Tavunraja on kahden vokaalin välissä, silloin kun ne eivät muodosta diftongia. Suomen kielessä on 18 diftongia, mutta ia ei kuulu niihin, joten Emilia tavutetaan E-mi-li-a. Lähde: Leino, Pirkko : Hyvää suomea, 3.uud.p. 2001, s. 28-30.
Eri lähteiden mukaan Miilaa pidetään lyhennöksenä nimistä Camilla, Ludmila sekä Emilia. Camilla on mahdollisesti etruskilaisperäinen nimi. Ludmila taas on slaavilaista alkuperää ja tarkoittaa ”kansan rakastama”. Mila on myös itsenäinen slaavilainen nimi, joka tarkoitta ”herttainen, suloinen”. Suomalaisen ja ruotsalaisen kalenterin Emilia-nimi on lähtöisin latinalaisesta Aemilius-plebeijisuvun nimestä. Emilia on Emilin sisarnimi.
Lisää etunimistä löytyy mm. kirjoista Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja ; Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön ; Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
Kysymyksen sanamuodosta päätelleen kyseessä on jokin yksittäisessä, tarkemmin nimeämättömässä kirjastossa tapahtunut sanktionjako. Kun emme tiedä mitään tarkempia yksityiskohtia, on mahdotonta edes yleisellä tasolla ottaa kantaa siihen, minkälaisista tapahtumista voisi seurata porttikielto johonkin kirjastoon. Se on kuitenkin selvää, että yleisessä kirjastossa ei haluta puuttua ihmisten olemiseen, mutta toisaalta häiritsevää käyttäytymistä ei voida hyväksyä. Porttikielto on hyvin äärimmäinen toimi, eikä siihen kirjastoissa kevyin perustein ryhdytä.
Heikki Poroila
Hei,
Yle on esittänyt useita Paul Temple -kuunnelmia 50-luvulta alkaen:
"Paul Temple ja Madisonin mysteerio" on esitetty kahdeksanosaisena kuunnelmana loka-marraskuussa vuonna 1953. Tästä kuunnelmasta ei valitettavasti ole äänitaltioita jäljellä.
"Paul Temple ja tapaus Conrad" kuultiin kahdeksanosaisena kuunnelmasarjana 1961. Kukin jakso oli 37-40 minuutin mittainen.
"Paul Temple ja Alexin juttu" kuultiin samoin kahdeksanosaisena sarjana 1968, 33-39 minuutin pituisina jaksoina.
Englanninkielisenä esitetty "Paul Temple and the Lawrence Affair" lähetettiin kouluradion ohjelmistossa kahdeksanosaisena sarjana vuonna 1971, noin puolentunnin mittaisina jaksoina.
"Paul Temple ja Milbournen tapaus" lähetettiin kuusiosaisena kuunnelmana...
Kritiikin kannukset on Suomen arvostelijain liiton vuosittain jakama palkinto ja vuonna 1990 sen sai Rahkonen-radioteostyöryhmä.
Etsitty ohjelma lienee Radioateljee esittää : Rahkonen-Pohjanmaa.
Ohjelaman on kirjoittanut Keijo Rahkonen ja sen on ohjannut Harri Mäki-Rahkonen.
Ohjelma on tallennettu Ylen Arkistoon, mutta siitä ei ole julkaistu myytävää tallennetta.
Yle Arkistomyynnin kautta on mahdollista tilata maksullisia kopioita Ylen arkisto-ohjelmista. Arkistomyynti selvittää mm. tekijänoikeuskysymykset ja niistä riippuu myös se, voidaanko asiakkaalle tehdä kopio.
Kannattaa olla yhteydessä Arkistomyyntiimme
arkisto.myynti@yle.fi
Palvelunumero 09 1480 3100, arkisin klo 9-15
http://yle.fi/yleisradio/yle-myynti/arkistomyynti
Olisikohan kyseessä kappale nimeltä "Tuoksuvat tuomien valkoiset kukkaset?" Sen toisessa säkeistössä lauletaan mm. "muistatko kesän, kun tuoksussa tuomien haaveillen istuimme ain?"
Suuri toivelaulukirja 1 kertoo, että kyseessä on alkujaan venäläinen mustalaisromanssi, joka tunnetaan myös nimellä "Valkoakaasiat" alkuperäisen aiheensa mukaisesti. Suomalaiset sanat on tehnyt Matti Vuori. Kappaleen ovat levyttäneet mm. Olavi Virta, Annikki Tähti ja Metro-Tytöt. Lista artisteista löytyy Yleisradion äänilevystö sivuilta osoitteesta http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/kappale.php?Id=Valkoakaasiat.
Englannin kielessä ensimmäinen maininta prostituutiosta maailman vanhimpana ammattina kuuluisi olleen Kiplingin tekstissä ”On the City Wall”, joka ilmestyi ensimmäisen kerran 1888. Tekstin alussa puhutaan Lalunista, joka oli maailman vanhimman ammatin edustaja ja jonka esiäiti oli Lilith. Lilith oli Kabbalan ja babylonialaisten mytologioiden mukaan Raamatussakin mainitun Aadamin ensimmäinen vaimo ennen Eevaa, ja hänestä löytyy hiukan tietoa Wikipedian artikkelista osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Lilith. John McGivering mainitsee osoitteesta http://www.kipling.org.uk/rg_oncitywall_notes_p.htm löytyvissä Kiplingin teoksen huomautuksissa, että Lalun on ilmeisesti peräisin Intiassa julkaistusta Myrza Moorad Alee Begin kirjasta ”Lalun...
Näinhän se menee: kieli muokkautuu ja muuttuu käytössä, ja muutoksiin tottuminen ottaa oman aikansa – ja niinkin voi käydä, ettei oma kielikorva mukaudu lainkaan uusiin käytäntöihin.Pikaisen lehti- ja kirjallisuuskatsauksen perusteella 'jouheva' on alkanut pikku hiljaa nousta 'juohevan' rinnalle merkitykseltään samana jo 1900-luvun alkupuolella: "Näen kuinka tuvassa käy harras haastelu ja jouheva keskustelu -- " (Keskisuomalainen 17.1.1918). Kielitoimiston sanakirja hyväksyy molemmat muodot: 'juoheva' ohjaa käyttäjän aakkosissa ensin tulevaan 'jouhevaan'.Alun perin 'jouhevaa' on – kantasanansa jouhen mukaisesti – käytetty varsinkin hevosen kuvailuun: "jouheva harja ja otsatukka", "harja ja häntä musta ja jouheva", "mitä...
Psykoterapeuttikoulutus on terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun asetuksen (1120/2010) perusteella vuoden 2012 alusta siirtynyt niille yliopistoille, joilla on lääketieteen tai psykologian opetusvastuu. Asetuksen on allekirjoittanut silloinen peruspalveluministeri Paula Risikko. Psykoterapeutin koulutus on siitä lähtien ollut yliopistojen liiketoimintaa, jota valtio ei voi rahoittaa, joten siitä peritään maksua opiskelijalta.
Aiheesta on viime vuosina käyty keskustelua, mikä on johtanut esimerkiksi kansalaisaloitteeseen "Psykoterapian puolesta – Kansalaisaloite psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi" (KAA 3/2021). Aloitteen on käsitellyt Sivistysvaliokunta, joka on ehdottanut psykoterapeuttikoulutuksen järjestämistä...
Suvun polveutumista voidaan tutkia joko patriarkaalista tai matriarkaalista linjaa noudattaen.
Patriarkaalisessa (patrilineaarisessa) etenemistavassa selvitetään aina isän puoli: isän isä (ja tämän perhe), isänisän isä (ja tämän perhe) jne. sukupolvi sukupolvelta.
Matriarkaalisessa (matrilineaarisessa) etenemistavassa edetään äidin äidistä tämän äitiin ja niin edelleen.
Bilateraalinen polveutumistutkimus, eli sukulaisuutta tutkitaan sekä isän että äidin puolelta, on yleistymässä.
Bilateraalinen tutkimus eli mies- ja naislinjatutkimus on tärkeää sen takia, että se tuo lisävalaistusta muun muassa lääketieteelliseen geenitutkimukseen, koska aika ajoin y-kromosomissa ja mitokondrioissa tapahtuu eräissä tapauksissa pienissä määrin...
Pentti Pesän teollisuustrilleri Kauppa tai kuolema (Gummerus, 1976) voisi olla varteenotettava ehdokas etsityksi kirjaksi. Kirjan jyväskyläläistehdas ei tosin ole paperitehdas, vaan paperikoneita valmistava Valmetin Rautpohjan tehdas.
Kirjan takakannen esittelyteksti kuvaa romaania seuraavasti:
Valmetin Rautpohjan tehdas Jyväskylässä on osa suomalaista raskasta metallia, kuuluisa paperikoneistaan. Työ on korkealuokkaista, mutta kilpailu maailmanmarkkinoilla kovenee talouslaman puristuksessa. Eräänä päivänä tehtaalla tapahtuu sabotaasi...
Insinööri Jorma Kankaansyrjälle tämä on isku vasten kasvoja. Suunnittelijana hän tuntee Itävaltaan tilatun paperikoneen omakseen. Eikä kysymys ole vain kunniasta. Vanhan metallimiehen poikana Kankaansyrjä...
Kyllä voi.
Tulostaa voi asiakaskoneilla, joita löytyy esimerkiksi Uutistorilta ja tieto-osastolta. Asiakaskoneiden käyttämiseen tarvitaan Vaski-alueen kirjastokortti ja nelinumeroinen PIN-koodi.
Nykysuomen sanakirjan mukaan p.o. luuttuaminen. (Nykysuomen sanakirja, lyhentämätön kansanpainos, osat III ja IV, L-R, WSOY, 1980.) Tiedustelin asiaa Kotimaisten kielten keskuksesta ja sieltä sanottiin, että oikea termi on luuttuaminen. Useilla murrealueilla puhutaan kuitenkin luutuamisesta yhdellä t:llä.Kielitoimiston mukaan on kyse astevaihtelusta, joka koskee myös verbien taivutusta ja kysymyksessä on ns. vahva aste. Toinen esimerkki hakata, hakkaaminen.
Verkkoversiona on myös Iso suomen kielioppi http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php .
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivu http://www.kotus.fi/index.phtml?s=297
Edellämainituista nettisivuista ei määritelmää kuitenkaan löytynyt.
Iivo on lyhennys nimestä Iivari.Virossa Ivo / Iivo kuului 1960-luvun alussa suosituimpiin nimiin. Karjalaiset Iivot juontavat nimensä venäjän Ivanista (ja ovat näin ollen Länsi-Suomessa yleisten Jussien kaimoja; Ivan on nimittäin venäläinen muoto Johannes-nimestä). Iivo on tullut muotiin uudelleen 2000-luvun vaihteen tienoilla muiden vanhojen nimien myötä.
Lisää nimitietoja saat mm. seuraavista kirjoista:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (4. uud. p. 2005)
Uusi suomalainen nimikirja (1988)
Kielitoimiston sanakirja (http://www.kielitoimistonsanakirja.fi) on oivallinen lähde sanojen merkityksiin. Se on sangen kattava, vaikka aivan harvinaisimpia sanoja sieltä ei ehkä löydy. Sanakirja on olemassa myös painetussa muodossa. Vanhempi laitos on ”Suomen kielen perussanakirja”, ja sekin ajaa asiansa, jos merkityksiä on tarve selvitellä.
Sanojen alkuperässä auttavat etymologiset sanakirjat. Suositeltavia ovat kolmiosainen ”Suomen sanojen alkuperä” (SKS ja Kotus, 1992–2000) ja Kaisa Häkkisen ”Nykysuomen etymologinen sanakirja” (Sanoma Pro, 2013; myös vanhempia painoksia). Jos jotakin sanaa ei noista löydy, voi lisää lähteitä etsiä osoitteesta http://kaino.kotus.fi/sanat/evita/ löytyvästä Etymologisesta viitetietokannasta. Jos...
Oikeastaan tuossa arvostellaan kaikkia mainitsemiasi. Peukut laitettiin tuonne alunperin siksi, että lukijoilla olisi mahdollisuus jotenkin osallistua, vaikkapa tykkäämällä, että tätä juttua oli kiva lukea. Jos taas kysymyksestä vastauksineen ei saanut irti sitä, mitä halusi tai odotti, peukkua voi näyttää alaspäin. Tähtimäärän laskee algoritmi, se on alkuun tuossa noin puolivälin tienoissa, mutta mitä enemmän tykkäyksiä tulee, sitä korkeammalle tähdet asettuvat, mitä vähemmän, ne vähenevät. Tällainen suhteellinen systeemi on parempi kuin sellainen, joka laskee nollasta tykkäykset, silloin yhdellä tykkäyksellä peukuttaneista 100 prosenttia piti vastauksesta. Tällainen meillä oli aiemmin eikä se oikein kertonut koko totuutta.
Nykysuomen sanakirjan mukaan Ruona tarkoittaa kalanpyydystä,
jonka havaspussi on pohjaansa kohti soukkeneva ja nielutonta rysää, jolla pyydetään myötävirtaan laskeutuvaa kalaa."Lohipatoon laskettiin kahdeksan ruonaa". Suomen sanojen alkuperä -kirjassa tarkennetaan vielä, että kyse on rysämäisestä kalanpyydyksestä, jota käytetään purossa tai lahdessa. Sanan alkuperä on tuntematon. Mistä Ruonan kylä on tarkalleen ottaen saanut nimensä jää valitettavasti selvittämättä?
Lähteet: Suomen sanojen alkuperä:etymologinen sanakirja 3: R-Ö. Jyväskylä 2000
Nykysuomen sanakirja 4: O-R. Porvoo, 1956
