Kielitoimiston ohjepankin mukaan ko. lauseessa voidaan käyttää pilkkua, mutta se ei ole välttämätön. Kumpikin tapa kirjoittaa siis käy.
Linkki ohjeeseen: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/96
Parasta on käyttää 'olla'-verbiä esse. Suosittelisin:
Miehestä: Liber sum (ääntämys liiber sum)
Naisesta: Libera sum (ääntämys liibera sum)
Persoonapronominia ei latinassa yleensä käytetä ellei sitä haluta erikseen painottaa, jos käytetään niin paras sanajärjestys ehkä olisi
Liber ego sum
Libera ego sum
Kaikissa esimerkkilauseiden sanoissa paino on ensimmäisellä tavulla.
Mainitsemasi artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa ja sen kirjoittaja Ilkka Lehtinen on ollut tuolloin kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen Hinnat ja palkat -yksikössä.
Tilastokeskus tuottaa valtaosan Suomen virallisista tilastoista ja sen tuottamaa tietoa voi pitää luotettavana.
Lisätietoa:
Suomen tilastollinen vuosikirja 1960
Janne Salonen: Palkansaajien ansiot ja eläkkeet. Yksityisen ja julkisen sektorin palkansaajan ansiokehitys 1964–2004 (2009)
Hei!Kuvailemasi kaltaisia kirjoja on olemassa, ja niitä löytyy myös kirjastojen kokoelmista. 'Selkokirja' on avainsana. Vaikka selkokirjoja ei varsinaisesti olisikaan kirjoitettu maahanmuuttajia silmälläpitäen, on niiden kieli sekä sanastoltaan että rakenteiltaan selkeää. Osa on mukautettu alkuperäisteoksesta, jotkin taas kirjoitettu alun perinkin selkosuomeksi. Selkokeskus pitää yllä listaa suomessa julkaistuista selkokirjoista (linkki alla). Kirjastostakin niitä löytää, joskin harmillisesti kustantajien tarjonta ei oikein riitä vastaamaan kysyntään.https://selkokeskus.fi/selkokirjallisuus/selkokirjatietokanta/
Kurkkulamput olivat teuraseläimen, yleensä naudan, talista valmistettuja kynttilöitä. Nimitys tulee siitä, että kurkkulamppujen valamiseen käytettiin teuraseläimen omaa kurkkutorvea. Pluseja eli kurkkulamppuja eli lehmänkurkkulamppuja on käytetty ainakin Hämeen, Kymen ja Keski-Suomen alueella. Mainintoja löytyy etenkin joulun viettoon liittyvistä teksteistä.
Kurkkulamppuja poltettiin luultavasti tavanomaisen kynttilän tapaan, mutta ne valmistettiin usein itse, ja sydämenä saattoi olla "puupuikon ympärille kääritty riepu", kerrotaan Ylen artikkelissa vuodelta 2010.
Lähteitä:
Suomen murteiden sanakirja
Yle (2010)
Kotka-Kymin seurakunnan lehti Osviitta
Ilkka (1938)
Kysymyksen kuvailusta tulevat ensimmäisenä mieleen Else Holmelund Minarikin Pikku karhu -kirjat, joita ilmestyi kaikkiaan viisi vuosina 1978-79: Pikku Karhu, Isä Karhu tulee kotiin, Pikku Karhu saa ystävän, Pikku Karhu mummolassa ja Suukko Pikku Karhulle. Yhdenkään kannessa tosin ei kuvatun kaltaista kuvaa ole, mutta kirjassa Pikku Karhu on tarina Pikku Karhu lähtee kuuhun, jonka kuvissa karhulla on päässään neliskulmainen laatikosta askarreltu kypärä, josta sojottaa pari antennia.
Kysymyksen sitaatti on peräisin Koiviston muistosanoista presidentti Kekkoselle: "Meistä ei voi tulla kaikista samankaltaisia, ja jos voisi, sillä ei olisi arvoa. Arvokasta on, että me erilaisuudessammekin voimme elää yhdessä, yhdessä hoitaa yhteisiä asioita, Urho Kekkosen viitoittamalla tavalla." Koiviston muistosanat radioitiin ja televisioitiin sunnuntaina 31.8.1986 kello 11 sekä julkaistiin seuraavina päivinä sanomalehdissä. Juhani Suomen mukaan teksti oli valmisteltu Koivistolle hyvissä ajoin etukäteen.
Mauno Koivisto, Kaksi kautta. 1, Muistikuvia ja merkintöjä 1982-1994
Juhani Suomi, Umpeutuva latu : Urho Kekkonen 1976-1981
Koivisto: Rauhan ja yhtenäisyyden rakentaja. - HS 1.9.1986
Hiilidioksidia voidaan ottaa talteen suoraan tehtaan savupiipuista. Hiilidioksidi erotellaan muusta savukaasusta käyttämällä fyysisiä tai kemiallisia menetelmiä. Kemiallisissa menetelmissä käytetään liuotinta, joka absorboi hiilidioksidin itseensä. Tämän jälkeen seos haihdutetaan ja saatu hiilidioksidikaasu paineistetaan. Fyysisissä menetelmissä käytetään puoliläpäiseviä kalvoja, jotka päästävät läpi vain tietyt aineet. Hiilidioksidi voidaan myös erottaa muusta savukaasusta sitomalla se kalkkiin kuumuutta hyödyntävässä reaktorissa ja sitten erottamalla se kalkista vieläkin korkeammassa lämpötilassa toisessa reaktorissa.
Metaania ja hiilidioksidia kerätään myös mädättämällä jätettä biokaasuksi, josta kaasut sitten erotellaan. Samoin...
Finna.fi -tietokannasta löytyy viite äänikasetista "Radiomafian filmiparaati : kotimaiset elokuvasävelmät", joka sisältää Nils-Eric Fougstedtin kappaleen "Katariina ja Munkkiniemen kreivi. Romanssi" Juha Lehden esittämänä.
https://finna.fi/Record/fikka.4779160?sid=4983297817#componentparts
Naganon talviolympialaisissa 1998 Tanska saavutti hopeamitalin naisten curlingissa.
http://www.databaseolympics.com/country/countryyear.htm?g=44&cty=DEN
Tanska on saavuttanut yhden mitalin talviolympialaisissa. Mitalitaulukko: http://www.factmonster.com/ipka/A0115207.html
Kansainvälisen olympiakomitean tietokanta:
http://www.olympic.org/uk/athletes/results/search_r_uk.asp
Kuvassa on tšekkiläisen mallin mukaan Arabian tuotantoon sopivaksi muokattu AX-astiasto, joka on ollut tuotannossa 1940–56.AX-astiaston tarina sivuaa maailmanhistoriaa. Yhdysvallat oli julistanut kauppasaarron Saksalle ja sen miehittämille maille. Kun Arabian vientipäällikkö Betsy Diesen vieraili Pohjois-Amerikassa vuonna 1939, oli Arabian sikäläinen maahantuoja tiedustellut, voisiko Arabia ryhtyä tuottamaan erään tšekkiläisen tehtaan suosittua mallia. Minimaaliset muutokset alkuperäiseen malliin toteutti Arabian saksalaissyntyinen mallintekijä Reinhard Richter. Tehtaan laboratorio oli juuri kehittelemässä uutta materiaalia, sävyposliinia, josta AX-astiastoa alettiin valmistaa.Lähde: Marjut Kumela & Marja Blåfield, Arabian astiastoja
Valitettavasti oikeastaan mitään tutkimaani hyönteiskirjaa tai -verkkosivustoa ei voi pitää muodonvaihdoksen kuvauksen kannalta kattavana. Toukkien kuvia vielä jonkin verran voi kirjoista ja verkkosivuilta löytää, mutta munat ja kotelot ovatkin jo paljon haastavampaa etsittävää. Perhosten toukat lienevät työlään selvitystyön helpommasta päästä. Esimerkiksi Kimmo Silvosen ja kumppanien Suomen päivä- ja yöperhoset : maastokäsikirja (Bugbook, 2014) sisältää runsaasti toukkien kuvia. Yökkösten toukkien osalta voidaan puhua jo kattavuudesta: Matti Aholan kolmiosainen Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat (KuvaSeppälä-yhtiöt, 2005-2011) sisältää kuvat yli 700 toukasta.
Internetin kotimaisista hyönteissivustoista kannattaa mainita Ötökkätieto...
Kirkkoharjun näkötornin 1930-luvun alussa toteuttaneen Heikki Tiitolan rakennustoimiston työselityksen mukaan siipirakennus on alun perin tehty kahvilatoimintaa varten. Aikanaan harjulla on ollut myös VPK:n rakennuttama ja ylläpitämä tanssipaviljonki ja näkötornin läheisyydessä sijaitsi erillinen ravintolarakennus. Kirkkoharjulla vietetyt lippu- ja palokuntajuhlat olivat vielä 30-40-luvuilla Kangasalan kesien kohokohtia. Vuoden 1961 jälkeen tanssipaviljongilla ei ollut enää mitään toimintaa, ja vuonna 1967 Kirkkoharjun rakennukset purettiin näkötornia lukuun ottamatta.
- Raine Raitio, Oksalla ylimmällä : katsaus Kangasalan näkötornien historiaan
Kyselin asiaa hieman eri seurakunnista.
Varmaan kuulutusten ottamisesta on jo jonkin verran aikaa? Silloin saattaisi olla kyse siitä, että ennen vanhaan ei kuulutusten ottamiseen useinkaan kyselty kirjallisia lupia, vaan asiasta sovittiin suullisesti. Siksi kuulutuspäivämäärätkään eivät aina tulleet kirjatuiksi mihinkään.
Toisaalta taas Kirkkohallituksen rajaus on tietosuojalain mukainen ja sen noudattamisessa ei voi olla poikkeamia. "Avioliiton esteiden tutkintaan liittyviä asiakirjoja säilytetään 10 vuotta, mutta kihlakumppaneille annettava todistus esteiden tutkinnasta ja vihkijän tekemä vihkimisilmoitus säilytetään pysyvästi." Tämänkin takia kuulutusten päivämäärät ja niihin liittyvät tiedot on jo hävitetty. ...
Tarkoitatko kenties "Mittarimato"-nimistä laulua, jonka on säveltänyt ja sanoittanut Enrico Canto (eli Erkki Kanto)? Hän myös esittää kappaleen. Laulu alkaa: "Mä olen mittarimato kierrän maailmaa". Laulusta ei ole kaupallista levytystä, mutta Yleisradiolla on siitä äänite, joka on tehty vuonna 1986. Laulu on kuunneltavissa ainakin tällä hetkellä Areenassa Pikku Kakkosen radiossa ohjelmassa "Mainiot madot" (ohjelman lopussa kohdassa 11:14-14:19).
Muitakin lauluja, joiden nimessä on sana mittarimato, on olemassa. Voit etsiä niitä Yleisradion Fono-tietokannasta. Sieltä voit etsiä kappaleita myös aiheen mukaan. Aiheeksi voit laittaa esimerkiksi sanan mato.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi/
Mainiot madot -...
Hautausmaiden karttatiedot saa yleensä hautausmaan toimistosta. Linkki yhteystietoihin.Hautapaikan tietoja voi yrittää selvitellä myös hautahaku sivustolta. Sieltä löytyvät monen seurakunnan kaikki hautausmaat mm. pääkaupunkiseutu. Linkki Hautahaku sivustolle.Sivuston tiedot eivät kuitenkaan päivity reaaliaikaisesti eli tämän vuoden tietoja ei sieltä vielä löydä.Jos tietää, mihin seurakuntaan vainaja kuului eläessään, voi hautauspaikkaa tiedustella seurakunnan hautaustoimistosta.
Sarjaan ei ole vielä ilmestynyt neljättä osaa. En löytänyt tietoa siitä, milloin uusi osa olisi ilmestymässä. Ylen artikkelissa (2019) kirjoitetaan: "Oksasen kirjailijuutta määrittää kuitenkin vahvasti side Viroon. Joka kerta, kun Oksanen julkaisee, lukijat odottavat Viro-kvartetin päätösosaa, jossa esiin pääsisi taas Oksasen historiallinen kerronta. Sen aika on tulossa - ehkä seuraavaksi." https://yle.fi/a/3-10977393
Oletettavasti kvartettiin on siis tulossa jatkoa.
Sofi Oksasen kustantamo on Kustannusosakeyhtiö Otava/Like Kustannus, mistä voit halutessasi kysyä lisätietoa.
https://www.sofioksanen.fi/yhteystiedot
Valitettavasti ei.
Kirjastot ovat kiinni koko Suomessa, siis myös Ison Omenan kirjasto on kiinni.
Varaus kyllä säilyy varaushyllyssä kirjaston aukeamisen jälkeiseen aikaan.
Harmi, että tarina jäi nyt odottamaan jatko-osaa täältä hyllystä...
THL:n blogissa on pohdittu asiaa:"Lämpenevä ilmasto lämmittää myös vettä eri muodoissaan. Mitä lämpimämpää ja ravinteikkaampaa vesi on, sitä suotuisammat olosuhteet se luo mikrobien kasvulle. Olipa vesiympäristö sitten luonnonvesi, jota käytetään virkistäytymiseen, kuten uimiseen, tai kiinteistön vesijärjestelmä, josta saamme esimerkiksi suihkuvetemme, olosuhteet ovat todennäköisesti jatkossa entistä useammin otolliset mikrobikasvulle." https://blogi.thl.fi/miten-ilmastonmuutos-muuttaa-veden-mikrobistoa/
Myös Tamperren yliopiston sivuilla ollaan samoilla linjoilla. https://www.tuni.fi/alustalehti/2018/11/22/ilmastonmuutos-ja-infektioriskit-haastetta-myos-yhteiskuntatieteilijoille/
THL on julkaissut Päivi Meriläisen tutkimuksen...
