Löysin numeron sosalarm-sivulta, 13113 https://www.sosalarm.se/trygghet/viktiga-telefonnummer/11313/. Sitä kannattaa kokeilla, Ruotsin suunta +46. Palvelussa ei kerrota, voiko puhelimeen soittaa ulkomailta, mutta ymmärtääkseni se ei ole kansainvälinen niin kuin 112, joka yhdistyy aina paikalliseen hätänumeroon. Jos se ei toimi, ota yhteyttä Sosalarmiin, sieltä varmasti pystytään neuvomaan eteenpäin https://www.sosalarm.se/om-webbplatsen/. Myös paikallisen poliisin kautta voi yrittää tiedustella.
HelMet-kirjastojen lainattavat esineet pitäisi palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu ja jonka kokoelmiin ne kuuluvat. Joten jos olet lainannut mittarin Kallion kirjastosta, sinun tulisi myös palauttaa se sinne.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lainattavat_esineet
Saatat olla oikeassa. Sergei Prokofjevin oopperan nimi on suomennettu "Rakkaus kolmeen oranssiin" kirjassa "Sävelten maailma : musiikinkuuntelijan tietoteos". Kirja perustuu amerikkalaisen D. Ewenin teokseen "Music for millions", ja sen ovat suomeksi toimittaneet Oiva Talvitie ja Kari Rydman. Suomenkielisen version esipuheen on kirjoittanut Kari Rydman.
Blogissaan Rydman kertoo, ettei koskaan tavannut Oiva Talvitietä, jonka suomennoksen hän sai toimitettavakseen. Hän ei ollut tyytyväinen Talvitien suomennokseen ja muokkasi kirjan sisältöä ajantasaisemmaksi. Rydman ei ole täysin tyytyväinen lopputulokseen omalta osaltaan eikä kielentarkastajien kaikkiin ratkaisuihin.
Lähteitä:
Sävelten maailma : musiikinkuuntelijan tietoteos (WSOY,...
Kirja on australialaisen Elyne Mitchellin Thowra, hopeaharja. Se on ilmestynyt suomeksi v. 1982, englanninkielinen alkuteos jo 1958. Englanniksi on tullut useita jatko-osia, mutta näitä ei ole suomennettu.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan lehti on ollut nimeltään Kuorevesi-Mänttä-Vilppula vuodesta 1925, jolloin se allkoi ilmestyä, aina vuoteen 2004 asti. Vuonna 2005 lehti vaihtoi nimensä KMV-lehdeksi.
https://finna.fi
Rauno Lehtisen Kukonkiven polkka on äänitetty Yleisradion kantanauhalla vuonna 1967, joten sen on tosiaan voinut Radiosta kuulla. Soitinyhtyeen esityksen kesto on 1'55 minuuttia. Kaupallista levytystä tai nuottia kappaleesta ei ole tehty, joten tuo kantanauha on ainoa mahdollisuus tämä sävellys kuulla. Yleisradion Radio Suomella pyörii edelleen ohjelma Puhelinlangat laulaa, joka täyttää kuulijoiden toiveita. Samaisella Radio Suomella on myös yöradiossa ohjelma Toiveiden yö, jonne voi lähettää toiveita. Myös vuodesta 1935 toiminut Lauantain toivotut levyt on sekin edelleen elossa. Toiveita voi lähettää osoitteella: Lauantain toivotut levyt, PL 14, 00024 Yleisradio tai lauantain.toivotut@yle.fi. Tämä Kukonkiven polkka kuulostaa juuri...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta osoitteessa www.helmet.fi löytyy asiasanoilla naiset jatkosota lähes 40 viitettä, sekä tieto- että kaunokirjallisuutta. Haun voi tehdä niin, että Helmet-etusivulla klikataan kohtaa Tarkenna hakua, ja avautuvalla sivulla kirjoitetaan hakulaatikkoon peräkkäin hakusanat naiset jatkosota. Hakulaatikon alapuolella olevista valikoista haun voi rajata aineistolajin ja kielen mukaan. Tässä muutamia esimerkkejä hakutuloksista: romaanit Kähkönen, Sirpa: Lakanasiivet; Hietamies, Laila: Siellä jossain; Virtanen, Irja: Kenttäharmaita naisia. Tietokirjallisuutta: Veijalainen, Anna-Liisa: Nainen rintamalla: sota sotilaskotisisaren silmin; Kuvia ja kertomuksia sieltä jostakin: rintamanaiset...
Armas Järnefeltin musiikista näytelmään Luvattu maa on Viola-tietokannan mukaan julkaistu nuottina vain yksi osa eli Elitzeban valitus pianolle (Wilhelm Hansen 16524, 1917). Tämä nuotti löytyy ainakin Kansalliskirjaston kokoelmasta.
Näytelmämusiikin käsikirjoitusaineisto on Kansalliskirjaston kokoelmassa Coll. 630:17 (partituuri, kuoron äänilehdet ja painettuja nuotteja). Alkusoiton orkesterin äänilehdet ovat kokoelmassa Ms Mus 173.4.
Heikki Poroila
Eurostudent-tutkimuksessa selvitettiin esimerkiksi "nuorten korkeakoulutukseen pääsyä, korkeakouluopiskelun olosuhteita, opiskelijoiden ajankäyttöä ja toimeentuloa sekä kansainvälisten opiskelijoiden integroitumista Suomeen". Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisusarjassa (https://minedu.fi/raportit-ja-tutkimukset) on julkaistu lukuisia kyselyn tuloksia pohtivia artikkeleita.
EUROSTUDENT VI –tutkimuksen keskeiset tulokset –raportissa (http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80534/okm37.pdf) todetaan seuraavaa (s. 25):
”Korkeakouluopiskelijoista joka viidennen (20 %) vanhemmista ainakin toisella on ylempi korkeakoulututkinto yliopistosta. Opiskelijoiden vanhemmista 29 prosentilla on enintään ylioppilastutkinto tai...
Lasse Mårtensonin Myrskyluodon Maijan nuotit on julkaistu alkuperäisen levytyksen pianosoolon mukaisena versiona useassa kokoelmassa: esimerkiksi Ihanimmat ikivihreät (F-kustannus, 2013), Musiikkia maestrot (F-kustannus, 2015). Tässä muodossa kappale ei ole kuitenkaan kovin helppo eikä melodiaa kahdentaessaan välttämättä sovellu säestämiseen - ellei ole tarkoitus säestää yhteislaulua.
Jos on tarkoitus säestää laulajaa tai muuta solistia esim. kitaralla tai pianolla, ja jos vapaa säestys onnistuu, helppolukuisin on pelkän melodian ja sointumerkit sisältävä nuottiversio. Sellainen löytyy ainakin kokoelmasta Suomen toivelaulut (F-kustannus, 2017). Kappale on siinä alkuperäisessä a-mollissa.
Toinen vastaava nuotti on...
Tugarin (Тугарин) on venäläisessä (itäslaavilaisessa) kansanperinteessä esiintyvä taruolento, joka on pahan ruumiillistuma. Se kuvataan (lohi-)käärmemäiseksi hahmoksi, jolla on kuitenkin myös ihmisen piirteitä. (Lähde: http://bibliotekar.ru/mif/119.htm ; https://dic.academic.ru/dic.nsf/dic_synonims/181358/%D1%82%D1%83%D0%B3%… ) Kansantarustossa Tugarin on suuri, ilkeä ja ahne olento, jolla joissain tarinoissa on liekehtiviä käärmeitä ylävartalonsa peittona. Sillä tai sen hevosella kuvataan usein (paperiset) siivet.
Tunnetuin satu, jossa Tugarin esiintyy on tarina Alesa Papinpojasta ja Tugarinista (былина о бое Алёша Поповича с Тугариным). Satu on suomennettuna esim. seuraavassa teoksessa:
Warner, Elizabeth, ja Paula Pesonen....
Pyhä Birman Kissa ry:n kotisivuilla kerrotaan kissarodun alkuperään liittyvästä legendasta, jonka mukaan Birman kissa olisi Himalajan vuoristosta. Kaukoidästä Eurooppaan tämä kissarotu on saapunut 1900-luvun alussa. Se ei siis ole yhteydessä egyptiläisten pyhään kissaan.https://birma.fi/pyha-birma/legenda-ja-historiaa/Kissojen historiasta ja myyteistä voi lukea lisää esimerkiksi Petri Pietiläisen kirjasta Kissojen maailmanhistoria https://helmet.finna.fi/Record/helmet.2253195?sid=5094165358
Mahtaakohan kyseessä olla satu? Suomeksi käännettyjen sarjakuvien luettelosta http://www.sci.fi/~karielk/com_fien.htm löytyi mainitun niminen sarjakuva. Alkuperäiseltä nimeltään se on Dickie Dare. Tekijä oli alunperin Milton Caniff, sittemmin Coulton Waugh. Päähenkilö oli seikkailuista unelmoiva lukuintoinen poika, joka isänsä ystävään, hurjapäiseen merimieheen, tutustuttuaan kokee tämän kanssa oikeita seikkailuja ympäri maailmaa. Sarjakuva ilmestyi Yhdysvalloissa v. 1933-1957. Käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt tarkempaa tietoa koska ja missä muodossa sitä olisi julkaistu Suomessa.
Lukijakommenteista saatu tarkennus: Sarjakuvaa on julkaistu Seurassa 50-luvun loppupuolella.
Riihimäen musiikkiosastolta löytyy useitakin pianonuotteja My Heart Will Go On laulusta, mutta nokkahuiluversiota siitä ei valitettavasti löydy. Pianonuotit löytyvät musiikkiosastoltamme.
Vastaan ensimmäiseksi viimeiseen kysymykseen: Kotilieden artikkelissa mainitaan yhdeksi suosion syyksi sisustustrendit. Kun kotia kalustetaan esim. 1960-luvun hengessä, halutaan astioiden sopivan muuhun tyyliin. Ehkä myös 1950- ja 1960-luvun astioiden muotokieli näyttää tällä hetkellä hyvältä. Suosiota luonnollisesti levittää tehokkaasti sosiaalinen media.
https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ilmiot/10-kysymysta-keraili…
Arabian vuosihinnastot mainitaan painettuina lähteinä Design-museon verkkonäyttelyssä, mutta kirjastohaulla en päässyt niiden jäljille. Kiriastossa on tuon ajan tuotekuvastoja, mutta niissä ei ole hintoja. Jonkun käsityksen astioiden hinnoista saa mainoksista, joita julkaistiin lehdissä. ...
Voisiko kysymyksessä olla Agnès Martin-Lugandin kirja Onnelliset ihmiset lukevat ja juovat kahvia 2018). Siinä miehensä ja lapsensa menettänyt Diane lähtee pieneen kylään Irlantiin selvittämään ajatuksiaan. Hänen naapurinaan asuu isokokoinen Edward, jonka kanssa näyttäisi viriävän romanssi, kaikesta huolimatta. Diane kuitenkin palaa Pariisiin ja kahvilaansa, jonka nimi on tuo Onnelliset ihmiset lukevat ja juovat kahvia.
Jatko-osa tähän on nimeltään Huolet pois, elämä on helppoa (2019).
Kukkasilmut tulevat puun pääoksista haarautuviin oksiin. Tässä kuvassa on mielestäni hyvin havainnollistettu kesä- tai kausivihantien puiden rakennetta, joihin mantelipuukin kuuluu: https://www.pubs.ext.vt.edu/content/dam/pubs_ext_vt_edu/430/430-456/IMG…. Kuvassa "scaffold" tarkoittaa suoraan rungossa kiinni olevaa ns. pääoksaa ja "lateral branch" on puolestaan siitä haarautuva sivuoksa, johon kukkasilmut ja sittemmin kukat tulevat. Mantelipuuhun ei ilmeisesti tule kukkia eikä silmuja oksien haaroihin. Kukat kasvavat oksassa joko yksittäin tai pareittain, ja ne aukeavat puuhun aikaisin keväällä jo ennen lehtiä.
Lähteet:
https://garden.lovetoknow.com/trees/almond-trees
https://www.pubs.ext.vt.edu/...
Kyseisen kappaleen esittää: The Real Tuesday Weld, kappale löytyy heidän
The Real Tuesday Weld I. Lucifer albumiltaan, joka julkaistiin 3.5.2004.
Kyseinen kappale on nimeltään: Bathtime in Clerkenwell.
