Aihehaulla "kristillinen taide" tai "uskonnollinen taide" löytyy OUTI-verkkokirjastosta paljon aihetta käsitteleviä teoksia. Tässä muutamia:
Liisa Väisänen: Mitä symbolit kertovat: taidetta pintaa syvemmältä
Liisa Väisänen: Uskosta taiteeseen
Marianna Flinckenberg-Gluschkoff: Ikoni puhuu: tietoa ikonien kielestä ja tehtävästä
Pentti Lempiäinen: Seimestä Öljymäelle: hetkiä suomalaistaiteilijoiden teosten äärellä
Uskon tilat ja kuvat: moderni suomalainen kirkkoarkkitehtuuri ja -taide
Karman laki tarkoittaa uskonnosta riippuen eri asioita mutta tässä on yksi selitys: "Karman laki on syyn ja seurauksen laki. Hyvistä teoista seuraa hyviä hedelmiä ja huonoista huonoja. Ihmisen on käytävä nämä seuraukset kokemuksina läpi: ne saavat meidät syntymään yhä uudelleen.
Huonoja tekoja ei voi ”kompensoida” hyvillä teoilla. Päämääränä ei ole hyvä karma vaan karman loppuminen, sillä myös hyvät teot sitovat meidät jälleensyntymään ja estävät lopullisen vapautumisen."
Lähde: https://anandaseva.fi/karman-laki/
Lisätietoja löytyy esim. alla olevasta teoksesta:
Ánandamúrti,; Joogan viisautta : tantratieteen valossa : Shrii Shrii Anandamurtin opetukset ja Maetreyii Nolanin välittämät intuitiiviset viestit / [koonnut: Liisa...
Jyväskylässä oli Jyväskylänkatu vuodesta 1952 vuoteen 1966.
Ensimmäisen nimensä katu oli saanut jo vuonna 1837, jolloin siitä tuli Rinnekatu (Brinkgatan). Seuraavana vuonna lääninsä nuorimpaan kaupunkiin tutustumassa ollut Vaasan läänin maaherra C. O. Cronstedt muutti sen Stakettikaduksi (Stakettgatan) Harjun reunaan rakennetun säleaidan vuoksi. 1899 kadun nimeksi tuli Harjukatu, joksi sitä oli 1800-luvun loppuvuosina yleisesti kutsuttu jo ennen nimen virallistamista. Vuosina 1910–1952 katu oli jaettu asemakaavassa Harjukaduksi ja Opistokaduksi. Vuodesta 1966 lähtien se on ollut nimeltään Yliopistonkatu (1863 perustetusta maamme ensimmäisestä suomalaisesta opettajankoulutusseminaarista Kasvatusopillisen korkeakoulun kautta...
Julkisuuslailla viitataan lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999), jossa käsitellään mm. asiakirjojen julkaisuutta. Lain 4 § määrittelee viranomaisen käsitteen ja suuri osa kirjastoista kuuluu määrittelyn piiriin. Laissa säädetään mm. asiakirjojen julkisuudesta ja viranomaisen tiedottamisvalvollisuudesta. Nämä säädökset koskevat siis valtaosaa kirjastoista.
Henkilötietojen rekisteröinnistä ja siihen liittyvästä yksityisyyden suojasta säädetään useissa eri laeissa.
Lisätietoa voit löytää osoitteesta http://www.tietosuoja.fi .
Mikäli tarkoitat sananvapauslailla lakia sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 13.6.2003/460, niin säädös ei varsinaisesti kohdistu kirjastoihin. Sananvapaudesta säädetään myös Suomen...
Kansallisarkisto säilyttää mm. Helsingin Teknillisen korkeakoulun oppilastietoja.
Löysin heidän haustaan seuraavan viitteen:
Helsingin teknillinen oppilaitos.
Helsingin teknillisen oppilaitoksen arkisto
SISÄLLÖN MUKAAN JÄRJESTETYT ASIAKIRJAT
Opiskeluasiakirjat
Hc:1 Opetussuunnitelmat ja koulutusohjelmat ( 1922-1955 )
Otanta kurssiaineistosta: laboranttikurssi, ohjelmia, haku- oppilas- vapaaoppilas- ja opettajaluetteloita, hakemuksia, liitteitä, tilauksia, kurssin raha-asiat, ohjesääntöjä.
Jos käy tuuri, nimi löytyy aineistosta.
Osoitteen löytyminen on aika epätodennäköistä...
Kansallisarkiston palvelut löytyvät netistä:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut
Musiikin tiedonhaussa on hyvä tietää, että teosten ja säveltäjien nimet on yhtenäistetty. Tämä tarkoittaa, että nimet kirjataan tietokantaan sovitulla tavalla. Tämä helpottaa tiedonhakua, sillä nimet kirjoitetaan eri kielillä eri tavoin. Tässä tapauksessa käytetään säveltäjästä sovittua muotoa Tsaikovski, Pjotr.
Voit hakea haluaamaasi teosta, ja tarkistaa saatavuuden Tampereen kaupunginkirjaston tietokannasta, http://kirjasto.tampere.fi:8000/ . Valitse tarkka haku. Voit kirjoittaa tekijähakuun säveltäjän nimen, käytä muotoa Tsaikovski, Pjotr. Kirjoita nimeke-kenttään osa teoksen nimestä, käytä muotoa Jevgeni Onegin. Voit halutessasi rajata hakua materiaalin (tässä CD-levy) tai julkaisukielen mukaan.
Haun tuloksista huomaat, että kirjaston...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjassa Sukunimet sanotaan Karikoski -nimen esiintyvän Suomen länsiosissa. Osa nimistä on peräisin suoraan paikannimistä, osa on otettu.
Kirjassa mainitaan lisäksi, että vuonna 1906 mm. Holmström- ja Johnson-nimiset ovat ottaneet nimekseen Karikoski.
Lähde:
Mikkonen, Pirjo
Sukunimeta
Otava, 2000
Geologisista epookeista kuten holoseenista ja pleistoseenista puhuttaessa on tärkeä pitää mielessä, että maailmanhistorian kategorisoiminen tällä tavalla perustuu geologisten kerrostumien ajoittamiseen (stratigrafia) ja näistä kansainvälisesti sovittuun jaotteluun. Niinpä tulevaisuutta koskien on hankala antaa yksinkertaista vastausta geologisen ajanlaskun suhteen, sillä näitä kerrostumia ei luonnollisestikaan vielä ole.
Usein geologisen ajanjakson vaihtuminen perustuu massasukupuuttoihin, jotka aiheuttavat suuria muutoksia maapallon lajistossa. Esimerkiksi holoseeniepookin alussa sukupuuttonsa kohtasivat muun muassa mammutit ja mastodontit. (Geologica, 27; 52-53.) Niinpä voisi olettaa, että mikäli seuraava jääkausi koittaa ennen...
Helmet-kirjastossa on vastaushetkellä käytössä kolme e-lehtipalvelua, joista voi lukea ulkomaisia lehtiä ja joita voi käyttää myös kotoa.
The Guardian ja Forbes löytyvät luettavaksi PressReaderistä. Muita nimeämiäsi lehtiä e-valikoimistamme ei ainakaan tällä hetkellä löydy eikä niitä ole tilattu Helmet-kirjastoihin.
Viivi Luikin runoja löytyy ainakin virolaisen lyriikan antologioista Pihlaja : kahdeksan eestiläistä naisrunoilijaa (1983) ja Uusien sulkien kasvaminen : kymmenen nykyvirolaista runoilijaa (1984). Pihlaja sisältää Luikilta 21 runoa, jotka on suomentanut Aino Kaasinen. Uusien sulkien kasvamisen 17 Luik-runoa ovat kolmea Leena Krohnin suomennosta lukuunottamatta Pirkko Huurron kääntämiä. Päällekkäisyyksiä näillä kahdella valikoimalla on Luikin osalta kahden runon verran (Kimalainen ja Joulukuuhun vaipuvat kuuset/joulukuuhun vajoavat kuuset). Uusien sulkien kasvamiseen sisältyvä Myöhäiskesä on luettavissa myös maailmanrunouden antologioista Runon suku (1991) ja Maailman runosydän (1998).
Kaltio-lehden numerossa 8/1971 on kaksi Aino...
Tässä klassisia tyttökirjoja ja niitten kirjoittajia :Louisa May Alcott : Pikku naisia ym.Susan Coolidge : Katyn toimet, Katy koulussa ym.Frances Hodgson Burnett : Pikku prinsessa ymJean Webster : St. Ursula koulun tytöt ym.Lucy Maud Montgomery : Anna-sarja, Runotyttö-sarja ym.Laura Ingalls Wilder : Pieni talo preerialla-sarjaHelen Dore Boylston : Helena-sarjaMerri Vik : Lotta-sarjaSara Kokkonen on kirjoittanut tyttökirjoista tietokirjat "Kapina ja kaipuu" -kultaiset tyttökirjaklassikot "Avain 2015 ja"Rasavillejä ja romantikkoja - rakkaat suomalaiset tyttökirjat" Avain 2013. Näitä kirjoja selatessa muistot tulvivat aikuiselle naiselle mieleen.Jos haluamaasi kirjaa ei löydy kirjaston hyllystä, se saattaa olla kirjaston varastossa.
Länsimaakeskeisestä perspektiivistämme kielet, joissa yksikön kolmannen persoonan pronomini ei määräydy sukupuolen mukaan, ovat eittämättä harvinaisia. Tämä piirre onkin huomattavasti yleisempi länsimaiden ulkopuolelle jäävillä alueilla puhuttavissa kielissä.
Jos kuitenkin pitäydytään länsimaisessa näkökulmassamme (ja latinalaisissa aakkosissa), suomen kanssa harvalukuisessa sukupuolineutraaleja pronomineja käyttävien kielten joukossa ei taida olla paljon muita kuin suomalais-ugrilaiset sukulaiskielemme viro ja unkari.
Substantiivien artikkelittomuus on länsimaisten kielten keskuudessa niin ikään hyvin epätavallista. Viro kelpaa suomen seuraksi tähänkin joukkoon - unkari sitä vastoin on pakko diskvalifioida. Kolmanneksi pyöräksi voimme sen...
1940-luvulla toteutettiin paljon erilaisia keräyksiä. Paljon mediahuomiota kevättalvella 1948 sai Kansanavun keräys (ja siihen liittyvä YK:n lastenavun keräys). Kansanavun keräyksen yhteydessä myytiin rintamerkkiä, jossa on ehkä valkoiseksi kukaksi tulkittava kuva.Muita mahdollisia keräyksiä voisivat olla paperinkeräys sekä keräykset näkövammaisten, invalidien, SPR:n ja urheiluun liittyvien tavoitteiden hyväksi.Kansanapukeräys sanomalehdissä: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=kansanapu%20ker%C3%A4ys&startDate=1947-01-01&endDate=1948-12-31&orderBy=RELEVANCELastenapu: https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=lastenapu%20ker%C3%A4ys&startDate=1947-01-01&endDate=1948-12-31&orderBy=RELEVANCEKansanavun...
Elokuva on brittiläinen Across the Bridge (Yli Sillan) vuodelta 1957. Se perustuu Graham Greenen samannimiseen novelliin. Elokuvan ohjasi Ken Annakin ja pääosaa esitti yhdysvaltalainen Rod Steiger.Lähteet:Across the Bridge (film) - WikipediaYli sillan (1957) - IMDbAcross the Bridge | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Kirjastoauton kuljettajaksi pätevöidytään suorittamalla kuorma-autokortti. Erikseen ei siis ole olemassa kirjastoauton kuljettaja-kurssia. Kirjastoauton kuljettajien paikkoja ei ole Helsingissä vapaana, eikä ole näköpiirissä, että tulisikaan hakuun lähiaikoina.
Kirjastonhoitajan koulutusta ei tarvita autonkuljettajan tehtävään. Kirjastoautoissa työskentelee pääasiassa kirjastovirkailijoita.
Tähän kysymykseen en osaa vastata suoraan, mutta yritän antaa lähteitä, joista voit mahdollisesti saada lisää tietoa.
Rauno Nieminen on soitinrakentaja, joka on kirjoittanut paljon jouhikosta, esimerkiksi kirjan (tai nuotin) "Jouhikko - The bowed lyre" (2. korjattu painos 2017). Se sisältää tekstiä, kuvia, nuotteja ja cd-levyn. Siinä jouhikon jousesta kerrotaan vain lyhyesti jousen käytön yhteydessä (s. 44-45). Sen mukaan sointiin vaikuttavat jousen malli (kaareva vai suora) ja jouhinipun kiinnitys, jousen paino ja jouhien määrä, mutta mitään tarkkaa määrää ei anneta. Hyvä jousi on kuitenkin kevyt, painaa 15-20 grammaa. Myös tapa käyttää jousta vaikuttaa soittimen ääneen. Esimerkiksi tallan läheltä soitettaessa ääni on...
Otavan, Tammen ja WSOY:n julkaisemia kirjallisia äänilevyjä voi hakea Kansalliskirjaston hakupalvelusta (https://kansalliskirjasto.finna.fi/). Kaikkein aktiivisin levyjulkaisija näistä oli Otava, jonka Otavan kirjallinen äänilevy -sarjassa julkaistiin yli 70 levyä.
Otavan kirjallinen äänilevy
Tammen kirjallinen äänilevy
WSOY:n äänilevy
Terveyskirjastossa kerrotaan, että:"Jälkiehkäisyä eli yhdynnän jälkeistä ehkäisyä tarvitaan tilanteissa, joissa ehkäisymenetelmä on pettänyt, esimerkiksi kondomi rikkoutunut, tai yhdynnässä on oltu ilman ehkäisyä." https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00133
Artikkelissa kerrotaan myös tarkemmin erilaisista tilanteista, joissa eri jälkiehkäisyvalmisteita voidaan käyttää.
Ehkäisynetti neuvoo: "Hormonaalinen jälkiehkäisytabletti otetaan suun kautta mahdollisimman pian, mieluiten 12 tunnin kuluessa, suojaamattoman yhdynnän jälkeen. Hoidon teho on sitä parempi, mitä nopeammin se aloitetaan. Jälkiehkäisytabletti saattaa aiheuttaa alavatsakipua, päänsärkyä, väsymystä, huimausta ja pahoinvointia sekä...
Muistelemasi tarinat ovat Matti Nurmen Musti-koiran seikkailuja. Niiden päähenkilönä seikkailevat Musti-koira ja Päkäpekka-lammas. "Matti-sedän" käsikirjoittamia, ohjaamia ja esittämiä tarinoita julkaistiin vuosina 1990-91 kaikkiaan kymmenen kasetillista, joilla oli yhteensä kahdeksantoista seikkailua. "Kauhee-Wangin" Musti ja Päkäpekka kohtaavat tarinassa Musti Kiinassa.
Musti-koiran seikkailuja -kasetit:
1. Musti ja Päkäpekka ; Musti ja kummituslinna
2. Musti telttaretkellä ; Musti ja Egyptin aarre
3. Musti filmitähtenä ; Musti ja kalastajakarhu
4. Musti ja pingviinit ; Musti ja metsänkellot
5. Musti ja tuulimylly ; Musti ja Kotkansulka
6. Musti ja viirusoliot ; Musti ja supersaalistaja
7. Musti Kiinassa ; Musti...
