Aihe on sen verran rankka, että lasten ja nuorten tietokirjoissa se jätetty hyvin vähälle huomiolle. Myöskään lapsille/nuorille suunnattua nettisivustoa aiheesta en löytänyt.
Lasten ja nuorten vanhemmassa kaunokirjallisuudessa aihetta kaunokirjallisuudessa sen sijaan on käsitelty jonkin verran, esim.
Leena Lander: Kuolemaantuomitun tarina -tositarina 1600-luvun Turusta
Leif Esoerr Andersen: Noitaroihu savuaa
Aira Brink: Velhojuuri -Turun seudulle sijoittuva historiallinen romaani
Elisabeth George Speare: Rastaslammen noita
Celia Rees: Noitalapsi -Kaksi viimeksimainittua sijoittuvat Amerikkaan, puritaanisiin siirtokuntiin 1600-1700-luvuilla
Kaikissa yllämainituissa romaaneissa esiintyy oikeita historian henkilöitä ja/tai...
Tässä lienee kyse lievästä kirosanasta "(voi) vitjat", jota Jari Tammen Suuri kirosanakirja luonnehtii seuraavasti: "Sen alkutavun muistutus törkeydestä, mutta korvaavan lopputavun helpottava kuittaus ovat todiste ammattitaidolla suunnitellusta kirosanasta, jonka arvo vain kasvaa vuodesta toiseen."
Heikki Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja ajoittaa kirjakielessä 'ketjuja' tarkoittavan vitjat-sanan sadattelukäytön alun 1940-luvulle.
Wikipedia-artikkelin mukaan vuosien 1918–1925 aikana Terijoen 6 500 huvilasta noin puolet myytiin ja siirrettiin purettuina muualle Suomeen. https://fi.wikipedia.org/wiki/Terijoen_huvilayhdyskunta
Helsingin Sanomat arvioi artikkelissaan noin 2 000 huvilaa huutokaupatun muualle Suomeen. Kukaan ei tarkasti tiedä, kuinka monta Terijoen huvilaa koko Suomessa on vielä jäljellä, todennäköisesti kuitenkin satoja. https://www.hs.fi/kaupunki/vantaa/art-2000008581425.html
Elina Syväoja on tutkinut Terijoelta Pohjanmaalle 1910–1930-luvuilla siirrettyjä huviloita. Hän toteaa, että tutkimustieto Terijoen huviloista keskittyy lähinnä huvila-alueen historiaan, ei niinkään siirrettyjen talojen vaiheisiin. Terijoen huviloita Järvenpäässä on tutkittu...
Kyseessä voisi olla harsokorennon toukka.
Laji.fi-foorumilla on samankaltaista olentoa koetettu tunnistaa aiemmin:
https://foorumi.laji.fi/t/harsokorennon-toukka/17867
Kuvien ja elintapakuvausten perusteella verkkosiipisten korentojen (joihin harsokorento kuuluu) toukat voivat naamioida itsensä saaliikseen joutuneiden hyönteisten osilla, mikä selittäisi hieman erikoiselta näyttävän "kasan" kuvissakin näkyvän hyönteisen selässä.
Myös koko täsmäisi kuviin: kuvissa oleva hyönteinen on pienempi kuin ruutuvihkon ruutu, joka on yleisesti joko 7 tai 10 millimetrin levyinen.
Lisää tietoa verkkosiipisistä: https://laji.fi/taxon/MX.70227/biology
Harsokorentohavainto iNaturalistissa: https://inaturalist.laji.fi/observations/...
Kirjailija Pauliina Rauhala esitellään teoksessa Kotimaisia nykykirjailijoita 10. Hakuteos esittelee kirjailijan tuotannon ja teosten saamaa vastaanottoa. Myös tekijän saamat kirjallisuuspalkinnot löytyvät teoksesta. Nämä tiedot löytyvät myös Kirjasammon sivuilta. Yleisradion kulttuurivieraana Rauhala on esitelty vuonna 2018.
Kotimaisia nykykirjailjoita 10 Helmetissä
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2205845__Spauliina%20rauh…
Pauliina Rauhalan esittely Kirjasammossa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac…
Pauliina Rauhala Yle:n kulttuurivieraana
https://yle.fi/uutiset/3-10118564
Groskop näyttää olevan aika lailla eturintamassa tässä kirjallisuudenlajissa.
Hänen lisäkseen löysin Helmet-haulla elämänoppaat + kirjallisuudenhistoria vain muutaman teoksen.
Breaking bread with the dead : a reader's guide to a more tranquil mind / Alan Jacobs
The self-help compulsion : searching for advice in modern literature / Beth Blum
Monster i terapi : skräcklitteraturens ikoner hos psykologen / Jenny Jägerfeld, Mats Strandberg ; illustrationer: Elin Sandström Helmet
Jos unohtaa hausta elämäntaidon ja lisää tilalle huumorin, löytyy vielä muutama opus.
Ada Gootti ja Humisevan karju / Chris Riddell ; suomentanut Jaana Kapari-Jatta
100 klassikkoa tunnissa / Vesa Sisättö
Aapelista...
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta Löytyvät kirjat: Honkalampi, Seija: Asiakkaan kokemus alkoholin käytön mini-interventiosta (verkkojulkaisu) sekä Iso-Koivisto, Eeva: "Pois sieltä, ylös, takaisin" : ensimmäinen psykoosi kokemuksena. Niistä tai niiden lähdeviitteitä saattaisi olla apua.
Myös HelMetistä löytyvä teos Anna Liisa Aho:Isän suru lapsen kuoleman jälkeen : tuki-interventio ja sen arviointi voisi olla tutustumisen arvoinen.
Ennen kysytyistä kysymyksistä löytyi myös jonkinlaista tukea:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=6d069cf6-862…
Tällaista tietoa ei löytynyt. Sisäministeriön sivuston mukaan järjestäytyneellä rikollisuudella tarkoitetaan vähintään kolmen hengen suuruista ryhmää, joka yhteistuumin tekee vakavia rikoksia:
https://intermin.fi/poliisiasiat/jarjestaytynyt-rikollisuus
BMWBLOG-sivuston mukaan Mission: Impossible - Dead reckoning part one -elokuvassa nähdään BMW M5 sekä sähköautoksi muunnettu Fiat 500 (https://www.bmwblog.com/2023/06/14/tom-cruise-drives-bmw-m5-one-handed/).
Junakohtausta varten rakennettiin kopio Orient Express -junasta eli Idän pikajunasta. Ks. esim. Los Angeles Timesin artikkeli: https://www.latimes.com/entertainment-arts/movies/story/2023-07-14/miss….
Miljöö on hyvin kansainvälinen sana, jota käytetään monissa eri kielissä.
Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo, että ”miljöö sanan lähtökohtana on lähinnä ranskan milieu ’miljöö’ < muinaisranskan miliu ’keskikohta’, jossa mi- ’keski-’ (< latinan medius ’keskimmäinen, keski-’) + lieu ’kohta, paikka’ (< latinan locus ’kohta, paikka’).”
Suomen kielen etymologinen sanakirja
Pohjaan kaiverrettujen nimikirjainten vuoksi arvelen, että eläinfiguurit voisivat olla Svante Turusen suunnittelemia. Hän ei koskaan työskennellyt Kupittaan Savelle. Turunen oli itseoppinut keraamikko, joka perusti vuonna 1948 toiminimen T:mi Svante Turunen. Hänen koriste-esineistään tunnetuimpia ovat bambihahmot.Turusen eläinhahmot sekoitetaan usein Kupittaan Savelle samankaltaisia figuureja suunnitelleen Anja Salonen-Rantasen tuotantoon. Kupittaan Savi valmisti useiden suunnittelijoiden eläinfiguureja. Niiden suunnittelun aloitti Kerttu Suvanto-Vaajakallio. Hänen lisäkseen suunnittelijoina olivat ainakin Valentina Modig , Pentti Joronen ja Anja Salonen-Rantanen.Svante Turusesta ja hänen tuotannostaan voit lukea lisää sivulta http://www....
Chileen sijoittuvaa kaunokirjallisuutta ovat esim. Pelle Miljoonan Villarica, Roberto Bolanon Chileläinen yösoitto, Alberto Fuguetin Elämäni elokuvat, Marcela Serranon Näkemiin, pikku naiset ja Isabelle Allenden teokset, sekä esim. Antoinen B. Danielin Inkat. Peruun sijoittuvia ovat monet Mario Vargas Llosan teokset.
Matkakertomuksia näiltä alueilta ovat mm. Kyllikki Villan Myrskyssä, Pertti Dunckerin Merivuokko Tyynellämerellä, Matti Salon Andeilta Amazoniaan. Chilen yhteiskuntaa käsittelee mm. Jukka Koskelaisen teos Anteeksi häiriö, mutta tämä on vallankumous.
Mainitsemastasi osoitteesta löytyneen tehtäväkuvauksen perusteella luulisin, että indeksointitehtävillä tarkoitetaan tietojen, tässä tapauksessa arvatenkin skannattujen dokumenttien tallentamista johonkin tiettyyn tietokantaan (hakemistoon / indeksiin). Itse indeksoinnilla tarkoitetaan ainakin kirjastomaailmassa sitä, että kirjoille ym. materiaalille (dokumenteille)annetaan sen sisältöä kuvaavia sanoja eli asiasanoja. Tietojen indeksointi helpottaa huomattavasti tiedon etsimistä ja löytämistä tietokannasta; sama pätee varmaankin myös skannattuihin dokumentteihin.
Kirjoittaisin näin: Tänään jännitetään, kumpi voittaa, Karhu vai Leijona. Tämän virkkeen loppuun ei tule kysymysmerkkiä, koska päälause ei ole kysymyslause. Karhu vai Leijona on tässä täsmennys, joka erotetaan yleensä pilkulla. Tällöin on kyseessä tavallaan taukopilkutus (puheessa pieni tauko).
Jos haluat käyttää kaksoispistettä, sen jälkeen alkaa uusi virke, joka aloitetaan isolla kirjaimella. Koska se on päälause ja muodoltaan kysymyslause, sen loppuun tulee myös kysymysmerkki.
Asiantuntevinta kielineuvontaa saat täältä: https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielenhuollon asiantuntijat vastaavat täällä kysymyksiin, jotka koskevat esimerkiksi oikeinkirjoitusta,...
Suomessa merimiehillä on todella ollut oma erillinen merimiesten vuosilomalaki, ei vuosilomalaki.
Merimiesten lomalakia on vuosien aikana uudistettu monta kertaa. Vuonna 1974 eduskunta käsitteli hallituksen esitystä merimiesten vuosilomalaiksi (205/1974).
Tässä yhteydessä hallitus perusteli erityisen tarkasti, miksi merimiehet tarvitsevat oman vuosilomalain.
”Hallituksen esitystä laadittaessa on ensiksi jouduttu ottamaan kantaa siihen, tulisiko suomalaisilla aluksilla työskentelevien henkilöiden vuosilomista edelleen säätää erillislaissa vai voitaisiinko tarpeelliset erityismääräykset ottaa yleiseen vuosilomalakiin. Lainsäädännön tasapuolisen kehittämisen tarve tukee viimeksi mainittua vaihtoehtoa, joka myös Ruotsin lainsäädännössä...
Tervan käyttö kosmetiikassa perustuu suurimmaksi osaksi tuoksuun. Elina Karjalainen tiivistää Sauna suomalaisten kauneuden- ja terveydenhoidossa -opinnäytetyössään, että tervan raaka-aineet ovat useimmiten vain haihtuvia eli eteerisiä öljyjä.
Tervashampoon ainesosana käytetään yleensä puutervaa.
Linkki Karjalaisen tutkimukseen: Microsoft Word - OpinnaytetyoKarjalainen1.doc (theseus.fi)
Tässä muutamia ehdotuksia aiheesta. Kysy rohkeasti lisää lähikirjaston henkilökunnalta.Martha Wells: Murhabotin päiväkirja 1- 5. Robotti haluaisi vain katsella viihdettä, mutta joutuu hurjaan seikkailuun.Christoffer Holst: Suviunelmia ja verenpunaa ja neljä jatko-osaa. Toimittaja Cilla ratkoo murhia, saa senioriystävän ja rakastuu Tukholman saaristossa.Freida McFadden: Kotiapulainen ja Kotiapulainen valvoo romaanit. Vankilasta vapautunut Millie saa kotiapulaisen paikan varakkaasta perheestä ja saa nähdä liikaa.Paula Hotti: Murhaylämaalla, Murha Edinburghissa ja Murha Lochinverissä. Suomalaiskokki ´ratkoo murhia Skotlannissa.Shearer, L. T.: Kissa joka pyydysti tappajan sekä jatko-osat. Kulkukissa Conrad tuo sisältöä eläköityneen...
