Lievestuore-nimen alkuperää ei ole pystytty yksiselitteisesti selvittämään. Todennäköisesti se on alkuaan ollut järvennimi tai nimen alkuosa tai jokin järveen liittyvä maastokohde. Jokseenkin vakiintuneesti nimeä on sanottu saamelaisperäiseksi, satunnaisemmin suomalaisperäiseksi. Mitään selitysvaihtoehtoa ei voi sanoa varmasti oikeaksi.
Jos nimi olisi saamelaisperintöä, jälkiosa tuore saattaisi liittyä saamen 'poikittain(en), syrjittäin(en)' -merkityksiseen sanaan. Lievestuoreenjärven voi sanoa olevan poikittain kulkureittiin, jonka on oletettu kulkeneen Laukaan läpi kaakosta luoteeseen. Toisaalta järvi on syrjittäinen seudun pääväylään Laukkavirtaan nähden ja virtaussuunnaltaan päinvastainen. Järvi sopii niin ikään...
Tanssilajeja ei yleensä kerrota levykannessa, nuoteissa niitä näkee toisinaan. Oheinen lista perustuu kappaleiden kuunteluun. Kaikkia ei ollut saatavilla juuri mainittuina versioina, joten tuloksissa saattaa olla tulkinnanvaraisuutta.
Yön kukka. SLOW FOX
Pieni lintu. SLOW FOX
Kurjet. TRIOLIFOKSI /SLOVARI
Varjojen yö. SLOW FOX
Ei koskaan vannoa saa. FOKSI
Illan varjoon himmeään. TANGO (Agentsin versio BEAT)
Tuota kulta-aikaa. FOKSI
Kesäni auringotar. SLOVARI
Lapin kultaa. SLOW FOX
Lumikukkien maa. BEGUINE
Tää päivä hääpäivä. VALSSI
Ranskalaiset korot. SLOW FOX / SWING
Kellot moskovan. SLOVARI
Lähtöhetki. VALSSI
Mä putoan. FOKSI
Kyseessä on c-kasetti ja siihen kuuluva vihkonen:
Walt Disney: Musiikkileikki : laulamme maalaten.
Laulamme uusia hauskoja lastenlauluja Disneyn iloisten piirroshahmojen kanssa. (Laula kuuntele katsele) Disneyn satukasetit. 1989
ISBN 951-28-1929-5
Kasetti + vihkonen on saatavissa muutamasta kirjastosta esim. Porin kaupunginkirjastosta, johon voit tehdä kaukolainapyynnön omasta kirjastostasi.
Vihkon sivulla kaksi on kysytty laulu SATEENKAARI, joka on kasetin toinen.
Kyllä, kirjastonhoitajana on kivaa. Mutta, kuten itsekin tiedät, aina ei voi mikään työ tai oleminen olla vain tasaisen kivaa. Työhömme kuuluu monenlaisia asioita. Kaikki työtehtävät eivät näy sinne varsinaisen kirjaston puolelle.
Työhömme kuuluu arkisia rutiiniasioita, jotka välillä ovat tylsiä. Mielestäni kaikkein hauskinta on se, kun saan olla kirjastoa käyttävien ihmisten, asiakkaiden, kanssa. Etsiä tietoa, vastata erilaisiin kysymyksiin ja suositella vaikka jotain hyvää kirjaa.
Tähän sinunkin esittämääsi kysymykseen on kiva vastata.
Kirjaa ei ole käännetty suomeksi. Kai Nieminen on kääntänyt siitä yhden sivun näytteen teokseen Sana ja ruokokynä: Ulkoeurooppalaisen kirjallisuuden antologia. Weilin + Göös, 1988. ISBN 951-35-4515-6. toim. Tapani Harviainen. Näyte löytyy sivulta 273. Kai Nieminen on käännöksessään laittanut kirjan nimeksi Päänaluskirja.
Säkeet ovat neliosaisen runosikermän Puut toisesta runosta, joka julkaistiin ensimmäisen kerran Kastehelmi Karjalaisen toimittamassa Lähteenkorvan runojen valikoimassa Kuin kukat ja linnut (Gummerus, 1968). Puut 1-4 on osa runoilijan viimeisistä säkeistä koostuvaa postuumia sikermää Kuin kukat ja linnut. Puut sisältyy myös Anna-Maija Raittilan toimittamaan Lähteenkorva-valikoimaan Pilvi täynnä pisaroita (Gummerus, 1979).
Karjalaisen valikoimassa kysymyksen säkeet ovat sivulla 161, Raittilan kokoamassa kirjassa sivulla 33.
Maidon juoksettumiseen eli maidon kaseiinien saostumiseen vaikuttavia tekijöitä on useita. Jos kuumennusaika on riittävän pitkä tai lämpötila korkea, jo pelkkä lämmön vaikutus saostaa kaseiinin. Tavanomainenkin kuumennus saa aikaan juoksettumisen, jos samanaikaisesti on vaikuttamassa muita reaktiota edistäviä tekijöitä, kuten maidon hapantuminen. Myös kahvin (ja teen) sisältämät flavonoidit lisäävät juoksettumistaipumusta. Niiden ja happamuuden yhteisvaikutus ilmenee lisättäessä kuumaan kahviin lievästi hapantunutta maitoa tai kermaa.
Yksikään tutkimistani lähteistä ei valitettavasti tarjonnut selitystä sille, miksi lievästi hapan maito ei juoksetu, jos kahvi lisätään maitoon eikä päinvastoin. Ehkä happamuuden maidossa aikaansaama...
Kysymyksessä on Lauri Pohjanpään runo Pyhä Yrjö, joka löytyy runoilijan Valitut runot -kokoelmista alaotsakkeen Kertovia runoja alta. Helsingin sanomien numerossa 6.5.1941 oli yksityiskohtainen selostus juhlan kulusta - sieltä löytyi myös tieto tästä runosta. Valitettavasti en löytänyt runokokoelmaa, johon runoelma olisi alunperin sisältynyt.
Ei ole isänne satuillut, vaan toden totta, sellainen kirja on olemassa! Kyseessä on Kornei Tsukovskin teos Barmalei. Suomeksi se on ilmestynyt Kirsi Kunnaksen riimittelemänä ja Weilin+Göösin kustantamana vuonna 1971.
http://helmet.fi/search~S9*fin?/tbarmalei/tbarmalei/1%2C1%2C8%2CB/frame…
Tässä hiukan maistiaisia:
Lapset pienet kuunnelkaa:
ei saa mennä Afrikkaan,
Afrikkaan juoksemaan.
---
On Afrikassa ryöväri,
syöväri, kyöväri,
On Afrikassa häijy Bar-ma-lei!
Hän Afrikassa väijyy
ja puree ja lyö
ja lapsia syö -
tuo kauhea, hirmuinen, ahne Barmalei!
Kymmenen prosentin myytin alkuperästä ei ole tietoa, mutta siihen viitattiin jo vuoden 1929 itsensäkehittämiskurssin mainoksessa.Väitettä teki vuonna 1936 tunnetuksi toimittaja Lowell Thomas, joka kirjoitti myytistä Dale Carnegien myyntimenestykseksi nousseen elämäntaito-oppaan Miten saan ystäviä, menestystä, vaikutusvaltaa esipuheessa. Thomas oli viitannut siinä virheellisesti William Jamesiin. James oli merkittävä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun psykologi, joka kirjoitti paljon siitä, miten ihmiset yleensä saavuttivat vain osan potentiaalistaan. James ei kuitenkaan puhunut tarkoista prosenteista eikä aivojen käytöstä.
Kymmenen prosentin myytti on liitetty myös Albert Einsteiniin, jonka on väitetty viitanneen nerokkuutensa johtuvan...
Iivo on lyhennys nimestä Iivari.Virossa Ivo / Iivo kuului 1960-luvun alussa suosituimpiin nimiin. Karjalaiset Iivot juontavat nimensä venäjän Ivanista (ja ovat näin ollen Länsi-Suomessa yleisten Jussien kaimoja; Ivan on nimittäin venäläinen muoto Johannes-nimestä). Iivo on tullut muotiin uudelleen 2000-luvun vaihteen tienoilla muiden vanhojen nimien myötä.
Lisää nimitietoja saat mm. seuraavista kirjoista:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (4. uud. p. 2005)
Uusi suomalainen nimikirja (1988)
Postissa tulee silloin tällöin palautettavia kirjoja, vaikka se ei olekaan suositeltavaa. Jos palautus hukkuu postissa, joutuu asiakas korvaamaan hävinneen niteen kirjastolle. Kirjaston henkilökunnalla ei myöskään ole aikaa lähteä jonottamaan postiin hakemaan kirjattuja kirjeitä / paketteja. Jos kuitenkin haluatte palauttaa lainanne postitse, on se toki mahdollista, mutta vain omalla vastuullanne.
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden posti- ja käyntiosoitteet löytyvät kirjaston kotisivuilta, http://www.lib.hel.fi/ . Lainat on myös mahdollista uusia Internetin kautta ( http://www.helmet.fi ), jos asiakkaalla on kirjastokortin lisäksi tunnusluku. Uusiminen on rajattu viiteen kertaan. Varattua aineistoa ei ole mahdollista uusia.
Jaani on yksi lukuisista Johanneksen lyhennelmistä.
Nimi on voinut hyvinkin muodostua nimistä Jaan tai Jan. Virossa tunnetaan Johanneksesta tuo edellinen muoto Jaan. Suomen ruotsalaisessa almanakassa on puolestaan nimi Jan, joka periytyi meille keskiajalla Ruotsinmaalta. Tuolloin se tosin vielä oli pidemmässä, varhaisemmassa muodossaan Jahan. Suomalainen vastine nimelle on Jani.
Johannes on kreikkalais-latinalainen muoto alkujaan hepreankielisestä nimestä Jochanan, joka merkitsee ’Jumala on armollinen’, ’Jumalan armo’, armonlapsi tai ’Jumalan lahja’.
Pentti Lempiäinen mainitsee Suuressa etunimikirjassaan, että Jaaniksi on joissakin kielissä epämuodollisesti kutsuttu Adriania, Fabiania tai Kristiania.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri...
E-aineistoja hankitaan Helmet-kirjastoihin useilta eri palveluntarjoajilta. Esimerkiksi Naxos tarjoaa musiikkia, Ellibs kotimaista ja Biblio ruotsinkielistä aineistoa. Jokainen palvelu on oma kokonaisuutensa, mikä tarkoittaa sitä, että niillä on omat aineistonsa ja omat sovelluksensa. Kotimainen Ellibs ja yhdysvaltalainen Overdrive ovat kaksi eri palveluntarjoajaa eikä niiden aineistoja voi vaihtaa keskenään.
Kysymyksen sanamuodosta päätelleen kyseessä on jokin yksittäisessä, tarkemmin nimeämättömässä kirjastossa tapahtunut sanktionjako. Kun emme tiedä mitään tarkempia yksityiskohtia, on mahdotonta edes yleisellä tasolla ottaa kantaa siihen, minkälaisista tapahtumista voisi seurata porttikielto johonkin kirjastoon. Se on kuitenkin selvää, että yleisessä kirjastossa ei haluta puuttua ihmisten olemiseen, mutta toisaalta häiritsevää käyttäytymistä ei voida hyväksyä. Porttikielto on hyvin äärimmäinen toimi, eikä siihen kirjastoissa kevyin perustein ryhdytä.
Heikki Poroila
Peruskouluasetus 443/1970 pykälät 21 ja 22:
Opetusryhmässä voi olla enintään 32 oppilasta. Käsityössä, kotitalouden ja muiden käytännöllisten aineiden työharjoituksissa sekä luonnonhistorian, fysiikan ja kemian oppilastöissä opetetaan yhdessä enintään 20 oppilasta. Sen lisäksi säädetään mm., että jos opetusryhmään kuuluu 1. ja 2. vuosiluokan oppilaita ja jos ryhmässä on vähintään 25 oppilasta, voidaan ryhmä äidinkielen ja matematiikan opetuksessa jakaa yhteensä kolmena tuntina viikossa kahteen erikseen opetettavaan ryhmään.
Tätä peruskouluasetusta on muutettu useaan kertaan. Näitä pykäliä koskevia kohtia ei kerätty tähän vastaukseen.
Peruskoululaki annettiin 1983 (476/1983). Sen mukaan opetusryhmien muodostamisesta säädetään asetuksella....
Hei,
Yle on esittänyt useita Paul Temple -kuunnelmia 50-luvulta alkaen:
"Paul Temple ja Madisonin mysteerio" on esitetty kahdeksanosaisena kuunnelmana loka-marraskuussa vuonna 1953. Tästä kuunnelmasta ei valitettavasti ole äänitaltioita jäljellä.
"Paul Temple ja tapaus Conrad" kuultiin kahdeksanosaisena kuunnelmasarjana 1961. Kukin jakso oli 37-40 minuutin mittainen.
"Paul Temple ja Alexin juttu" kuultiin samoin kahdeksanosaisena sarjana 1968, 33-39 minuutin pituisina jaksoina.
Englanninkielisenä esitetty "Paul Temple and the Lawrence Affair" lähetettiin kouluradion ohjelmistossa kahdeksanosaisena sarjana vuonna 1971, noin puolentunnin mittaisina jaksoina.
"Paul Temple ja Milbournen tapaus" lähetettiin kuusiosaisena kuunnelmana...
