H. C. Andersenin Kootut sadut ja tarinat 1-3 (1951, suom. Maila Talvio) on täydellisin suomeksi saatavana oleva Andersenin satujen kokoelma. Ruotsiksi on H. C. Andersen: Sagor och berättelser 1-4 (1955). Molemmat kokoelmat ovat lainattavissa Kuopion kaupunginkirjastosta.
Ritva Ylösen kirjassa Kalle Päätalo: kirjailijan elämä (2017) kerrotaan, että Päätalon vanhemmat elivät ensimmäiset avioliittovuotensa enimmäkseen omilla tahoillaan töitä tehden (s. 22).
Kirjailijan veljen kuolemasta kirjassa kerrotaan vain, että veli kuoli vajaan kolmen kuukauden ikäisenä, ja että lapsikuolleisuus oli tuolloin syrjäseudulla tavallista. Kirjassa kerrotaan myös, että Kallelle jäi hämärän peittoon tämän hautapaikka, vaikka äiti olikin sen merkinnyt männyn kaarnaan tuikatulla hakaneulalla (s. 22).
Nykyisen Hautaustoimilain mukaan hautausmaan ylläpitäjän on pidettävä hautarekisteriä, josta ilmenee mm. vainajan haudan sijainti. Hautaoikeuden haltija voi päättää haudalle sijoitettavista hautakivistä...
Kirjaston kokoelmaan kuuluvista dvd- ja blu ray -levyistä ei makseta tekijöille lainauskertoihin perustuvaa korvausta, vaan kertaluonteinen maksu, jolla kirjasto saa oikeuden lainata levyä asiakkaille. Maksu sisältyy kuvatallennetoimittajien kirjastolle tarjoamien levyjen hintaan eikä levyille kertyvä lainausten määrä enää vaikuta siihen. Kirjasto ei voi ottaa kokoelmaansa yksityisille kuluttajille myytäviä levyjä, sillä niillä ei ole lainausoikeutta.Korvaussumman jakautumisesta tuotanto- ja levitysketjun eri osapuolille en valitettavasti löytänyt tietoa.Kirjoista, äänikirjoista, nuoteista ja äänitteistä maksetaan sen sijaan lainauskorvausta lainausmäärien perusteella (ks. https://www.lainauskorvaus.fi/).Eri aineistolajien tekijöiden...
Kyseessä on todennäköisesti Joel Hallikaisen kappale Hyvästi voi sanoa vain kerran. Sen kertosäe alkaa: "Ehkä milloinkaan ei voi tulla tuollaista onnen aikaa". Se on julkaistu levyllä Anna vierellesi tulla vuonna 1993.
Tässä aihetta käsittelevää kaunokirjallisuutta.
Aho, Juhani: Juha
Cohen, Sandee: Kaikki mitä taivaasta tiedämme
Hämeen-Anttila, Virpi: Suden vuosi, Alastonkuvia
Mäkelä, Hannu: Syksy Venetsiassa
Niffenegger, Audrey: Aikamatkustajan vaimo
Stenberg, Eira: Häikäisy
Vilkkonen, Lauriina: Oma Strindbergini
Elämäkertoja ja muistelmia:
Gilot, Françoise: Elämä Picasson rinnalla
Rautavaara, Einojuhani: Säveltäjä ja muusa
Scovell, Jane: Oona O'Neill Chaplin : elämäkerta
Jyväskylän uusi kauppahalli avattiin yleisölle pitkän odotuksen jälkeen 28.1.1960 osoitteessa Ilmarisenkatu 2. Nykyisen Aren aukion laidalla toimineessa hallissa oli paikat kaikkiaan 45 elintarvikeyritykselle, kukkamyymälälle ja myöhemmin eteisaulassa avattavalle baarille. Tilaa hallissa oli noin 1000m2. Järjestystä valvoi hallimestari Yrjö Lindén ja hallin toiminnasta vastasi hallin kauppiaista valittu hallitoimikunta. Ilmarisenkadun kauppahallin toiminta loppui vuonna 1976. Toiminnan hiipumisen syyksi mainittiin mm. huomaamaton liikepaikka ja liikenneongelmat. (KSML 3.2.2020)
Keskisuomalaisen artikkelissa (3.2.2020) on kuvia avajaistungoksesta, muttei kuvaa kauppahallista ulkoapäin.
Jussi Jäppisen kirjoistakaan ei löydy...
Monilla kulttuureilla, etenkin pohjoisella pallonpuoliskolla, on ollut erilaisia suomalaisen saunan kaltaisia puhdistautumis- ja rentoutumispaikkoja. Ja siten luonnollisestikin myös omakielinen nimityksensä tälle paikalle. Pohjoisena kansana ruotsalaisillakin on ollut saunansa, jota kutsutaan ruotsiksi bastuksi. Bastu on lyhennelmä sanasta badstuga (suom. kylpytila).
Englannin kielessä sauna on lainasana suomesta. Englanninkielisissä kulttuureissa ei ole ollut omasta takaa saunaperinnettä, joten englantiin ei ole syntynyt myöskään tarvetta omakieliselle sauna-sanalle. Sama tilanne on muissakin kielissä, jotka ovat lainanneet sanan suomen kielestä.
Sauna – Wikipedia
Sauna vai tupa? ’Stuba’, kylpytilat ja juhannusihme keskiajan...
Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneissa tietoturvan taso on varsin korkea (henkilökohtaiset tilat, keskitetty tiedostojen tarkastaminen virusten varalta yms.). Internet on kuitenkin täynnä tiedostoja, joiden tarkistaminen on lähes mahdotonta, joten jos internetistä lataa tiedostoja, kannattaa koneessa olla tietoturvaohjelmistot. Vaikka Helsingin kaupunginkirjaston asiakaskoneet on suunniteltu erittäin turvallisiksi, eivät nämä välttämättä tunnista ja poista haittaohjelmia. Näin ollen ne voivat siirtyä asiakkaiden omiin tietokoneisiin tiedostoja siirrettäessä.
Vaikka markkinoilla on monta maksullista versiota erilaisista tietoturvaohjelmista, löytyy myös ilmaisohjelmia. Näitä löytyy esim. Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmään...
Wikipedian mukaan. "Karjalainen toimi Keskustapuolueen Kainuun piirin puheenjohtajana, Keskustanaisten Kainuun piirin johtokunnassa, Kotiteollisuuden keskusliiton valtuuskunnan puheenjohtajana ja Finnair oy:n hallintoneuvostossa. " Wikipedia Hän ei ilmeisesti toiminut kunnanvaltuustoissa. Ritva Palmusen kirjasta löytyy varmaan enemmän tietoa. https://www.finna.fi/Record/ekk.991166064006250
Tarkoitat varmaan Naoko Takeuchin seikkailusarjakuviin pohjautuvia videoita. Vastaus on kielteinen. Hänen Sailor Moon -nimisiä teoksiaan on vain sarjakuvina HelMet -kirjastoissa. Videoita voi ostaa Sailor Moon -kotisivun kautta Amazon -kirjakaupasta, mutta ostaessaan sitä kautta kannattaa valmistautua maksamaan myös melko iso tullimaksu.
Harrastajan ylläpitämältä sivulta löytyi videoiden alkupätkiä ja foorumi sivulla .
. Osallistumalla foorumiin saattaisi videoiden löytymisestä saada lisätietoja.
Julkaisusta Nakkilan historiaa kuvin ja sanoin löytyy Reino Kylänpään kirjoittama artikkeli Leistilänjärven historiaa, jossa kuvataan kyseisen järven kuivatushistoriaa. Julkaisu on lainattavissa mm. Porin kaupunginkirjastossa.
Moppe Craverin kirja "Mitä jokaisen koiran tulee tietää isäntänsä..." kuuluu Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin. Lisäksi löytyy kirja "Mitä jokaisen koiran tulisi tietää isännän valinnasta" / Olli Haikka. Kirjojen saatavuustiedot selviää pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Kollega ehdotti kirjastolaisten sähköpostilistalla Kai Petersenin kirjaa Muinaiseläimiä värikuvina. Kirjan kansikuva löytyy esimerkiksi sivulta https://www.antikvaari.fi/k/kirjailija/tuote/1360116 . Kansi ei tosin ole sinipohjainen.
Tässä vielä yksi vinkki: Taylor, Ron: Hirmuliskot : kuvatietokirja / teksti Ron Taylor ; suomennos Satu Leveelahti ; [kuva-aineisto Zophia Kielan-Jaworowska ... ja muita]. Kustannus Carlsen 1989. 45 sivua : kuvitettu ; 33 cm.
Lasten ulkohousujen kaavoista katso esim. Ottobre 4/2022, 4/2021 ja 4/2020 sekä maksullisista kaavoista Jujunan Softshell Collection.
Tilastotietoja ei ole, mutta esimerkiksi Ottobre Kids on usein kysytty lastenvaatteiden ompelulehti. Kirjoista suosittuja ovat esimerkiksi Paapiin kaavakirja vauvoille/lapsille.
Kirjastosta löytyy Jujunan eli Jenni Kulmalan kirjat Opi piirtämään kaavoja: hulmuavat hameet, Opi piirtämään kaavoja: mukavat alushousut sekä Taitava kaavasurffaaja. Lisäksi Ompelun musta kirja on tulossa.
Kun leipomon nimi on "Helsinkiläinen leipomo", se taipuu samalla tavalla sekä erisnimenä että yleisilmaisuna "helsinkiläinen leipomo". Puheessa ei eroa voi kuulla, kirjoituksessa erona on vain erisnimen iso alkukirjain. Jotta taivutus olisi "Helsinkiläisen leipomo", täytyisi erisnimen olla myös "Helsinkiläisen leipomo" ja yleisilmaisulla tarkoitettaisiin, että leipomo on helsinkiläinen henkilön omistama tai hoitama.
Heikki Poroila
Kysymykseesi on vähän vaikea vastata. Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkojen suojelu ja (home)koulujen korjaaminen ja korvaaminen ovat molemmat hyvin tärkeitä asioita, mutta eri tavoin. Niiden asettaminen toistensa vastakohdiksi kuulostaa vähän tarkoitushakuiselta. Valtion budjetin vahvistaa eduskunta hallituksen esityksen pohjalta. Rahanjako on siis poliittinen päätös. Ja kuten esittämästäsi sitaatista kävi ilmi, kirkon yhteiskunnalliset tehtävät on määritelty laissa.
https://minedu.fi/kirkon-tehtavat
Monet kirkot kuuluvat Suomen vanhimpaan ja arvokkaimpaan rakennusperinteeseen. Ne edustavat keskiajalle asti ulottuvaa jatkumoa. Kivikirkkojen lisäksi Suomessa on hyvin vähän yli 500 vuotta vanhoja rakennuksia. Nämä...
Varhaisin kirjallinen kuvaus Kuippanasta lienee Christfrid Gananderin Mythologia Fennicassa (1789). "Ganander selitti, että Kuippana on metsän esimies, pitkä ja hirveä olento, jolla on harmaa parta. Kuippana ajoi kettuja ja jäniksiä ansoihin ja rihmoihin. Häntä nimitetään metsän kuninkaaksi -- . Hän muistuttaa Rhomund Hallgrimin poikaa, trollia ja jättiläistä, joka oli perinyt kokonsa, voimansa ja julmuutensa isältään. Hän käveli niin raskaasti, että tuntui kuin hän tahtoisi kahlata maan läpi. Kaikki hänen tekonsa olivat hirveitä ja hänen muotonsakin oli julma. Hän asusti Kyrials bottenin eli Pohjolan metsissä." (Martti Haavio, Suomalainen mytologia)
Eero Ojasen Suomalaiset taruolennot kertoo, että Kuippana oli koko metsän haltija tai...
Die Atome und die menschliche Erkenntnis julkaistiin englanniksi nimellä Atoms and human knowlege Bohrin vuonna 1958 ilmestyneessä kirjoituskokoelmassa Atomic physics and human knowledge.Atomic-Physics-and-Human-Knowledge.pdf
Voisikohan kyseessä olla Elina Aron Hattulan perheestä kertova kirjasarja? Sen osat ovat Kiemurakatu 3 (WSOY 1985), Taikatempuntie 5 (WSOY 1987), Kiinanlyhdynkuja 7 (WSOY 1988), Kummituskäytävä 9 (WSOY 1989), Pinjaportti 11 (WSOY 1990) ja Ratsurinne 13 (WSOY 1991).
Taikatempuntie 5:n esittelytekstissä kerrotaan näin: Tuskin on Hattulan perhe ennättänyt muuttaa Taikatempuntielle, kun Milli joutuu huimiin seikkailuihin pihan lasten kanssa. Muut lapset eivät oikein usko Millin lupaamaan jäätelöpuuhun, mutta he eivät vielä tunnekaan Hattulan perhettä..."
Elina Aro Kirjasampo-sivustolla: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175938753191#.VWK…
