SKS:n Suomen kirjallisuuden käännökset -sivuston mukaan Siinä näkijä missä tekijä on käännetty ainoastaan ruotsiksi (Kommer upp i tö, 1974). Englannin kielellä Salamaa löytyy novellivalikoimasta Finnish short stories (1982), joka sisältää käännöksen novellista Juopot (The drunkards).
Kasvojentunnistusteknologia on mainittu uhkakuvana ja mahdollisena rajatarkastuksen työkaluna joissakin Maanpuolustuskorkeakoulun vanhemmissa opinnäytetöissä.
Eklund, S. (2020). Tracking trajectories in cyberspace to discover early warning signals. Yleisesikuntaupseerikurssin diplomityö: Maanpuolustuskorkeakoulu.
Henttonen, S. (2015). Rajatarkastusprosessin automatisointi ja siinä hyödynnettävä henkilötunnistusmenetelmä. Esiupseerikurssin tutkielma: Maanpuolustuskorkeakoulu.
Rivinen, J. (2017). Automatisoitujen rajatarkastusten prosessijohtaminen. Pro gradu: Maanpuolustuskorkeakoulu.
Puolustusvoimat ei ole nähdäkseni viestinyt tällaisen suorituskyvyn käyttöönotosta, ja viranomaiskäytössä siihen liittyisikin monenlaisia juridisia ja...
Kössi Kenguru on väriltään vihreä. Pääkaupunkiseudun kirjastoista on saatavilla yksi Kössi-aiheinen video, "Kössi Kenguru satujen maassa". Videon saatavuuden voi tarkistaa Plussa-aineistohaulla osoitteesta http://www.lib.hel.fi -> kirjat ja muu aineisto.
Paavo Cajander suomensi William Shakespearen Loppiaisaaton vuonna 1899. Cajanderin suomennoksessa nämä rivit kuuluvat seuraavasti:
"Sun, aika, täytyy tämä selvittää:
On liian tiukka mulle solmu tää."
https://www.gutenberg.org/cache/epub/27708/pg27708.html
Pentti Saaritsa suomensi saman kohdan vuonna 2012 näin:
”Oi aika, voitko sotkun selvittää?
Minulta solmu avaamatta jää.”
William Shakespeare: Loppiaisaatto (2012, s. 71)
https://www.gutenberg.org/files/1526/1526-h/1526-h.htm
Opetussuunnitelmasta päättää korkeimmalla tasolla opetushallitus. Opetushallituksen määrittämien perusteiden pohjalta määrittyy kuntien omat opetussuunnitelmat ja lopulta koulukohtaiset opetussuunnitelmat. Ensisijassa siis ole yhteydessä kouluun, jonka opetussuunnitelmasta on kyse. Jos tämä ei ole riittävä, kysy seuraavan tason palautekanavaa kunnalle.
Tiedot näyttäisivät olevan Geni.com-sukututkimussivustolla:
https://www.geni.com/people/Lars-Petter-Pekka-Br%C3%A4nnes/6000000006762674711
https://www.geni.com/people/Olga-Br%C3%A4nn%C3%A4s/6000000018964744516
Lauri Meren kirjoittama elämäkerta Tauno Palo (Otava, 2008) vahvistaa syntymävuodet (isä 1874 ja äiti 1876) ja äidin kuolinvuoden (1945). Muiden tietojen oikeellisuutta en pystynyt varmistamaan.
"Tiellä Via Dolorosaan" on suomenkielinen käännös Billy Spraquen ja Niles Boropin laulusta "Via Dolorosa". Laulun nuotinnos löytyy ainakin kokoelmasta "Gospel" (Prisma 1987), joka on mm. HelMet-kirjaston kokoelmassa (pysyvä linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1031150~S9*fin).
Pekka Simojoen säveltämä ja Anna-Mari Kaskisen sanoittama laulu "Uusi taivas, uusi maa" löytyy nuottina kokoelmasta "Juhlien juhla" (Suomen Lähetysseura 2008). Sekin löytyy HelMet-kokoelmasta (pysyvä linkki http://luettelo.helmet.fi/record=b1885391~S9*fin).
Heikki Poroila
Olisiko kyseessä Z.Topeliuksen näytelmä "Kuu kirkas"? Siinä ainakin tervetaan kuuta.
Tekstin löytää Topeliuksen Kootuista tai suoraan netistä Gutenberg-tietokannasta.
Ilola on saanut nimensä vanhasta tilasta. Eppilä-niminen torppa vaihtoi nimensä Ilolaksi saatuaan itsenäisyyden.
Tieto löytyy dokumentista Vantaa alueittain 2015 (sivu 182). Julkaisu on vapaasti luettavissa osoitteessa http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/….
Kirjastot ottavat lahjoituksia vastaan, mikäli kyseisillä teoksilla on kirjaston kannalta käyttöä.
Helsingin Sanomissa 9.5.09 kirjastotoimen apulaisjohtaja Anna-Maria Soininvaara kirjoittaa: "Kirjastot ottavat vastaan lahjoituksia sellaisista aineistoista, joita niiden kokoelmista puuttuu tai joissa niteitä on liian vähän kysyntään nähden. Yleensä tällaisia ovat melko uudet kirjat. Varausjonot ovat merkki siitä, että aineistoa on liian vähän. --- Parhaiten kirjaston aineistotarpeen voi tarkistaa oman lähikirjaston henkilökunnalta. --- kovin laajamittaista lahjoituskampanjaa eivät kirjastot pysty hoitamaan, sillä (---) aineiston saattaminen lainauskuntoon vie työvoimaa, jolla silläkin on hintansa."
Lisäksi Pasilan kirjastossa toimiva...
Georgiankielistä kirjallisuutta on suomennettu varsin vähän.
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät seuraavat georgiankielestä suomennetut tai Georgiaan sijoittuvat teokset:
Tsabua Amiredzibi: Lainsuojaton, osat 1 ja 2 (suom. Esa Adrian, 1980)
Nodar Dumbadze: Ikuisuuden laki (1984)
Shota Rustaveli: Pantterintaljainen : Georgian kansallisrunoelma (Marjory Scott Wardropin englanninnoksesta suomentanut ja runomittaan sepittänyt Olavi Linnus, 1990)
Guram Pandzikidze: Kierre (Tuomo-Pekka Kalliomäki, 1991)
Kiittämätön ja muita gruusialaisia novelleja (suom. Anita Mitrosin, 1989)
Konstantin Paustovskin Kaukasialaisia kuvia (venäjän kielestä suom. Ulla-Liisa Heino, 1960) sijoittuu nimensä mukaisesti Kaukasukselle.
Voit lukea teoksista...
Katkelma on Rudyard Kiplingin kertomuksesta The cat that walked by himself kokoelmasta Just so stories (1902).
https://www.gutenberg.org/files/2781/2781-h/2781-h.htm
Kokoelmasta on kaksi suomennosta: Norsunlapsi ja muita veikeitä juttuja (suom. Yrjö Kivimies, 1954) ja Alkutarinoita (suom. Jaakko Anhava, 2013). Kummassakin tarinan nimi on Kissa joka kulki itsekseen.
Norsunlapsi ja muita veikeitä juttuja Helmetissä
Alkutarinoita Helmetissä
Monipuolisesta arkistosivustosta finna.fi ("Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden aarteet samalla haulla.") löytyi kaksi kuvaa nimenomaan Punavuoren kirjaston lukusalista.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=per%C3%A4miehenkatu+kirjasto&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=per%C3%A4miehenkatu+kirjasto&type=AllFields&dfApplied=1&limit=20
Metodistikirkossa on vuodesta 1956 lähtien voitu vihkiä myös naisia pastoreiksi.
Lähde: Metodistikirkon rakenne – Metodistikirkko
Suomen baptistit nimittävät vain miespastoreita.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan meteoriitti on ”maan pinnalle pudonnut kosminen kappale”. Sana on kreikkalaisperäinen; adjektiivi μετέωρος (metéoros) tarkoittaa maan pinnalta nostettua, ilmassa olevaa.
Antiikin kreikassa substantivoitu metéoros-adjektiivi tarkoitti yleisemmin tähtitieteellisiä ilmiöitä. Esimerkiksi Aristoteles käsittelee Meteorologia-teoksessaan (n. 340 eKr.) muun muassa meteoreja, komeettoja ja revontulia.
Englannin kielessä meteoriittiä tarkoittava meteorite-sana alkoi Oxford English Dictionaryn mukaan yleistyä 1800-luvulla. Valitettavasti en löytänyt tietoa, milloin meteoriitti-sana tuli suomen kieleen.
Sagan om Achilleus -nimistä romaania en valitettavasti löytänyt. Voisikohan kyseessä olla Sången om Akilles, ruotsinnos amerikkalaisen kirjailijan Madeline Millerin romaanista The song of Achilles (suomeksi Akhilleen laulu)?
Kyseessä on nimimerkki Elli-tädin runo Leipuri Pulla, joka sisältyy Aino Öljymäen kirjaan Iloa ja juhlaa : esitystehtäviä koulun pienimmille. Ester Ahokaisen Oman juhlan ohjelmaa : nuorimmille juhlijoille sisältää saman nimisen kolmelle esiintyjälle tarkoitetun runon/laulun, mutta tässä alku kuuluu "Olen leipuri Pulla. / Kova on kiire mulla."
Arvioita eri ammattialojen työllistymisestä voi etsiä esimerkiksi Työvoimabarometri-sivulla, joka kertoo työ- ja elinkeinotoimistojen näkemyksen keskeisten ammattien kehitysnäkymistä lähitulevaisuudessa. Kirjastoalan työpaikkoja on siellä kaksi ryhmää: kirjastonhoitajat ja informaatikot sekä kirjastotyöntekijät. Kirjastonhoitajan ja informaatikon tehtäviin vaaditaan korkeakoulututkinto. Kirjastotyöntekijöihin sisältyvät tässä jaottelussa kirjastoavustajat ja muut kirjastotyöntekijät.
Barometrin mukaan tällä hetkellä kirjastonhoitajien ja informaatikkojen työllisyys olisi vähän parempi. Ylitarjontaa työnhakijoista on lähinnä niillä seuduilla, joilla on alan koulutusta (esim. Seinäjoki, Tampere, Turku, Oulu). Itä-...
