564 henkeä [...] heistä 124 "punatautiin", joka ei voine olla muu kuin ravinnoksikelpaamattomasta ruoasta aiheutunut ruoansulatuselinten tauti. Tähän tautiin sortui huhtikuussa 46 henkeä, joista lapsia 28. Heidän joukossaan myös pikku Isidor, jonka nimi kirkonkirjoissa on Idor. Ja mainittakoon, että sinä lauantaipäivänä - 9.5.1868 - jolloin Isidor kätkettiin kirkkomaahan, odotti Kiihtelysvaarassa yli 70...
Kansainvälisen ilmakuljetusliiton eli IATA:n koodien muodostamiselle ei ole mitään säännönmukaista kaavaa. Niiden pituus on kaksi merkkiä (aiemmin aina kirjaimia, nyttemmin myös numeroita) ja niiden tulee erottua toisten lentöyhtiöiden tunnuksista. Useimmiten lentoyhtiöt ovat tavoitelleet koodia, joka on lähellä sen nimeä. Finnairin tunnus AY on tosiaan perua Aerolta, jonka koko nimi oli Aero Oy.
IATA:n lisäksi on olemassa YK:n alainen Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestön (ICAO), joka käyttää lentöyhtiöistä kolmikirjaimisia koodeja. Finnairin ICAO-koodi on FIN.
Lähteet:
Chris Loh: Demistifying airline codes (https://simpleflying.com/airline-codes/)
Finnair: https://company.finnair.com/fi/finnair-yrityksena/historia
Wikipedia: https...
Tupakointi on hyvin vaarallista, mutta yleensä vakavammat haitat alkavat näkyä vasta jatkuvan pitkäaikaisen käytön jälkeen. Netistä löytyy asiasta niin paljon tutkittua tietoa, että en ala sitä kaikkea tähän nyt listaamaan. Erityisen haitallista tupakointi on tietenkin keuhkoille, joita sisään hengitetty tupakansavu vaurioittaa ja aiheuttaa jatkuvassa käytössä mm. keuhkosyöpää.
https://www.terveydentukena.fi/terveys-ja-hyvinvointi/eroon-tupakasta/tupakoinnin-haitat
https://paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/pikatieto/tupakka
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk0…
Hei,Vernakulaari-termi on tullut akateemisen tutkimuksen kautta muuallekin käyttöön, mutta nimenomaan valokuvaukseen liittyen siitä on aika niukasti tietoa. Vernakulaari valokuvaus eroaa jonkin verran amatöörivalokuvauksesta ja ns. "löytyneistä (usein tuntemattomien valokuvaajien) valokuvista", jotka eivät ole taidevalokuvia, mutta joille tulee tässä yhteydessä esteettistä arvonnousua.Lähinnä englanninkielisiä teoksia, joita löyhtyy korkeintaan erikoiskirjastoista, joiden opetustarjontaan kuuluu valokuvaus, mm. Aalto-yliopistoesim. Campt, Tina, et al. Imagining Everyday Life: Engagements with Vernacular Photography. Steidl Publishers, 2020.Lisäksi aiheesta on väitöskirja:Näsi, Altti. Visual Discussions: Understanding the Socio-cultural...
Oheisista lähteistä kerätyn tiedon mukaan jäähdytysvettä ei päästetä takaisin järveen vaan se kierrätetään. Lämmennyt vesi voidaan jäähdyttää uudelleen kierrättämällä se takaisin kaukojäähdytyslaitokselle, jossa järvestä tuotava kylmä vesi (tai tarvittaessa vedenjäähdytyskoneet ja lämpöpumput) viilentää sen uudelleen, tai ohjata veden lämmönnousu kaukolämpöverkkoon, jossa lämpöä voidaan hyödyntää eri kohteiden lämmityksessä.Kuopiossa toimii harvinainen vapaajäähdytysjärjestelmä - www.sahkoviesti.fiYmpäristöystävällistä kaukojäähdytystä Savilahden alueen kiinteistöille – KestävyysloikkaItä-Suomen yliopisto osaa tarvittaessa vastata alueen ympäristötutkimukseen liittyviin kysymyksiin : Ympäristö- ja biotieteiden laitos | Itä-Suomen yliopisto
Hannu Salakka on kirjoittanut runoja, novelleja ja romaaneja. Hänen teksteilleen on tyypillistä viivyttelevä pohdiskelevuus ja visuaalinen luontokuvaus. Salakka sai Valtion kirjallisuuspalkinnon v. 1982.
Seuraavista teoksista löydät hänestä enemmän tietoa:
Kotimaisia nykykertojia : 3 (BTJ Kirjastopalvelu, 2000)
Suomalaisia nykylyyrikoita (Kirjastopalvelu, 1986)
Kirja-arvosteluita esim.
Päivien laskut / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Suomen kuvalehti(1996) : 4, s. 63.
Valveunivaeltaja / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Opettaja(1999) : 26-31, s. 25.
Vuoden viimeisenä ja ensimmäisenä yönä / Hannu Salakka JULKAISUSSA: Tuli & savu 1997 : 3, s. 34-35.
Kirjastojen tietokannat löytyvät osoitteesta: http://www.kirjastot.fi/kirjastot/aineistohaku.asp?...
