Etsimäsi kirja voisi olla Richard Raynerin Pilvien piirtäjä (suom. Erkki Jukarainen). Kirja tosin on ilmestynyt suomeksi vasta vuonna 2001, mutta sopii hyvin kuvaukseesi.
Pilvien piirtäjä Helmetissä
Pilvien piirtäjä Kirjasammossa
Kaivattu kirja saattaisi olla Erica Bauermeisterin Elämän lempeät maut (Bazar, 2009).
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fat_…
Hei,
Suomen murteiden sanakirjan osassa neljä sivulla 156 on sana 'hurra' (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 1994). Siellä mainitaan vähän samantyyppinen sanonta kuin mitä kysyit eli "Hurra perään ja hako häntään".
Suomen murteiden sanakirjan mukaan 'hurra' voi tarkoittaa:
1. leikkivälinettä, esim. hyrrä, puukiekko, peltinen lapsen tuulimylly
2. epämiellyttävän vieraan lähtien voidaan sanoa 'Hurra perään ja hako häntään'
3. vilkas, puhelias nainen esim. "Se on semmoinen hurra tai härrä"
Kysymääsi sanontaa on käytetty esim. Kalevan juttutuvan kommenteissa (https://www.kaleva.fi/juttutupa/muut/autiotalot/320422).
Suullisena tietona on myös, että sanontaa 'Hurra perään ja hako häntään' on käytetty, kun ollaan ihmetelty tai...
Konsepti, jossa tutuista hiteistä esitetään kimittävällä "smurffiäänellä" laulettuja versioita on kehitetty Hollannissa jo 1970-luvun loppupuolella. Laajempaan suosioon smurffimusiikki meillä ja monessa muussa maassa nousi 1990-luvulla.
Smurffien rallatukset jakavat ehkä mielipiteitä, mutta ainakin Suomessa näitä albumeja on myyty valtavasti. Vuonna 1996 julkaistua Tanssihitit Vol 1 -levyä kaupattiin täällä lähes 175 000 kpl ja kaikkinensa smurffimusiikki on yltänyt miljoonamyyntiin.
Hollannin ja Suomen lisäksi wikipedia mainitsee smurffilevyjen olleen jossakin vaiheessa Norjassa suosittuja. Puolassakin ne ovat menneet hyvin kaupaksi. Britanniassa listasijoituksia on myös kertynyt. Tšekki, Saksa, Italia, Unkari ja Japani luetellaan...
Libristi on kirjakauppa-alan nimike, joten kyseinen merkintä tarkoittaa todennäköisesti kyseessä olevan ennakkokappale kirjakaupalle.
Esimerkiksi tässä teoksessa teksti on painettu kanteen: https://www.antikka.net/naytatuote.asp?id=497832
Asian voinee varmistaa esim. Kirjakauppaliitosta.
Kyseessä on runo Jänöjussi teoksesta Nikkar-Tikkarin mäellä (1960). Teos on Adolf Zábranskýn kokoama tšekkiläisten kansanrunojen kokoelma, jonka on suomeksi riimitellyt Kirsi Kunnas.https://finna.fi/Record/helmet.1073904?sid=4965472528
Kirjassa Lind, Vibeke: "Perinneneuleita" on ohje naisen, miehen ja lapsen
Jussi-paitaan. Jussi-paidan kudontaohje on myös kirjassa Almay, Mirja:
"Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita". Molempia kirjoja on tällä hetkellä
paikalla useissa Helsingin kaupunginkirjaston kirjastoissa, mm.
pääkirjastossa. Tarkasti kirjan saatavuuden voi katsoa aineistotietokannastamme
(www.libplussa.fi)tai kysyä puhelimitse.
Get on! -antologia sisältää 101 rocklyriikan parasta Suomesta ja ulkomailta. Jokaisesta artistista/tekstistä on myös lyhyet kommentit.
Sisällysluettelo:
Esipuhe
1. Esi-isät ja rock'n'roll-kapinalliset
Hiski Salomaa: Lännen lokari
Hank Williams: Mansion on the hill
Billie Holiday: Strange fruit
Woody Guthrie: Pretty Boy Floyd
Frank Sinatra: I've Got You Under My Skin
Howlin' Wolf: Back Door Man
Carl Perkins: Blue Suede Shoes
Elvis Presley: Heartbreak Hotel
Chuck Berry: No Money Down
Timo Jämsen: Tuollainen tyttö
Tapio Rautavaara: Päivänsäde ja menninkäinen
2. Rauhaa ja rakkautta?
Bob Dylan: Like a Rolling Stone
The Beatles: A Day in the life
The Rolling Stones: Sympathy for the Devil
Martti "Huuhaa" Innanen: Elsa, kohtalon lapsi
Danny:...
The Simpsons Movie'n suomenkielinen dubbaus herätti paljon keskustelua elokuvan teatteriensi-illan aikoihin. FS Film Oy:n Antti Toiviainen kertoo tuolloin tehdyssä haastattelussa, että dubbaus tehtiin elokuvan tuottaneen studion eli Twentieth Century Foxin vaatimuksesta. Päätöstä ei siis tehty Suomessa. Linkki haastatteluun: https://muropaketti.com/elokuvat/haastattelu-miksi-the-simpsons-movie-piti-dubata-suomeksi/.
The Simpsons -televisiosarja on esitetty monissa maissa aina dubattuna: https://en.wikipedia.org/wiki/Non-English_versions_of_The_Simpsons.
Tähän nyt ei ihan suoraa ja selkeää vastausta näytä löytyvän. Internetistä joitakin artikkeleja tulee vastaan, missä asiaa pohditaan ja yleinen toteamus on, että Ruotsin kaupungit on tosiaan rakennettu tiiviimmin. Yhtenä syynä pohditaan sitä, että Ruotsissa kaupungistuminen on alkanut aiemmin kuin Suomessa. Tässä Elinkeinoelämän keskusliiton artikkelissa käsitellään asiaa:
https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/viikon-kysymys-miten-suomen-ja-ruot…
Vanhojen karttojen arvosta ei kirjaston lähteiden kautta löytynyt tietoa. Alla on tietoa ja hintoja antiikki- ja keräilykauppa Antkerilla myynnissä olevista vanhoista kartoista:
http://www.antker.net/vanhatkartat.html
Ehkäpä kannattaisi myös ottaa yhteyttä vanhojen karttojen keräilijöiden ja harrastajien kerhoon Chartarum Amiciin:
http://www.strang.fi/amici/
Brad Olsen viittaa tällaiseen tarinaan kirjassaan Sacred places : 101 spiritual sites around the world. Paikallisen Chagga-heimon uskomuksen mukaan Kilimanjaron huippu oli hopeaa, joka sulaisi kosketuksesta.
Hei,
Autopaikkojen rakentamista hyvin yleisellä tasolla säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL 1999/132).
Se ei kuitenkaan ota kantaa tontille rakennettavien autopaikkojen määrään tai toteutustapaan. Myöskään asunto-osakeyhtiölaissa ei ole nimenomaista säännöstä autopaikoista.
Suomessa autopaikkojen määrästä ei ole valtakunnallista normia. MRL ei säätele tonteille rakennettavaa autopaikkamäärää eikä toteutustapaa, vaan niistä annetaan ohjeet kunnan hyväksymässä asemakaavassa.
Asemakaavassa ilmoitettu pysäköintinormi perustuu yleisemmin kerrosneliömetreihin tai asuntokohtaisiin autopaikkojen määrään. Monet kaupungit käyttävät erilaisia normiyhdistelmiä, kuten kerrosneliömetrien ja asuntokohtaisten normien keskiarvoa. Esimerkiksi...
Hei, ilman kuvaa tuotteen pohjasta on vaikeaa arvioida, onko se Kupittaan Saven tuotantoa. Googlen kuvahaulla ei myöskään löytynyt vastaavaa tuotetta. Tässä kuitenkin Laatutavaran sivuilta varmistettujen leimojen luettelo:1920-luku: massaleima, KS Oy TURKU1930-luku: massaleima, MADE IN FINLAND1930-luku: massaleima, KUPITTAA1950-luku: tussisigneeraus, Made in Finland (+ koristeen suunnittelijan ja maalaajan nimikirjaimet)1950-luku: tarra, Piispa Henrik -kuvio1960-luku: tarra, Piispa Henrik -kuvioJos tuotteen pohjasta löytyy jokin näistä leimoista, tuote on varmasti Kupittaan Savea. Lähteet: Kupittaan savi - Laatutavara.com
Deinopsis heimosta käytetään Suomessa yleisesti nimitystä heittoverkkohämähäkki. Alan harrastajat käyttävät melkein poikkeuksetta hämähäkkien tieteellisiä nimityksiä välttääkseen sekaannuksia - esim. monella tarantula lajilla on useampikin ”puhekielinen” nimi. ”Virallisia” nimiä ei kovin usein vakiinnu ulkomaisille lajeille.
Kansallisarkiston digitoimasta Jalkaväenkoulutuskeskus 23:n 6. komppanian sotapäiväkirjasta käy ilmi, että komppania siirtyi 10.4.1943 Orivedeltä lähistölle Hirsilään. Komppanian majapaikaksi tuli Hirsilän kansakoulu. Jalkaväenkoulutuskeskus 23:n puhtaaksikirjoitettu digitoitu toimintakertomus vahvistaa II pataljoonan olleen Hirsilässä ja sisältää monenlaista tietoa koulutuskeskuksen arjesta. Toimintakertomuksen mukaan koulutuskeskus siirtyi kokonaisuudessaan syyskuussa 1943 Oriveden seudulta Miehikkälän-Luumäen alueelle. II pataljoona ja 6. komppania majoitettiin Nelos- ja Kolmoskylän alueelle. Toimintakertomuksen liitteistä löytyy jopa yksittäisen käymälän tarkkuudelle menevät kartat majoitusalueista.
Kysymyksessä siteeratun runon kirjoittaja on amerikkalainen runoilija Donald Justice (1925-2004). On the death of friends in childhood -runo ilmestyi alun perin Justicen esikoiskokoelmassa The summer anniversaries vuonna 1960. Valitettavasti en osaa kertoa, mistä kysymyksen suomenkielinen käännös on peräisin; tietokannoista en löytänyt Justicelta lainkaan suomennettua lyriikkaa. Hieman kysymyksen versiosta poikkeava Kristiina Rikmanin tulkinta ("Lapsena kuolleille ystäville") sisältyy hänen John Irving -suomennokseensa Kaikki isäni hotellit (s. 360).
Kielitoimiston sanakirjan mukaan 'takasilta' tarkoittaa auton taka-akselin suojuskoteloa:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/takasilta?searchMode=all
