E raised 9 on E-duurisoinnun muunnelma, jossa peruskolmisoinnun ja septimin lisänä E-duuriasteikon yhdeksäs sävel perussävelestä ylöspäin laskien. Puhutaan noonisoinnusta tai tuttavallisemmin ysisoinnusta. "Raised" määrittää lisäksi, että yhdeksäs sävel on korotettu puolen sävelaskelen verran.
Sointu sisältää sävelet E - G# - B - D - G. Niistä G on se korotettu asteikon yhdeksäs sävel (korottamattomana se olisi F#). Sointu kirjoitetaan (esim. nuottiviivaston ylle) muodossa E7#9. Ääneen luettuna se kuulostaa kömpelöltä: "E septimi ylennetty nooni" tai "E seiska ylennetty ysi". Sähkökitaristit puhuvat "Hendrix-soinnusta", sillä kitaralegenda käytti sitä usein.
Helpoimmin soinnun hahmottanee...
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Saamenkielen omatoimiseen opiskeluun löytyy tietoa ja materiaalia alempana olevista linkeistä.
Pohjoissaamen opiskelun voisi aloittaa esimerkiksi GEA 1 oppikirjasta, josta löytyy myös digiversio, jota
voi selailla verkossa. Siihen kannattaa ehkä tutustua aluksi. Helppo GEA-kirjasarja on tarkoitettu alakoululaisille.
Muitakin kirjasarjoja löytyy kuten esimerkiksi Cealkke dearvvuođaid kirjasarja, joka on tarkoitettu lukioon ja
aikuisopetukseen.
Lisää oppimateriaalia löytyy linkeistä:
https://www.samediggi.fi/tuote-osasto/pohjoissaamenkieliset-oppimateria…
https://www.samediggi.fi/toiminta/koulutus-ja-oppimateriaali/
Saamen kielien opiskelun työkaluja löytyy osoitteesta:
https://...
Niccolò Machiavelli (1469-1527) kirjoitti kirjan Ruhtinas vuonna 1513, ja se julkaistiin vasta Machiavellin kuoleman jälkeen vuonna 1532. Kirjassa Machiavelli antoi käytännön neuvoja, miten valtiota hänen näkemyksensä mukaan pitäisi hallita. Kirja näyttää, miten kyynisellä ja häikäilemättömällä toiminnalla voi saavuttaa valtaa, ja miten vallan voi pitää itsellään keinolla millä hyvänsä. (Andrew Taylor: kirjat jotka muuttivat maailmaa, 2010)Vallankäytön lisäksi Ruhtinaasta on löydetty myös miehuutta käsitteleviä ajatuksia. Esimerkiksi yhdysvaltalainen politiikan teoreetikko Hanna Fenichel Pitkin on tutkinut Machiavellin ajatuksia sukupuolen näkökulmasta. Jiri Nieminen on analysoinut Pitkinin ajatuksia blogitekstissään Machiavelli ja...
Soitin kollegalle Pasilan kirjastoon ja hän ystävällisesti etsi tietoa lääninlääkärin sijainnista vanhoista puhelinluetteloista, joita säilytetään Pasilan kirjavarastossa. Harmi kyllä, juuri vuoden 1954 luettelo oli kadonnut. Vuoden 1953 luettelossa lääninlääkärin osoitteeksi kerrotaan Aleksanterinkatu 10 ja vuoden 1955 luettelossa osoite on Mikonkatu 17. Pyysin tietoa Helsingin kaupunginarkistosta ja siellä säilyneestä puhelinluettelosta varmistui, että lääninlääkärin toimisto on sijainnut vuonna 1954 Aleksanterinkatu 10:ssä.Raitiovaunuaiheisen kysymyksen lähetin Suomen Raitiotieseuralle ja sieltä sainkin varapuheenjohtaja Jaakko Pertilältä tyhjentävän vastauksen: "Sekä nykyiseen Etelärantaan (eli myöhemmin v. 1952 valmistuneen Palacen...
Kyllä vain.
Kirjatiikeri nimisessä sarjassa on suuraakkosilla kirjoitettuja ja tavutettuja tarinoita lukemaan opetteleville. Helmet-haku, hakusana kirjatiikeri.
Voit kokeilla Helmet hakuun myös hakusanoja tavutetut tai suuraakkoset. Löydät jonkun verran lisää kirjoja.
Etymologinen verkkosanakirja Etymonline https://www.etymonline.com/search?q=Austria kertoo asiasta seuraavaa:
central European nation, from Medieval Latin Marchia austriaca "eastern borderland." German Österreich is "eastern kingdom," from Old High German ostar "eastern" (from Proto-Germanic *aust- "east," literally "toward the sunrise," from PIE root *aus- (1) "to shine," especially of the dawn) + reich "kingdom, realm, state" (from Proto-Germanic *rikja"rule," from PIE root *reg- "move in a straight line," with derivatives meaning "to direct in a straight line," thus "to lead, rule"). So called for being on the eastern edge of Charlemagne's empire....
Jotkut nimistöntutkijat ovat kyllä yhdistäneet sukunimen Pakkanen säänimitykseen, mutta kiistaton tämä yhteys ei ole. Pakkanen sukunimenä voi liittyä myös sitä läheisesti muistuttaviin nimiin, kuten Pakka, Paakkanen, Paakkonen ja Pakanen, joiden vanhoja kirjoitusasuja on paikoin vaikea erottaa toisistaan. Niinpä Pakkanen voi yhtä hyvin viitata 'kumpua, töyrästä, hietapakkaa' tarkoittavaan pakka-sanaan tai ristimänimen Pavel kansankieliseen puhuttelumuotoon Paakka.
Sukunimi Tiainen puolestaan liittyy varsin selvästi linnun nimeen. Tuttujen eläinten nimityksistä on saatu luonteva malli yksilöidä niin henkilö kuin koko sukukin. Nimettävää on voitu alkaa kutsua Tiaiseksi ruumiillisten tai henkisten ominaisuuksien (pieni, vikkelä, nopeaälyinen...
Tekniikan ja kaupan sanakirjoista voisi löytyä em. sanastoa esim. Jyrki Talvitien Englanti-suomi: tekniikan ja kaupan sanakirja, 2000 (1311 sivua).
Lisäksi on olemassa:
- Laurila Juha, Hattari Anneli: Paperi- ja kartonkisanakirja, monikielinen sanakirja (termit englanniksi, suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, ranskaksi, espanjaksi), 1986 (839 sivua)
-Sellu-, paperi- ja puunjalostussanakirja: englanti-suomi-englanti, 1988 (382 sivua)
Kirjojen saatavuuden Oulusta voit katsoa Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ tai Oulun yliopiston kirjastosta http://oula.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?DB=local&PAGE=First .
Vonkamies tarkoittaa uitossa tukkien kulkua vartioivaa miestä. (Unto Ylisirniö, Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa)
Viralliset ristimänimet - eritoten tuplanimet - koettiin ennen vanhaan tarpeettoman juhlallisina arkikäyttöön ja kyläyhteisöissä oli aivan tavallista, että ne lyhenivät, muuntuivat tai korvautuivat erilaisilla lempi-, kutsuma-, kölli- ja haukkumanimillä.
"Vaikka kumpaisellekin aviopuolisolle oli kasteessa annettu tuplanimet, ja vaikka kirkkoherra kirjoitti myös kenkkäämäänsä vihkiraamattuun vaimon nimeksi Riitta-Stiina ja miehen kohdalle Lauri Herman, ei heitä ruvettu puhuttelemaan näin juhlallisesti. Riitta-Stiina lyheni Riituksi ja Lauri Herman muuttui peräti Herkoksi tai...
Nerudan Runoja-kokoelman esipuheessa on muutama tekstikatkelma sekä espanjaksi että suomeksi, mutta ainoa teos, josta löysin kokonaisia Nerudan runoja rinnakkain alkukielisinä ja suomennoksina, on antologia Tuhat laulujen vuotta. Valikoima sisältää runoja yli kahdeltasadalta runoilijalta, joten otos kunkin lyyrikon tuotannosta on teoksessa väistämättä näytteenomainen. Nerudalta mukana on kolme runoa: Ercilla, Jinete en la lluvia (Ratsumies sateessa) ja Walking around (Kävelyllä).
"Teollinen yhteiskunta ja sen tulevaisuus" (engl. "Industrial Society and Its Future") on vain yksittäinen kirja, tai manifesti, jonka Kaczynski vaati julkaistavan jossakin laajalevikkisessä yhdysvaltalaisessa lehdessä. Se on julkaistu myöhemmin kirjan muodossa useilla kielillä, myös suomeksi (Savukeidas 2005, Kiuas Kustannus 2020). Teoksessa on 232 numeroitua kappaletta 27:n otsikon alle jaoteltuna. Lisätietoa teoksesta, sen historiasta ja vaikutuksista löytyy runsaasti mm. Wikipedian artikkelin lähdeluettelon kautta: https://en.wikipedia.org/wiki/Industrial_Society_and_Its_Future#Referen…
Kemistiä ei valitettavasti ole nyt käytettävissä, mutta käytettävissämme olevista lähteistä emme ole löytäneet kuvailemallesi menetelmälle minkäänlaista vahvistusta.
Luulisi näin helpon alkoholinvalmistustavan olevan laajasti käytössä ja netinkin olevan pullollaan ohjeita. Mainintoja ei kuitenkaan löytynyt. Netissä on kyllä ohjeita, joissa käytetään pakastettua appelsiinimehua, mutta itse valmistus tapahtuu kuitenkin lisätyn veden ja sokerin kanssa käymisastiassa lämpimässä tilassa.
Varmaan kyse on vain siitä, mitä on tottunut katselemaan ja tunnistamaan.
Esimerkiksi univormupukuiset ihmiset näyttävät monista hyvin samanlaisilta, mutta itse univormua käyttävät erottavat kaltaisensa tarkasti. Samoin vauvat näyttävät vieraan silmin samankaltaislta, mutta ovat läheisilleen selvästi itsensä näköisiä.
Kyse voi olla myös siitä, miten olemme tottuneet muita huomioimaan. Monesti palveluammattilaiset esim. tarjoilijat, myyjät ja hoitohenkilökunta jäävät niin vähälle huomiolle, että hetken päästä heitä on vaikea erottaa toisistaan. https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/yle-testasi-toimittaja-paasi-sisaan-muun-muassa-suomen-pankkiin-nayttamalla-tikkaita-kulunvalvonnassa/800385/
Paitsi tottumattomuudesta ja voi...
Joulupukki-lehden runon voi lukea Kansalliskirjaston digitoimana:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354573?page=2
Sama runo löytyy mm. kirjasta Lapsuuden joulu. Osa 2: kauneimmat joulun runot ja laulut / koonneet Satu Marttila ja Juha Virkkunen.
Tietoa tekijästä ei kummassakaan ole. Kirjassa on maininta vuoden 1920 Joulupukki-lehdestä. Valitettavasti emme siis saaneet selville tekijää. Joululehtiin kirjoittivat monet niin tunnetut kuin tilapäärunoilijatkin.
Myös Kaarlo Korhosen Äidin joululaulu löytyy digitoituna:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354741?page=14
Suomen kirjailijat 1809-1916 -kirjassa mainitaan Kaarlo Korhonen -niminen kirjailija, jolta on julkaistu...
Kysyjän kohdalle on todennäköisesti sattunut naapuri (ainakin lähikerroksissa), joka vastoin kaikkia ohjeita ei ole nimennyt verkkoaan (siksi tuo "default" eli oletusarvo) eikä myöskään suojannut sitä, minkä takia kysyjä on päässyt verkkoa käyttämään.
On hankala juridisesti todeta, että kysyjä olisi syyllistynyt toisen verkkoon tunkeutumiseen, koska mitään aktiivisia toimenpiteitä ei ole ollut vaan "tunkeutuminen" johtuu verkon omistajan huolimattomuudesta ja kysyjä voisi vedota siihen, että oletti talossa olevan kaikille vapaa yhteinen verkko. Teoriassa voisi jopa olla, että tämä huoleton henkilö haluaa jakaa oman yhteytensä satunnaisten muitten käyttäjien kanssa. Jos liittymäsopimuksessa ei ole datansiirtorajoituksia, kukaan ei...
Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Barbara Helsingius itse. Kappale on julkaistu vuonna 1977 Helsingiuksen albumilla Det var en gång.Kappaleen tiedot täällä ja Det var en gång -albumin täällä.
Sitaatti on Mymmelin tuumailuista kirjassa Muumilaakson marraskuu.”Lyhyt raivokas ukonilma oli tehnyt Mymmelin aivan sähköiseksi. Hänen tukkansa kipunoi ja säärien ja käsivarsien jokainen pieni haiven sojotti pystyssä ja värisi. Nyt minä olen villeydestä pakahtumaisillani, Mymmeli ajatteli. Voisin tehdä mitä tahansa enkä kumminkaan tee yhtään mitään. Voi miten hauskaa on tehdä ihan mitä haluaa.”Tove Jansson: Muumilaakson marraskuu, WSOY 2014, s. 87; suomentanut Kaarina Helakisa; suomennoksen tarkistanut Päivi KiveläMuutamassa verkkolähteessä kyseinen lause on laitettu Muumipapan nimiin. En tiedä, voisiko tosiaan olla niin, että myös Muumipappa olisi sanonut tai miettinyt näin samoin sanoin.
Mukava kuulla, että pohjapiirroksesta on ollut apua. Laitan ehdotuksesi eteepäin, jos muutkin kirjastot saisivat vinkkiä. Ainakin Keskustakirjasto Oodilla on omilla sivuillaan (ei Helmet-sivulla) pohjapiirros, katso täältä Oodin tilat.
Lähteet:
Keskustakirjasto Oodi. https://oodihelsinki.fi/
Kirjastojen sivuilla ei ole luetteloa kaikista Helsingin kirjastoihin tulevista lehdistä. Luettelo olisi varsin pitkä. Kirjastoihin tulevat lehdet voi hakea Helmet-hausta ihan kuten kaikki muutkin lehdet. Käytäntönä on, että ainakin uusin aikakauslehtinumero on aina kirjastossa luettavissa, uudempia lehtiä lainataan. Poikkeuksena on Pasilan kirjasto, jossa on luettavana kokonaisia vuosikertoja. Sanomalehtiä ei lainata, niitä säilytetään kirjastoissa luettavana muutamia viikkoja tai kuukausia.
Lehtilistat voi hakea helmet.finna.fi -haun hakuruudusta. Kun haet aikakauslehtiä, kirjoita hakusanaksi aikakauslehdet. Tässä tapauksessa olennaista on rajata hakua AINEISTOTYYPPI -rajauksella. Valitse LEHTI/ARTIKKELI. Lisäksi...
Pasadena Roof Orchestran levyn Breakaway viimeinenkin kappale on valitettavasti poistettu Helmet-kirjastojen kokoelmista. Teoksesta on vielä toistaiseksi teostiedot Helmetissä. Ikävä kyllä levyä ei ole saatavana muistakaan Suomen kirjastoista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1447732__Spasadena%20brea…
https://finna.fi/
