Vastaamisen tueksi ei valitettavasti löytynyt luotettavaa kirjallista lähdettä. Wikipedia kertoo kuitenkin, että vuonna 2015-2016 käyttöön otetut uudet kruunun setelit ovat kaikki keskenään hiukan erikokoisia. Koot ovat: 20 kruunua 120x66 mm, 50 kruunua 126x66 mm, 100 kruunua 133x66 mm, 200 kruunua 140x66 mm, 500 kruunua 147x66 mm ja 1000 kruunua 154x66 mm.
Seitti on fibroiini-nimistä valkuaisainetta, joka koostuu mm. seriinistä, alaniinista ja glysiinistä.
Lähteet: Sandhall, Åke: Hämähäkit sukulaisineen (WSOY 1981), Turun Sanomat 8.5.2007 http://www.ts.fi/teemat/luonto/1074199202/Hamahakin+seitti+pysyy+salais…
Suosittelen tutustumaan J. M. Parramónin kirjaan Tuli (Lasten keskus, 1989). Tässä Pikkuväen tietokirjaston Neljä elementtiä -sarjassa ilmestyneessä pikku teoksessa "tulen arvoitus" selitetään oivallisen hyvin kysymyksessä toivotulla tavalla.
Kyllä, luonnonkumi eli lateksi on luonnollinen materiaali, jota saadaan Parakautsupuun (Hevea brasiliensis) maitomaisesta nesteestä. Myös luonnonkumityynyjä valmistetaan, esimerkiksi tämä.Lisää kumista ja mm. luonnonkumin historiasta.Kirjallisuutta: Laurila, Timo: Kumitekniikka: lyhyt johdatus kumitekniikan perusteisiin. Opetushallitus, 2007
Ilmaus "jousittain" on peräisin niiltä ajoilta, joina metsästys ja kalastus olivat meillä pääelinkeinoja ja jousimiehet suuressa arvossa. Kun esimerkiksi verot kannettiin tai kirkonrakennustyöt toimitettiin jousittain, osuudet määritettiin laskemalla, "kuinka monta jousta jännittävää (vississä ikämäärässä olevaa) miestä kussakin talossa oli".https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1584665?page=6
Valitettavasti ei löydy yhtä kirjaa, jossa olisi pelkästään raamatullisia nimiä. "Iso Raamatun tietosanakirja" sisältää mm. Raamatussa esiintyvien etunimien selityksiä. Moniosainen sarja on kuitenkin työläs selata läpi ja on yleensä vain kirjaston käsikirjastossa luettavana. Pentti Lempiäisen "Suuressa etunimikirjassa" on myös raamatullisia nimiä. Ortodoksisia nimiä on kirjassa "Nimi ja usko" Kannattaa käydä katsomassa myös Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Etsi arkistosta kirjoittamalla hakupalkkiin nimet* raamat* ja paina Hae -kohtaa. Iso Raamatun tietosanakirja 1-10. Vantaa: Raamatun tietokirja, 1989-1992, Lempiäinen, Pentti...
Hei!
Huoneenvuokralain (1995)1 luvun 22§:n mukaan "jos huoneisto on tarkoitus myydä tai se on uudelleen vuokrattavissa, vuokranantajalla on oikeus näyttää huoneistoa vuokranantajalle ja vuokralaiselle sopivana aikana." Asuntomarkkinointiasetuksen mukaan asunnonesittelyllä tarkoitetaan lehti-, toimistonikkuna-,netti-, tai
suoramarkkinointiesittelyä, jossa asunnosta on ilmoitettava vähimmäistiedot.
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Asukasliittoon www.asukasliitto.fi puh. 0600 97272, josta saat tarkempia neuvoja.
Lyhdepisto kuuluu vanukirjonnan pistoihin.
Lyhdepisto muodostuu kolmesta samansuuntaisesta pitkästä pistosta, joiden ympärille on ommeltu pieni tikkaava pisto. (muistuttaa kolmea laakapistoa vierekkäin + viimeisen laakapiston jälkeen pistojen puoliväliin ohjatusta vaakapistosta.)
Siihen löysin ohjeen Nikki Tinklerin Vanukirjonnan käsikirjasta.
Vaarakirjastojen kokoelmasta se löytyy myös. Ehkä voit tilata sen lähikirjastoosi.
https://oiva.vaarakirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=371669
Vuonna 2020 ilmestynyt Miehen kosketus on Eino Saaren esikoiskirja:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789512418473&…
Teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja Eino Saarelta on julkaistu mm. artikkeleja teatterialan lehdissä. Alla linkki hakupalvelu Finnan hakutulokseen. Samannimisen, mutta huomattavasti vanhemman henkilön, julkaisutietoja hakutuloksesta olen karsinut julkaisuvuotta myöhentämällä, mutta joukossa saattaa kuitenkin olla myös toisen tai toisten samannimisten henkilöiden julkaisuja:
(Tekijä:"saari eino") | Hakutulokset | Finna.fi
Mitään virallista vuosilukua en onnistunut löytämään, mutta sekä Ylen 2010 julkaistussa artikkelissa että Kalevan 2017 julkaistussa artikkelissa esiintyy sama vuosikymmen: 1970-luku. 70-luku näyttäisi olevan muuallakin mainittu ajankohdaksi, jolloin siirryttiin opettajan teitittelystä sinutteluun. Ylen artikkelissa ei ole lueteltu lähteitä, Kalevan lähteenä on haastattelu.
Yle: https://yle.fi/a/3-5644714
Kaleva: https://www.kaleva.fi/oppilaat-teitittelivat-opettajiaan-1970-luvulla-mi/1637507
Valtteri on suomenkielinen vastine nimelle Valter. Valter nimen katsotaan taas olevan saksalainen Walther ’valtias’, ’ohjaaja’, ’joukon johtaja’.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet (Otava).
HelMet -verkkokirjastossa kirjoittamalla hakusanaksi "kaunokirjoitus" saatte vastauksena listan kirjaston aineistoon viittaavia tietoja, joista uskon löytyvän sopivat teokset. Ne voi sitten käydä hakemassa kirjastosta tai varata netistä tai kirjastokäynnin yhteydessä.
Lehteä voisi tiedustella lähimmästä vapaakappalekirjastosta eli Kansalliskirjastosta Helsingissä https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Neuvontaan voi ottaa yhteyttä
sähköpostitse osoitteessa kansalliskirjasto@helsinki.fi
puhelimitse numeroon 02941 23196
asiasanoilla työväenliike ja historia löytyy useita teoksia, missä siis käsitellään varmasti SDP:n historiaa.
Esimerkiksi: Työväestö ja Demokratita (2019), teoksessa on Pasi Ihalaisen artikkeli SDP:n eduskuntaryhmä demokratian määrittelijänä 1917-1920. Saatavana Jyväskylän pääkirjastolla.
jos asiasanana käyttää Sosialidemokraattinen puolue tai SDP, niin ainakin otsikkotasolla yksi vanhempi teos, eli: Suomen sosialidemokraattinen työväenliike 1899-1949 (vuodelta 1949) vaikuttaisi toimivalta. Saatavana Joutsan pääkirjaston varastosta.
Soikkanen: Kohti kansanvaltaa : Suomen sosiaalidemokraattinen puolue 75 vuotta. 1, 1889-1937 (vuodelta 1975). (saatavana Jyväskylän pääkirjaston varastosta varauksella, sekä muutamassa muussa...
Ruotsalainen luonnontieteilijä Carl von Linné (1707-1778) vaikutti suomalaiseen kasvitieteeseen perustavanlaatuisesti, ja voinee sanoa, että kaikki suomalaiset kasvioppikirjat 1900-luvullakin perustuivat Linnén luokitusjärjestelmään. Kansakoulussa 1950-luvulla on varmaankin ollut käytössä sekä 50-luvun vaihteen molemmin puolin että aiemminkin 1900-luvulla painettuja oppikirjoja. Näistä esimerkiksi voi mainita Finna-hakemistosta löytyvät teokset:Kivirikko, K. E. : Koulukasvio (useita painoksia 1910-1940-luvuilta)Hiitonen - Poijärvi: Koulu- ja retkeilykasvio (1944)Pulkkinen: Koulukasvio (1932, 1936)Muitakin teoksia löytyy esim. hakusanoilla 'kasviot' ja 'kansakoulu' Finna.fi:stä.Antikvariaattien verkkosivustoilta ja hakupalveluista voi...
Konstruktivistinen oppimiskäsitys korostaa joustavaa ja oppijan valmiuksia painottavaa opetusta. Oppiminen on tiedon konstruointia ja se edellyttää oppilaalta aktiivisuutta. Tässä muutamia periaatteita:
Uutta tietoa omaksutaan aiemmin opittua käyttämällä.
Oppiminen on oppijan oman toiminnan tulosta.
Ymmärtämisen painottaminen edistää mielekästä tiedon konstruointia.
Sama asia voidaan tulkita tai käsittää monella eri tavallla.
Oppiminen on sidoksissa kontekstiin ja kulttuuriin.
Sosiaalisella vuorovaikutuksella on keskeinen rooli oppimisessa.
Opetussuunnitelmien tulisi olla joustavia ja ottaa huomioon niin oppijan valmiudet kuin tiedon suhteellisuus ja muuttuuvuus.
Lisää konstruktivistismista kasvatustieteessä on kirjassa Rauste von Wright...
Pauliine Koskelon ja Liisa Lehtimäen teos Yksityishenkilön velkajärjestely ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1993. Vuonna 1997 siitä otettiin toinen uudistettu painos.
Molemmat teokset kuuluvat Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon ja Eduskunnan kirjaston kokoelmiin.
Kumpikin kirjasto on kaikkien kansalaisten käytettävissä. Kirjastokortin saat paikan päällä.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa teosta ei valitettavasti ole.
Yksityishenkilön velkajärjestely 1997 Helsingin yliopiston kirjastossa
https://finna.fi/
https://www.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/kirjaston-toim…
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/Sivut/default…
Negatiivisen työilmapiirin voittamisesta ja positiivisuuden merkityksestä hyvinvoinnille on paljonkin kirjoja. Riippuu hieman omista tarpeista, mikä kirja sopisi itselle parhaiten.
Työelämän tunteista, positiivisuudesta ja negatiivisuudesta on kirjoittanut mm. Jarkko Rantanen:
- Tunteella! Voimaa tekemiseen (Talentum, 2011)
- Vaikuta tunteisiin! Lisää voimaa tekemiseen (Talentum, 2013)
Aihetta käsittelevät myös:
- Marja-Liisa Manka: Stressikirja : mistä virtaa? (Talentum, 2015)
- Tony Dunderfelt: Konttorikemiaa : seitsemän avainta hyvään yhteistyöhön (Kauppakamari, 2012)
- Eino Nykänen: Rennosti töissä: käytännön ohjeita työssäjaksamiseen (Docendo, 2007)
Työterveyslaitoksen Kirsi Räisänen on myös julkaissut useita teoksia aiheesta kuten...
Väestötilastojen mukaan suomalaisia, jotka ovat syntyneet ennen Karjalan luovuttamista Neuvostoliitolle vuonna 1940, on elossa noin 350 000. Ennen vuonna 1944 tapahtunutta Karjalan luovuttamista syntyneitä suomalaisia on noin 200 000 enemmän.
Päivän tarkkuudella täsmällistä lukua on mahdotonta selvittää, mutta suuntaa-antavia numerotietoja saadaan sangen helposti. Esimerkiksi Tilastokeskuksen Väestörakenne-tilastotaulukko Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan, 1970-2018 (https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rd.px/table/tableViewLayout1/) kertoo, että vuoden 2018 lopussa 79-vuotiaita tai sitä vanhempia (eli ennen vuotta 1940 syntyneitä) oli 341 765 ja 78-vuotiaita tai sitä...
Hei
"Maatalousnäyttelyt eli Farmari-messut on pidetty Sorsasalossa vuosina 2001 ja 2007."
Tällainen tieto oli Kuopion kaupungin tapahtumasivuilla. https://www.kuopio.fi/documents/7369547/7545335/Palveluopas_tapahtumajarjestajalle.pdf/ceeaf12f-d581-48ce-8a82-4a464ea925bc
Jos linkki ei avaudu suoraan, kopioi se osoitekenttään.
