Yleistietoa nykyisen Vantaan alueen (entisen Helsingin pitäjän ja Helsingin maalaiskunnan)sosiaalihuollosta löytyy Vantaan historian kirjoista:
Helsingin pitäjän historia I. 1965.
Helsingin pitäjän historia II: Vanhan Helsingin synnystä isoonvihaan 1550-1713. 1990.
Helsingin pitäjän historia III: Isostavihasta maalaiskunnan syntyyn 1713-1865.
Helsingin maalaiskunnan historia 1: 1865-1945.1965.
Helsingin maalaiskunnan historia II: 1946-1961.1965.
Vantaan historia: 1946-1977: Kasvua, yhteistyötä, hyvinvointia. Vantaan kaupunki 2002. (Tässä kirjassa on mm. kappale "Kunnalliskodeista kotiavustajiin").
Sosiaali- ja terveystoimen alaa pelkästään käsittelevät seuraavat teokset:
Tahvanainen, Aarno H.:
Vantaan terveystoimen historia : terveyden-...
Yle uutisoi (24.3.2015), että tutkimuksen mukaan Grönlannin sulaminen on hidastanut Golfvirtaa jopa viidenneksen. Tutkimus on julkaistu Nature climate change -tiedelehdessä. Pohjois-Euroopan ilmasto ei kuitenkaan tutkijoiden mukaan olisi tästä viilentymässä, koska ilmaston lämpeneminen kumoaisi vaikutuksen. Uutinen on luettavissa alta. Uutisesta on myös linkki tutkimuksesta tehtyyn artikkeliin:
https://yle.fi/uutiset/3-7887015
Kyseessä on Liettuan lippu.(lähde: Talocci: Valtioiden liput ja vaakunat, 1993)
Myös Internetissä on lippukuvastoja ja -hakemistoja, esimerkiksi
http://www.geographic.org/flags/ (ks. linkki Flag indentifier)
http://allstates-flag.com/fotw/flags/
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/
Lohikäärmeaiheisia satu- ja kuvakirjoja on monia, mutta vain yhdestä onnistuin löytämään helmet: Lea Himbergin Elpita ja muut lohikäärmeet. Se sisältää kolme erillistä lohikäärmetarinaa, Elpita etsii ystävää, Drago tapaa Marin ja Lohikäärme ja ritari. Helmet esiintyvät Elpitasta kertovassa tarinassa. Niillä ei tosin siinä suurta osuutta ole; tarinan alkupuolella vain mainitaan, kuinka Uuteen-Seelantiin lähdössä oleva Elpita sujauttaa kaulaansa vaaleanpunaisen helminauhan siltä varalta että joutuisi matkallaan juhliin. Kaikissa tarinaan sisältyvissä kuvissa Elpitan helminauha on kyllä hyvin esillä, samoin kansikuvassa, jossa näkyy lohikäärmeen selässä ratsastava lapsi.
Muistelemasi pienempi lohikäärme saattaisi olla tarinan Drago tapaa...
Olisikohan kyseessä vuonna 1959 ilmestynyt lastenkirja Kiis kiis kippurahäntä. Kirjan on toimittanut Elli-Kaija Köngäs ja kuvittanut Pirkko Koski.
Kiis kiis kippurahäntä Helmetissä
Laitan vinkkejä linkkien muodossa. Listat avautuvat niiden takaa. Etsi kirjoja oman kirjastosi järjestelmästä: Etusivu | Lastu-kirjastot (finna.fi)Taltuta klassikko: ikisuosikkeja meiltä ja muualta | OUTI-kirjastot (finna.fi) Klassikoita nuorille | Kirjasampo (Erityisen kattava!)Maailmankirjallisuuden klassikoita taitotasoille 4-6 (peda.net)
Kuhno ei ole kovin yleinen nimi: Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan se on tai on ollut sukunimenä 141 suomalaisella:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Nimeä ei löytynyt kirjaston sukunimioppaista. Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanaa kuhno on käytetty hitaasta tai saamattomasta ihmisestä ainakin Lohjan seudulla:
http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=kuhno&sms_id=SMS_250c8a2e019dff34bdd39d0bdb0d46d9
Tietoa siitä, onko sanalla yhteyttä sukunimeen, ei löytynyt.
En ole minkään tasoinen hyönteisten asiantuntija, mutta kun kysymykseen ei kukaan muukaan ole tarttunut, ajattelin yrittää. Kuvien tarkkuus ei ole kehuttava, mutta niiden perusteella veikkaisin, että kyseessä voisi olla jokin koisaperhonen, ehkä yleinen jauhokoisa, joka liikkuu öisin ja viettää valoisan ajan siivet supussa, kuten kuvissakin. Koisia on Suomessakin 76 lajia, joten kyse voi toki olla jostain muustakin lajista tai muustakin hyönteisestä. Tunnistaminen olisi helpompaa, jos eläimen siivet olisivat avoinna, mutta eiväthän ne käskemällä näy. Pikkuperhoselta tämä joka tapauksessa vaikuttaa ja aika samantyyppisiä kuvia löytyy googlaamalla.
Heikki Poroila
Joissakin yliopistokirjastoissa näyttäisi olevan tällainen mahdollisuus, esimerkiksi Hanken Svenska handelshögskolanilla ja Vaasan yliopistolla.
https://www.hanken.fi/sv/studerande/learning-lab/quantum
https://www.univaasa.fi/fi/tutkimus/tutkimusymparistot/bloomberg-lab
Tässä muutamia nuortenkirjailijoiden nimiä, joiden teoksia on ilmestynyt suomeksi 1970-1990-luvulla.
Bulgaria:
INKIOW, Dimiter
RADITSKOV, Jordan
Itä-Saksa:
DAVID, Kurt
HEIDUCZEK, Werner
HOLTZ-BAUMERT, Gerhard
KANT, Uwe
WELLM, Alfred
Puola:
JURGEL, Irena
KRUGER, Maria
LESKI, Janusz
Tsekkoslovakia:
JARUNKOVA, Klara
KALAS, Ivan
KNAPP, Hanna
PROCHAZKA, Jan
RUDOLF, Stanislav
Neuvostoliitto:
ASTAFJEV, Viktor
BULYTSEV, Kirill
DRAGUNSKI, Viktor
GAIDAR, Arkadi
GRIN, Aleksandr
KORINETS, Juri
ORESKIN, Boris
POGODIN, Radij
REKEMTSUK, Aleksandr
TROJEPOLSKI, Gavril
VORONKOVA, L.
Kirjastot poistavat kokoelmistaan kirjoja, jotka ovat rikkinäisiä, turmeltuneita (esim. kastuneita tai kotieläimen nakertamia), tiedoltaan vanhentuneita tai joiden kysyntä on hiipunut. Hyväkuntoisia poistettuja kirjoja voidaan myydä asiakkaille esim. myyntitapahtumissa tai jatkuvasti poistokirjahyllystä.
Kirjastosta ei voi siis ostaa hyllystä tiettyä teosta eikä myöskään varata niin, että kirjan saisi siinä vaiheessa, kun se poistetaan kokoelmista.
Voit katsoa, löytyykö haluamaasi kirjaa antikvariaateista, esim. Antikvaari - kirjakauppa verkossa tai Antikka.net. Antikka.net-palvelussa on myös kohta Puutelista. Etsimänsä kirjan voi jättää puutelistalle, jos kirjaa ei löydy palvelusta. Lista toimitetaan kaikille...
Ota yhteyttä omaan kirjastoosi korvausasioissa. Tuusulan kirjastojen yhteystiedot löydät nettisivuilta www.tuusula.fi/kirjasto. Kirjasto perii kadonneen tai turmeltuneen kirjan korvausmaksuna täyden hankintahinnan, mutta voit myös tuoda tilalle uuden kappaleen kyseistä teosta. Sovi tästä kirjaston henkilökunnan kanssa.
Kaunokirjallisuus on rakkaustarinoita pullollaan, mutta mikäli haluat lukea jotakin korkeasti arvostettua ja samalla ehdottoman viihdyttävää, niin suosittelen lämpimästi vanhoja hyviä klassikoita, eli Jane Austenin romaania Ylpeys ja ennakkoluulo, sekä Charlotte Bronten Kotiopettajattaren romaania. Myös L.M. Montgomeryn Sininen linna on oma kestosuosikkini, olen lukenut sen useaan kertaan, se on samanaikaisesti sekä hirveän hauska että ihana kirja.
Nykyaikaisemmista kirjoista tulee mieleen Anna Gavaldan Kimpassa, Carlos Ruiz Zafónin Tuulen varjo, Maxence Ferminen Lumi, Laura Esquivelin Pöytään ja vuoteeseen, Audrey Niffeneggerin Aikamatkustajan vaimo (fantasiaa!), Isabel Allenden Henkien talo...
Hei ja kiitos kysymyksestä!Keski-kirjastojen kokoelmassa olevat kirjat kissaroduista löytyy tästä linkistä: (Kaikki osumat:kissa AND Kaikki osumat:rodut AND Kaikki osumat:kissat AND Kaikki osumat:kissarodut) | Hakutulokset | Keski-Finna .Kissarotujen ensyklopedia ja Gummeruksen suuri kissakirja ovat esimerkiksi kattavia tietokirjoja mutta parasta kirjaa on vaikea nimetä. Suomen kissaliiton sivuilla on myös listaus ja kuvaus kaikista Suomessa hyväksytyistä kissaroduista: Suomen Kissaliitto | Suomen Kissaliitto ry:n Kotisivut
Löysin joitain kirjoja, jotka voisivat olla sinulle tutkimisen arvoisia. Erityisesti Allsenin "The Royal Hunt" sisältää nimenomaan aatelisten metsästysonneen (ja metsästyksen ja onnen väliseen suhteeseen) paneutuvia kohtia.Thomas T. Allsen. (2006): The Royal Hunt in Eurasian HistoryJan E. Dizard & Mary Zeiss Stange. (2022): Hunting : A Cultural HistoryRupert Isaacson. (2001): The Wild Host: The History and Meaning of the Hunt
Ensimmäinen sitaatti on runosta heinäkuulta 1919, toinen ymmärtääkseni Tsvetajevan vuonna 1910 omakustanteena julkaistusta esikoiskokoelmasta ("Ilta-albumi"); kolmas sitä vastoin ei ole peräisin runosta lainkaan, vaan se on ote Marinan 26.11.1938 päivätystä kirjeestä tyttärelleen Ariadnalle (Alja).Tutkin Tsvetajeva-valikoimat Ylistys, hiljaa! : valitut runot 1912-1939 (Siltala, 2017) ja Valitut runot (Pulvis & Umbra, 1997) sekä antologiat Uuden runon Venäjä ja Neuvostolyriikkaa. 3, mutta näistä ei vastaani tullut siteerattuja runokatkelmia vastaavia säkeitä. – Ainoat löytämäni suomennokset Tsvetajevan Aljalle osoittamista kirjeistä ovat toukokuulta 1941 (Parnasso 4/1996).
Kyllä pidetään. Jyväskylän kaupungin pääkirjastossa (kokoushuone, 2. krs) järjestetään maksuton asianajajapäivystys 7.10., 4.11. ja 2.12. kello 17–19. Vuoronumeroita annetaan aikuistenosaston palvelupisteeltä (2. krs) klo 16 alkaen.
Päivystyksessä annetaan maksutonta neuvontaa oikeudellisissa asioissa. Jokaiselle asiakkaalle on varattu enintään 15 minuuttia asiointiaikaa. Asianajaja kertoo, onko asiassa tarpeellista hakea oikeudellista asiantuntija-apua ja ohjaa asiakkaan tarvittaessa asiaan perehtyneen asianajajan tai oikean viranomaisen puoleen.
Päivystyksessä ei laadita asiakirjoja tai hoideta muita toimeksiantoja. Lakimiehen kanssa päivystyksessä käydyt keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Päivystykseen ei voi tehdä...
Wikipedia kertoo, että Stefania Follini on italialainen nainen, joka osallistui vapaaehtoisena kokeeseen, jossa tutkittiin eristäytyneisyyden ja pimeyden vaikutusta sisäiseen kelloon.
