Todennäköisesti kyseessä on Suomen ns. vanhan sotaväen sotilaspuku autonomian ajalta. Vastaava asukokonaisuus oli käytössä reservikomppanioilla 1880-1890-luvuilla. Ole Gripenberg kertoo teoksessaan "Finsk krigsmannabeklädnad genom fyra sekler" (WSOY 1966) että kyseiset valkoiset housut olisi tunnettu piimähousujen nimellä ja lakki piirakkamyssynä. Lakkityyppi olisi Gripenbergin mukaan jäänyt pois käytöstä n. vuonna 1892, mikä tarkentaa kuvan ajoitusta.
Finnasta löytyy valokuvia:
https://finna.fi/Record/albumitauki.E4RMYRIonbpP
https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19491020:7
https://finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:201615:6
https://finna.fi/Record/musketti.M012:HK19700502:385
wikipedian mukaan on käännetty:
Irigaray, Luce: Sukupuolieron etiikka. (Éthique de la différence sexuelle, 1984.) Suomennos ja esipuhe Pia Sivenius. Eurooppalaisia ajattelijoita. Helsinki: Gaudeamus, 1996. ISBN 951-662-655-6.
Irigaray, Luce "Kauppatavaranaisia", ("Des marchandises entre elles", 1975.) Suomennos Aura Sevón. Megafoni-aikakausjulkaisu, 2008.
...ja on kirjoitettu:
Oksala, Johanna & Werner, Laura (toim.): Feministinen filosofia. Helsinki: Gaudeamus, 2005. ISBN 951-662-953-9.
Itse artikkeli:https://fi.wikipedia.org/wiki/Luce_Irigaray
"Though this be madness, yet there is method in't." Poloniuksen sanat Hamletin 2. näytöksen 2.kohtauksessa
on Veijo Meri kääntänyt "Voi olla hulluutta, mutta siinä on järkeä."
(Shakespeare, Hamlet, Otava, 1987 ) ja Yrjö Jylhä ( William Shakespearen suuret draamat 2,Otava 1955 )
sekä Paavo Cajander ( Shakespearen draamoja 1:1-4, SKS, 1919 )
"Vaikka tuo on hulluutta, on siinä kuitenkin järjestystä".
Suomeksi ei synkkää fantasiaa (dark fantasy tai grimdark) ei ole taidettu julkaista paljonkaan. Tähtivaeltaja-lehden numerossa 2/2017 olevassa artikkelissa Grimdark: raadollisuuden rajamailla ainoat suomalaiset esimerkit ovat Praedor-sarjakuvan maailmaan sijoittuvat kirjat. Artikkelin kirjoittajat Aleksi Kuutio, Markus Harju ja Jukka Halme mainitsevat nimeltä Jaakko Alamikkulan romaanin Koston kukkulat, mutta tyyliltään samanlaisia ovat Praedor-novellikokoelmat Kahden mailman seikkailijat ja Kirotun maan kulkijat sekä Ville Vuorelan romaanit Vanha koira ja Käärmetanssija. Luonnollisesti Petri Hiltusen alkuperäiset Praedor-sarjakuva-albumit sopivat genreen myös.
Synkkään fantasiaan lasketaan usein myös selkeämmin kauhukirjallisuuden...
Ingeborg Bachmannin Kolmaskymmenes vuosi sisältää viisi novellia: Nuoruus eräässä Itävallan kaupungissa, Kolmaskymmenes vuosi, Kaikki, Wildermuth, Undine lähtee.
Kolmaskymmenes vuosi | Anders-kirjastot | Finna.fi
Pienen mutkan kautta tuollainen toiminta on jo HelMet-verkkokirjastossa. Esimerkiksi Hakunilassa olevia äänikirjoja voit hakea seuraavalla tavalla: Valitse hakutavoista ”Muut hakutavat” ja pudotusvalikosta ”Asiasana”. Kirjoita asiasanaksi ”äänikirjat” ja paina ”Hae”. Klikkaa sitten yläreunasta kohtaa ”Rajaa/Järjestä hakua” ja valitse kohdasta ”Kirjasto” haluamasi kirjasto, esimerkiksi ”Hakunila”. Useampia kirjastoja voit valita, kun klikkaat nimiä Ctrl-nappi pohjassa. Paina sitten alhaalla olevaa nappia ”Jatka”, niin saat listan Hakunilan äänikirjoista. Tosin hyllyssä olevia ei pysty vielä toistaiseksi erikseen rajaamaan.
Edellä kerrottu onnistuu myös uudella HelMet-haulla eli ensimmäisellä hakukentällä, joka tulee esiin, kun siirtyy...
Edith Sohlströmin (1870 - 1934) Elegiasta on useita sovituksia, eri instrumenteille. Siitä päätellen, että viittaatte sellisti Seeli Toivion esittämään versioon, etsinette nimenomaan sellosovitusta.
Sohlströmin Elegian sellosovitus löytyy mm. nuottijulkaisuista "Finlandia, Suomalaisia sellokappaleita"(1996) ja "Suomalaisia sellosävellyksiä" (1983).
Nuottijulkaisut ovat saatavissa oman alueenne kirjastoista.
https://finna.fi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Edith_Sohlstr%C3%B6m
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Teoksessa Hamina, varuskuntakaupunki osa II (Kotka 2006) kerrotaan että Lentolaivue 30:n työkenttä oli aurattu Haminanlahden pohjukasta kaakkoon pistävälle kapealle Lupinlahdelle. Kentän tarkemmasta sijainnista ei löytynyt mainintaa, mutta siitä on muutama ehkä paikan tunnistamista auttava valokuva Kalevi Keskisen ja Kari Stenmanin teoksessa Suomen ilmavoimien historia: 24, LeR 5 : Erillinen lentolaivue, Lentolaivue 36, Lentolaivue 15, Lentolaivue 6, Lentolaivue 30 (Espoo 2004). Keskinen on kirjoittanut Suursaaren taistelun ilmasotatoimista Suomen ilmailuhistorialliseen lehteen myös artikkelin, jossa listataan operaatioon osaa ottaneet ilmayksiköt peräti koneen tarkkuudella. Lähteissä ei ole mainintaa että saksalaiset olisivat ottaneet...
Zacharias Topeliuksen satu Pikku Matti julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1852 teoksessa Sagor af Z. Topelius : Fjerde samligen, Pikku Matti on kokoelman neljäs satu ja löydät sen digitoidun laitoksen sivulta 47.
Pikku Matti on sadun alkuperäinen nimi.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144720/Sagor_af_Z.Topelius-…
https://finna.fi/Record/doria.10024_144720
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4264170
Tekniikan ja kaupan sanakirjoista voisi löytyä em. sanastoa esim. Jyrki Talvitien Englanti-suomi: tekniikan ja kaupan sanakirja, 2000 (1311 sivua).
Lisäksi on olemassa:
- Laurila Juha, Hattari Anneli: Paperi- ja kartonkisanakirja, monikielinen sanakirja (termit englanniksi, suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, ranskaksi, espanjaksi), 1986 (839 sivua)
-Sellu-, paperi- ja puunjalostussanakirja: englanti-suomi-englanti, 1988 (382 sivua)
Kirjojen saatavuuden Oulusta voit katsoa Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ tai Oulun yliopiston kirjastosta http://oula.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?DB=local&PAGE=First .
En liten Gla-Glytt är från A. A. Milnes När vi var mycket små. Den är av bokens 1945 upplagan (sidan 31). Översättarna är Lennart Hellsing och Claes Hoogland. Dikten heter Lilla Gyllenlock och liten Gla-Glytt. I senare upplagor är översättaren Britt G. Hallqvist och dikten heter Lilla Gyllenlock och lille Bo Blå.
Du kan låna boken från Helmet-bibliotekens lager, i Böle bibliotek:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1409925__Sn%C3%A4r%20vi%20var%20mycket%20sm%C3%A5__P0%2C1__Orightresult__U__X7?lang=swe&suite=cobalt
Kansalliskirjaston digitoidun aineiston tarjontaa voi tutkia täältä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/etusivu
Digitoituja lehtiä voi etsiä julkaisupaikan mukaan. Loviisan seudun lehdet: https://digi.kansalliskirjasto.fi/serial-publications?generalTypes=NEWS…
Pietarsaaren digitoidut lehdet: https://digi.kansalliskirjasto.fi/serial-publications?generalTypes=NEWS…
Palvelunestohyökkäyksessä pyritään estämään kohteena olevan verkkopalvelun käyttö. Palvelunestohyökkäykset kohdistuvat organisaatioiden verkkopalveluihin. Verkkopalveluun kohdistetaan niin paljon verkkoliikennettä, että asiakkaat eivät pysty käyttämään verkkopalvelua.
Tietokoneita voidaan kaapata tekemään palvelunestohyökkäystä. Tietokoneen kaappaus tapahtuu usein tietoturva-aukon, ohjelmistovirheen tai puutteellisten turva-asetusten takia. Siksi onkin tärkeätä pitää oman koneen ohjelmat ja tietoturva jatkuvasti ajan tasalla.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on laatinut ohjeen, jossa kerrotaan palvelunestohyökkäyksistä ja niiden torjunnasta. Löydät ohjeen tämän linkin kautta https://www....
Kyseessä lienee isohangokkaan (Cerura vinula) toukka. Pikkutoukka on musta. Parin nahanvaihdon jälkeen toukka on muuttunut vihreäksi ja sen selkäpuolella on valkoreunainen purppuranvioletti ”satulakuvio”. Hieman ennen koteloitumistaan toukka muuttuu ruskeanvioletiksi.Suomen perhoset Isohangokas - Suomen Perhoset (suomen-perhoset.fi) Isohangokas perhosen toukka (suomenluonto.fi) LuontoPortti - verkkolehti - Minkä toukka?
Jussi on saatu ruotsalaisperäisestä Jussesta, joka on taas nimen Johannes kutsumamuoto. Nimeä Johannes on Suomessa käytetty jo keskiajalla. Nimen merkitystä on kysytty aikaisemminkin tästä palvelusta. Vastaus on arkistossa
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=734c1112-8… .
Hei!
Suomen Sukututkimusseurasta vastattiin seuraavasti kysymykseesi:
Ainoat Spens -sukuiset joista on hyvin varhaista tietoa, ovat Suomeen 1600-luvun alussa tulleet Davd ja Albert Spens, joista jälkimmäinen mainitaan komppanian kapteenina Porin rykmentissä joskus 1610-luvulla. David puolestaan oli räätälinä Turussa.
Jo edesmennyt Heikk Impola kirjoitti heistä aikanaan:
Suomen Spenseniukset kuuluvat ikivanhaan skotlantilaiseen Spens-sukuun. Suomeen tuli 1600-luvun alussa kaksi suvun jäsentä, mahdollisesti veljekset: Peter Spens, josta on paljon turkulaisissa lähteissä, mainitaan ainakin kerran räätälinä, ja David Spens, komppanianpäällikkö jalkaväessä 1610- ja 1620-luvuilla. Jälkimmäinen oli todennäköisesti...
Toistaiseksi kappale löytyy ainoastaan kirjasta Iisit biisit: ukulele (Otava, 2019). Siinäkään ei ole varsinaista melodianuotinnosta vaan ainoastaan sanat, sointumerkit ja komppiehdotukset ukulelelle. Vastaavia sointuehdotelmia löytyy myös verkosta, esimerkiksi Chordifysta.
Muistaisitko Joakim Pirisen Familjen Bra –televisiosarjaa? Sitä on esitetty ruotsinkielisellä FST:llä vuonna 1988. Sarjan nimi oli suomeksi ilmeisesti juuri Hyväsen perhe. Nämä tiedot ovat peräisin erään taiteilijan cv:stä (otsikon Musik för TV och teater alta) ja keskustelupalstalta. Valitettavasti varmempaa tietoa ei löytynyt. Ehkäpä Yle voisi auttaa: http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta
http://www.peterlang.ax/biography/CV.pdf
http://www.kvaak.fi/keskustelu/index.php?topic=7702.1
Joakim Pirinen on suomalaistaustainen, ruotsalainen sarjakuvapiirtäjä, taiteilija, näytelmäkirjailija ja runoilija:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Joakim_Pirinen
Familjen bra on seikkaillut Ruotsissa myös teattereiden lavoilla:
http://www.svd.se/kultur/...
Kysymyksessä esitetyssä muodossa tämä Augustinus-sitaatti tosiaankin löytyy Jarkko Laineen toimittamasta Suuresta sitaattisanakirjasta (Otava, 1982 - 4. p. 1989), sivulta 212, kohdasta "Matka". Muut löytämäni saman tekstikatkelman (tai sen osan) suomennokset eroavat tästä, joten otaksuttavasti käännös on Laineen oma. Kirjan ulkomaisten sitaattien lähteinä on Laineen saatesanojen mukaan ollut "alun viidettäkymmentä erikielistä sitaattisanakirjaa", eli on mahdollista, että käännöstä ei ole tehty suoraan alkukielestä.
Augustinuksen tekstin alkuperäinen lähde on hänen vuosina 397-400 kirjoittamansa teos Confessiones, joka ilmestyi kokonaisuudessaan suomeksi nimellä Tunnustukset Otto Lakan kääntämänä vuonna 1947 ja uutena laitoksena...
