Vaski-kirjastojen kulttuurikorttiominaisuuden lisääminen kirjastokorttiin täytyy tehdä henkilökohtaisesti kirjastossa. Ohessa lisätietoja kulttuurikortista http://www.turku.fi/public/download.aspx?ID=177512&GUID=%7b57C4088D-488…
Kumpaisenkin muistelmateoksen tekijäksi on merkitty henkilö itse. Tosin Satu Tiivolan muistelmien tiedoissa mainitaan myös kirjan toimittanut Maarit Huovinen. Tamara Lundin muistelmissa ei ole mainittu toimittajaa.
Tiivola, Satu
Satu miesten maailmassa (toimittanut Maarit Huovinen)
Helsingissä : Otava, 2000
ISBN 951-1-16407-4
Lund, Tamara
Lohikäärmeen pahvikulissit
Helsinki : Otava, 2000
ISBN 951-1-16402-3
Suomenkieliset sanat Lasse Homin säveltämään lauluun Yhteinen taivas ja maa (Samma himmel, samma sol) on kirjoittanut Heikki Harma. Ruotsiksi laulun on sanoittanut Ingela Forsman.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.5301281
Singer-ompelukone, jonka sarjanumero on Y1126842 kuuluu 50 000 Singer 128K -koneen tuotantoerään, jonka valmistus alkoi 12.1.1923. K-kirjain mallinumeron yhteydessä ilmaisee, että kone on valmistettu Singerin Kilbowien tehtaalla Skotlannissa.
Y Serial Numbers - Comprehensive Singer Sewing Machine Serial Number Database (ismacs.net)
Suomen kansallisbiografiaan ei ole Helmet-kirjastojen asiakkailla etäkäyttömahdollisuutta. Sitä voi käyttää vain kirjastotilassa asiakastietokoneilla. Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Tietokirjat_ja_sanakir… löytyy asiasta maininta ja linkki Suomen kansallisbiografiaan, mutta linkin kautta tosiaan pääsee kokonaisiin artikkeleihin vain kirjaston koneilta.
Suomen kansallisbiografiaa löytyy kirjastoista myös painettuina kirjoina, joitakin kappaleita myös kotiin asti lainattavina, vaikka suurin osa onkin käsikirjastokappaleita.
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -teoksen mukaan Manu on lyhennys Immanuelista tai Emmanuelista, voi olla myös Maunon kutsumamuoto. Immanuel taas on heprean Jumala on kanssamme ja Mauno muunnos latinan magnuksesta (suuri) tai Immanuelin lyhennys.
Tässä sinulle muutamia ehdotuksia.
- Marcel Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä -romaanisarja. Tätä maailmankirjallisuuden klassikoa luetaan myös Ylen Radio 1:ssä.
- Jane Austenin romaanit, esim. Järki ja tunteet ja Ylpeys ja ennakkoluulo
- Charles Dickensin romaanit, vaikkapa Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit 1-2
Alla linkit kirjallisuuden verkkopalvelu Kirjasammon sivuille, joilla kirjailijat ja kirjat esitellään tarkemmin:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175972832267
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Acharacter_123175966721196
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175930210274
Ainakin Kadonnutta aikaa etsimässä ja Austenin romaanit ovat myynnissä ...
Joissain lähteissä kahvin keksiminen on tosiaan ajoitettu 1200-luvulle, mutta juomana kahvista on varmoja mainintoja vasta 1400-luvulta Arabian niemimaalta. Todennäköisesti paahtaminen ja juomana nauttiminen oli keksitty jo aiemmin. Kahvipensasta oli viety sen alkuperämaasta Etiopiasta Jemeniin, jossa pensasta viljeltiin ja sen marjoja paahdettiin ja niistä tehtiin juomaa. Eurooppaan kahvi saapui Turkin kautta 1500-luvulla. Aiemmin kahvipensaan marjoja pureskeltiin tai muuten syötiin esimerkiksi sekoittamalla jauhettuja marjoja muuhun ruokaan tai rasvaan. Legenda kertoo, että noin vuonna 850 vuohipaimen nimeltä Kaldi ihmetteli vuohiensa käytöstä. Hän huomasi, että vuohet pureskelivat erästä pensasta ja piristyivät. Kasvi oli kahvi....
Hei,Helmet-verkkokirjastosta löydät Ranskaa käsittelevää aineistoa asettamalla hakukenttään maan nimen ja rajaamalla osastoksi lapset ja nuoret. Yleisellä haulla materiaalia löytyy melko paljon.Sinänsä Normandiasta löytyy paljon maailmansotien aikakautta ja tapahtumia luotaavaa luettavaa. Samoin Rooman ikeen alla kelttien heimojen vaiheista löytyy kirjallisuutta. Ikäspesifisti kuitenkin vain Normandiaa käsittelevää kirjaa tai sarjakuvaa ei juuri ole (pl. Asterixit). Kuitenkin koko Ranskaa kattavia kirjoja ja luettavaa löytyy ja niissä on joitain tietovälähdyksiä myös Normandiasta vrt. aikuisten matkakirjat. Noilla rajauksilla Helmetistä löytyy varmasti jotain virikkeellistä.Pari nostoa esimerkkeinä yleisesti lapsille suunnatuista...
Hyvä tilasto löytyy Wikipediasta osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/mäkihypyn_maailmancup. Google löytää sivun hakusanoilla: mäkihyppy tilastot nykänen tai: mäkihypyn maailmancup wikipedia. Englanninkielisiä tilastoja saa näkyviin sanoilla: skijumping world cup statistics. Hiihtoliiton sivuilla kannattaa myös käydä.
Eniten osakilpailuvoittoja on Gregor Schlierenzauerilla 53, toiseksi eniten Matti Nykäsellä 46 (17.12.2018 mennessä). Matti on voittanut 4 kertaa maailmancupin kokonaiskilpailun ja tullut toiseksi kerran. Janne Ahonen on voittanut kaksi kertaa, tullut toiseksi kaksi kertaa ja kolmanneksi 4 kertaa.
Hyvin toimivassa kompostissa vaikuttaa suuri määrä erilaisia hajottajia. Mikrobitasolla toimivat mm. bakteerit, matalissa lämpötiloissa esiintyvät psykrofiilit sekä lämpimämmässä viihtyvät mesofiilit ja termofiilit. Lisäksi hajottamiseen osallistuvat antinobakteerit (vanhentunut nimitys 'sädesienet') ja saprotrofiset sienet (mm. homeet ja hiivat).
Kompostissa viihtyvät myös monenlaiset alkueläimet ja pieneliöt: lierot, sukkulamadot ja hyppyhäntäiset. Turilaat ja sarvikuonokkaatkin talvehtivat mielellään kompostissa.
Toimivassa kompostissa ei ole varsinaisesti mädättäjäbakteereja, ne toimivat vain anaerobisessa, hapettomassa tilassa. Kompostissa hajoaminen on aerobista, eli vaatii happea toimiakseen.
Kyseessä voisi olla ruotsalaisen Åke Sandgrenin ohjaama Ihmeitä Valbyssä (Miraklet i Valby). Vuonna 1989 valmistunut elokuva on kestoltaan 85 min. Ainakin juonikuvio vaikuttaisi melko lailla kuvailemasi kaltaiselta.
Ensi-ilta Suomessa oli 08.11.1991 elokuvateatteri Forumin viitossalissa.
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_129240
https://www.imdb.com/title/tt0097890/?ref_=ttpl_ov
Marja Kurkelan kirjassa "Pikkumuija" (WSOY, 1990) on kuvausta vastaava lastenhoitaja, jolla on Goolagong-niminen kissa. Kirjan on kuvittanut Jukka Lemmetty.
Kirjastolehti on listannut vuosien ostetuimpia ja parhaat arvostelut saaneita kirjoja vuosien 1981-1983 ensimmäisissä numeroissaan. Lehteen tiedot on saatu suoraan kustantajilta. Lehtiä voi käydä lukemassa vaikkapa Jyväskylän kaupunginkirjaston lukusalissa kolmannessa kerroksessa.
Kirjakauppaliitosta
(http://www.kirjakauppaliitto.fi/?ID=71) kerrottiin, että kirjaa myydyimmistä kirjoista ei ole, mutta tilastoja on. Liiton sivujen kautta (Tilastotieoa) näkee luettelot vuosien 2001 - 2004 myydyimmistä kirjoista. Listat perustuvat Akateemisen kirjakaupan, Suomalaisen kirjakaupan ja Info-kirjakauppojen ilmoittamiin myyntilukuihin.
Näitä vuosia vanhemmat tilastot ovat Kirjakauppaliiton toimistossa Helsingissä. Valitettavasti liitto on lomalla...
Yeatsin teoksessa ”Runoja” (WSOY, 1966) Aale Tynni on suomentanut katkelman seuraavasti: ”keskus on pettänyt, läsnä on hajaannus” (s. 99). Anna-Maija Raittila on päätynyt hiukan erilaiseen suomennokseen kokoelmassa ”Kutsut minua nimeltä” (Kirjapaja, 1981), jossa vastaava kohta menee näin: ”asioita tippuu pois; keskus ei enää pidätä” (s. 137). Katkelmista näkyy, miten eri tavalla lyhytkin runonpätkä saatetaan suomentaa.
Voisikohan kyseessä olla Neil Gaimanin vuonna 1998 suomennettu fantasiaromaani Neverwhere - maanalainen Lontoo? Ks. https://www.risingshadow.fi/library/book/5-neverwhere--maanalainen-lontoo
”Uinu, poijut/poiut kaunokainen, tuuti, tuuti tuu!” alkaa ”Kasakan kehtolaulu”. Se perustuu venäläiseen kansanlauluun ”Spi mladenets moi prekrasnyi”. Nuotissa Sonninen, Ahti: ”Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten” (Otava, 1962, 4. painos, s. 261) tämän suomenkielisen sanoituksen tekijäksi on merkitty R. R. Ryynänen. Kaikissa lähteissä sanoittajaa ei ole mainittu. Laulun sanat löytyvät myös seuraavista nuoteista: ”Perinnemaisemia lauluin” (Kalevi Heikkinen, 2006) ja ”Laulajan kirja” (toimittanut Aapeli Vuoristo, Otava).
”Karjalan kunnailla” -laulun karjalankielinen nimi on ”Karjalan kumbuzil” (tai joskus myös ”Karjalan kumbusil”). Laulu alkaa: ”Jo Karjalan kumbuzil puut kukitah”. Alkuperäinen sanoitus on Valter Juvan...
Tein haun Finna.fi:ssä erilaisilla hakusanoilla ja niiden yhdistelmillä kuten etnobotaniikka, kansanperinne, kasvit, kukat, muinaisusko, muinaisuskonnot, suomalaiset, Suomi. Aivan suoraan antamastasi aiheesta ei tunnu löytyvän sopivaa teosta. Suurin osa teoksista joko käsittelee kasvien merkitystä lähinnä lääkinnällisessä tarkoituksessa tai ovat erilaisia kasvioppaita.
Lähimmäksi pääsin haulla etnobotaniikka ja suomi, jonka hakutuloksia voit tutkia tästä linkistä Finna.fi/hakutulokset.
Netistä suunnilleen samoilla hakusanoilla löytyi joitakin artikkeleita Yle.fi:stä:
Keränen A., Heikura P. Yle.fi. Kevään ensimmäisiksi kukiksi mielletään sini- ja valkovuokot. Julkaistu 20.05.2015 - 15:00. päivitetty 21.05.2015 -...
Koska meillä ei ole käytössä tietokantaa, jossa olisi kaikkien suomenkielisten tietokirjojen teksti, emme pysty vastaamaan kysymykseen. Voimme sen sijaan etsiä Finna.fi:stä sanalla uskonnottomuus tuloksia. Sieltä voi hakea asiasanalla uskonnottomuus kuvaillut kirjat ja valita kieleksi suomi, tulos on silloin 99 osumaa. Hakutulosta kannattaa selata ja katsoa, onko samoja teoksia useampaan kertaan. Finnassa on myös vaikea etsiä kirjaston luokituksen mukaan muualla kuin yleisten kirjastojen tietokannoissa. Jos samoilla rajauksilla hakee sanahaulla uskonnottomuus, tuloksia on 107.
Helmet.fi on vielä tällä hetkellä erillisenä tietokantana. Sieltä etsimällä saa tulokseksi sanahaulla ja rajauksella tietokirjat, kieli suomi 37 osumaa,...
