Kyseessä on hollantilaisen Hendrik Groenin Viimeiset villitykset : Hendrik Groenin (83 ¼ v.) salainen päiväkirja (Pogingen iets van het leven te maken, suom. Sanna Van Leeuwen, 2017)
https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3534151?sid=4112137193
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Tässä aihetta eri tavoin käsittelevää kaunokirjallisuutta:
Boyne, John: Leijuva poika
Dazai, Osamu: Ei enää ihminen
Heikkilä, Akseli: Veteen syntyneet
Hirvonen, Elina: Kun aika loppuu
Lessing, Doris: Viides lapsi
Louis, Édouard: Ei enää Eddy
Murphy, Julie: Dumblin
Oates, Joyce Carol: Elämäni rottana
Russo, Meredith: Tyttösi sun
Shriver, Lionel: Poikani Kevin
Spungen, Nancy: Nancy
Tietokirjoja:
Isyyden kielletyt tunteet (Väestöliitto, 2010)
Äidin kielletyt tunteet (Väestöliitto, 2008)
Valitettavasti varmaa vastausta en pysty antamaan kysymästäsi kirjasta. Ehdottaisin seuraavia teoksia: Busquets, Carlos: Pieni sininen kani (1994) , West, Michael: Sininen karhu (1991) tai Leppänen, Anja: Nalle sininen. Mikäli näistä mikään ei ole oikea, voit kokeilla hakea kirjaa sinisen kannen perusteella Kirjasammon kansikuvahausta.
Bis on latinaa ja tarkoittaa "kahdesti" tai "toisen kerran". Neuvostoliitossa tätä käytettiin kuvaamaan lentokonetyypin "toista" tai huomattavasti paranneltua versiota. MiG-21:n kohdalla se tarkoitti jälkimmäistä. Bis oli MiG-21:n "äärimmäinen" versio.
Käytäntö oli peräisin Ranskasta, oletettavasti koska Venäjän lentokalusto oli suurimmaksi osaksi hankittu sieltä, ja sitä käytettiin jo I-2-hävittäjän uudelleen suunnitellusta toisesta versiosta vuonna 1928.
Lähteet:
https://en.wiktionary.org/wiki/bis#Latin
https://forum.dcs.world/topic/279230-bis/
http://www.airvectors.net/avmig21_1.html
https://www.fighterpilotpodcast.com/musing/aircraft-nomenclature-part-1…
https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%98-2
Maljakko saattaa olla Eino Vännin (tai Wännin) suunnittelema Liekki-maljakko. Kyseistä maljakkoa on valmistettu Kumelan lasitehtaalla 1970-luvulla. Maljakkoa löytyy myynnistä useista alan verkkokaupoista hyvin vaihtelevaan hintaan, n. 15 eurosta 125 euroon.
Toisaalla taas saman näköisen maljakon kerrotaan olevan Pentti Sarpanevan suunnittelema ns. kultaseppämalli (esim. Kaisa Koiviston kirja Suomalaisia lasimaljakoita, ISBN 978-951-0-37039-1).
Esimerkiksi antiikkiliikkeet ja huutokauppakamarit tunnistavat esineitä ja arvioivat niiden arvoa. Tällainen palvelu on usein maksullista, mutta maksutontakin palvelua löytynee. Lasiesineen hintaan vaikuttavat monet seikat, mm. lasin väri ja esineen kunto sekä mahdollinen signeeraus...
Lumihiutaleita löytyy Saa laulaa 1-2 musiikin oppikirjasta. Voi hyvä tavaton -kappaleeseen ei löytynyt nuottia. Tarkoititkohan Joulu saapuu -kappaleella Rannankarin Joulu on ovella -laulua, sillä häneltä ei löytynyt tuon nimistä kappaletta? Siihen on nuotit Seikkailujen lukukirja : musiikkiopas -kirjassa, sitä ei tosin löydy Helmetistä. Voit pyytää sitä kaukolainaksi, ole siitä yhteydessä omaan kirjastoosi.
"Ennamari" on yhdistelmä nimistä Enna ja Mari, virallisella nimipäivälistalla sitä ei ole. Myös muotoa "Enna-Mari" ja "Enna Mari" esiintyy. Wikipedian artikkelin (http://fi.wikipedia.org/wiki/Enna) mukaan "Enna" voisi olla friisiläinen nimi, mutta myös muita arvailuja esitetään. Nimi on annettu vuoden 2012 loppuun mennessä 1065 henkilölle. Virallinen nimipäivä on nykyään 23. tammikuuta.
"Mari" on lyhyt muoto yleisestä ja suositusta nimestä Maria. Mari-nimisiä naisia oli vuoden 2012 loppuun mennessä ollut yli 25000. Googlaamalla löytyy myös nimiä "Ennimari" ja "Enni-Mari", joten kyseessä on toistaiseksi epävirallinen, itse tehty yhdistelmä.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Poistumislupa mainitaan vuoden 1971 laissa. Siinä määrättiin, että enintään neljän kuukauden pituista vankeutta suorittavalle vangille voidaan antaa lupa poistua vankilasta vain vaikeasti sairaana olevan omaisen tapaamista tai hautaamista tai muuta tärkeää syytä varten. Neljää kuukautta pitempää rangaistusta suorittavalle voidaan antaa lupa poistua vankilasta lyhyeksi ajaksi.
Nykyään poistumislupia myönnetään valtaosaan poistumislupahakemuksista. Vuonna 2016 anotuista 17 776 poistumisluvasta myönteisen päätöksen sai 13 813 kappaletta eli 78 %. Suurin osa poistumislupa-anomuksista ratkaistaan vankiloissa. Elinkautisvankien ja koko rangaistusta suorittavien poistumisluvista päättää Rikosseuraamuslaitoksen...
Hyvä lähde esitelmän tekoa varten voisi olla Marko Gustafssonin kirja Miten minusta tuli minä (WSOY, 2009). Siinä on parinkymmenen sivun artikkeli Orvokki Autiosta. Kirjaa on Helmet-kirjastojen kokoelmissa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1924040
Orvokki Autiosta on kysytty aiemminkin. Tässä linkit vastauksiin, joista löydät lisää kirjalähteitä ja viitteitä lehtiartikkeleista:
https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-yhdeksannella-luokalla-ja-minun?from=term/251573&language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/etsisin-tietoa-orvokki-autiosta-erityises…
Vastauksissa mainittuja aikakauslehtiä säilytetään Helmet-kirjavarastossa Pasilan kirjastossa.
Memristori eli muistivastus yhdistää muistin ja vastuksen toiminnot yhteen komponenttiin. Se muistaa aiemman jännitteensä. Tämän ansiosta siitä voi olla suurta hyötyä tietotekniikassa. Siitä voitaisiin rakentaa käyttömuisti, joka toimii yhtä nopeasti kuin RAM mutta joka säilyttää tietonsa, kun virta katkaistaan. Tietokoneen käynnistysaika saattaisi myös pienentyä silmänräpäykseen.
Memristori vaatisi vähemmän virtaa toimiakseen ja pystyisi tallentamaan enemmän tietoa kuin samankokoinen perinteinen muistipiiri. Se myös kestäisi erittäin hyvin säteilyä. Memristorit nähdään myös hyödyllisinä keinotekoisten neuroverkkojen rakentamisessa, koska niiden toimintaperiaate muistuttaa aivojen synapsien toimintaa.
https://fi....
Modernismi isminä, aatesuuntana, tarkoittaa 1800-luvun lopulla ja1900-luvun alkupuolella alkaneita eri suuntauksia kuvataiteessa, arkkitehtuurissa, muotoilussa, musiikissa, kirjallisuudessa, tanssissa ja teatterissa.
Modernismin vaikutusalueena voidaan pitää seuraavia alueita: Euroopan katoliset ja protestanttiset maat, Pohjois- ja Etelä-Amerikka, Eteläfrikka, Australia ja Uusi Seelanti sekä Itä-Euroopan ortodoksiset maat, alkuperäisväestöä lukuun ottamatta. Modernismi ajatussuuntana oli lähtöisin Euroopasta ja Venäjältä/Neuvostoliitosta. Muualla maailmassa voi olla uudistusmielisiä suuntauksia, mutta niitä kutsutaan eri nimellä.
Modernismin aallot saapuivat Suomeen vähän myöhemmin, mutta...
Network Readiness Indexistä (NRI) on käytetty suomennosta tietoyhteiskuntaindeksi eli verkkovalmiusindeksi (Liikenne- ja viestintämininisteriö, 2003), mutta ilmeisesti se ei ole sen suuremmin kielenkäyttöön juurtunut, vaan uutisoinneissa käytetään yleensä alkuperäistä englanninkielistä termiä.
Kainuusta ja Kajaanista on kirjoitettu varsin kattavia paikallishistorioita, ja nämä käsittelevät myös isovihaa ja sen jälkeistä aikaa alueella. Tässä muutamia kirjoja:Vartiainen, A. (1980). Kajaanin kaupungin historia. I: Isonvihan loppuun / kirjoittanut A. Vartiainen (Uusintapainos.). Kajaanin kaupunki.Tyrkkö, M. (1980). Kajaanin kaupungin historia. II: V. v. 1717-1809 / Martti Tyrkkö (Uusintapainos.). Kajaanin kaupunki.Huurre, M., Keränen, J., Mielikäinen, J., Huurre, M., Keränen, J., & Huurre, M. (1986). Kainuun historia: 1, Esihistoria. Kainuun maakuntaliitto.Turpeinen, O., & Mielikäinen, J. (1985). Kainuun historia. 2: Väestö ja talous 1721-1982. Kainuun maakuntaliitto.Heikkinen, A. (1986). Kainuun historia. 3: Hallinto ja...
Savon kielestä on julkaistu Unto Eskelisen sanakirja Tavvoo savvoo, WSOY, 1997. Kirjassa ei kuitenkaan ole käännetty yksittäisiä sanoja suomesta savoon. Teoksessa on savolaisille ilmaisuille esitetty suomenkielinen vastine.
Kirjan alussa on kuvattu savon kielen erityispiirteitä, jotka auttavat ei savolaista hahmottamaan miten savon kielellä "huastellaan" eli puhutaan.
Koska sanakirjassa ei ole sanakohtaisia käännöksiä, emme osaa kääntää kysymiäsi sanoja.
Neuvoja käännöstyöhösi voisit kysyä Savon kielen seurasta:
http://gamma.nic.fi/~sakinseu/index.html
Voit lukita omat varauksesi Helmet-palvelussa esim. kesäloman ajaksi. Näin paikka varausjonossa säilyy eikä varauksia tarvitse perua ja tehdä uudestaan. Varaus pysyy jonossa, kunnes vapautat varauksen itse tai varaus poistetaan.
Vain jonossa olevan varauksen voi lukita. Varausta ei voi lukita, jos
teos on hyllyssä, matkalla- tai odottaa noutoa - tilassa tai varaus on yli 255 päivää vanha.
Merkitse rasti varauksen oikealla puolella olevaan Lukitse-ruutuun ja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Alla olevat varaukset poistetaan tai muutetaan. Jatkatko?" Vastaa "Kyllä".
Kun haluat purkaa lukituksen, poista rasti Lukitse-ruudusta, napsauta painiketta Tallenna muutokset ja vastaa varmistuskysymykseen "Kyllä...
Paras pefletti on sellainen, jonka voi pestä vähintään 60°C:ssa. Saunologia.fi -sivusto suosittelee materiaaliksi pellavaa, puuvillaa ja näiden sekoitusta.
Varmaan kyse on vain siitä, mitä on tottunut katselemaan ja tunnistamaan.
Esimerkiksi univormupukuiset ihmiset näyttävät monista hyvin samanlaisilta, mutta itse univormua käyttävät erottavat kaltaisensa tarkasti. Samoin vauvat näyttävät vieraan silmin samankaltaislta, mutta ovat läheisilleen selvästi itsensä näköisiä.
Kyse voi olla myös siitä, miten olemme tottuneet muita huomioimaan. Monesti palveluammattilaiset esim. tarjoilijat, myyjät ja hoitohenkilökunta jäävät niin vähälle huomiolle, että hetken päästä heitä on vaikea erottaa toisistaan. https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/yle-testasi-toimittaja-paasi-sisaan-muun-muassa-suomen-pankkiin-nayttamalla-tikkaita-kulunvalvonnassa/800385/
Paitsi tottumattomuudesta ja voi...
Ylen Elävä arkisto tuntuu kyllä olevan ainoa verkkosivusto, josta löytyy materiaalia nimenomaan suomalaisesta joulunvietosta menneinä vuosikymmeninä. Ei paljon, mutta edes jotain löytyy hakusanalla "joulu". Suomen kirjastoissa ei ole jouluaiheisia dokumentteja tarjolla dvd-muodossa.
Vuoden 1977 dokumentissa päästään tutustumaan Härkösen perheen joulunviettoon: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/12/30/anna-leenan-jouluaatto.
Hauskaa ajankuvaa edustaa myös suositun Noppa-lastenohjelman Jouluspesiaali 70-luvun lopulta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/12/18/noppa-joulutunnelmissa.
Fiktion puolelle mentäessä suomalaista joulunviettoa kuvataan mm. Heikki ja Kaija sekä Rintamäkeläiset -sarjoissa 60-70-lukujen taitteesta. Nämä...
