Tällaisen äänikirjan löysin ekirjaston kautta, mutta sitä ei näytä olevan Vaara-kirjastossa, Railakas rahakirja – Näin hoidat taloutesi viisaasti / Saara Henriksson, Aino-Maija Leinonen http://ekirjasto.kirjastot.fi/aanikirjat/railakas-rahakirja-nain-hoidat…. Sijainti kirjastoissa löytyy alareunasta.
Verkkomateriaalia löytyy muutama lisää Makupalat.fi:stä hakusanalla rahankäyttö, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=rahank…. Osa materiaalista on kylläkin erityisesti nuorille suunnattu.
Virsikirja.fi-sivustolla kerrotaan, että virsi Joka aamu on armo uus olisi ensi kerran suomennettu Harpunsäveliä 1886 -julkaisuun. Kyseistä teosta en onnistunut löytämään mistään, mutta ilmeisesti sama suomennos on ollut myös Rauhansäveliä 1894 -teoksessa, joka on saatavissa ainakin varastokirjastosta.
Tuunanen ja Tuunainen ovat saman suvun nimiä, Tuunainen edustaa vanhempaa kirjoitusasua. Nimeä esiintyy 1600-luvulla Laatokan ja Pohjois-Karjalassa ja Itä-Savossa. Nimen tarkkaa merkitystä ja alkuperää ei varmuudella tiedetä.
Lisätietoja: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000)
Taiteilijan tunnistaminen signeerauksesta vaatii alan ammattilaista.
Pientä vinkkiä voi löytää esim. kuvataiteilijamatrikkelista sekä Art Signature Dictionary palvelusta.
Ilmaista apua tarjoavat monet huutokauppakamarit esim.
http://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi/auctions/upcoming
William Morris mainitaan useissa suomenkielisissä teoksissa. Finna.fi-hakupalvelun avulla löytyvät esimerkiksi nämä suomenkieliset kirjat:Hämäläinen, Pirjo: Jugend Suomessa, 2010Matilainen, Pekka: Belle époque: ihmeellinen vuosisadanvaihde, 2004Kuusela, Tuija: Taiteilijat kirjaimia piirtämässä: Suomen kultakauden kirjataidetta, 2004Hammet, Barbara: Klassista kauneutta: William Morrisin taide ristipistoina, 2010Sutinen, Ville-Juhani: Utopiasosialistit, 2009Lausti, Tapani: Tienviittoja tulevaisuuteen, 2008
Heikin kesämuistoja -runo löytyy sivulta 16 Valistuksen vuonna 1963 julkaisemasta kansakoulun 2. luokalle tarkoitetusta Lukutunnin kirja -sarjan lukemisen oppikirjasta.
https://finna.fi
Sammakot syövät hyönteisiä, matoja, etanoita, kotiloita, hämähäkkieläimiä ja pieniä kaloja. Sammakoille kelpaavat myös raadot, mutta niitä se syö vain ääriolosuhteissa. Sammakot syövät niitä otuksia, joita kulloinkin on helposti saatavilla, sesongin mukaan. Sammakot talvehtivat yleensä vedessä, tarkemmin pohjamudissa. Osa sammakoista voi myös talvehtia maalla, lehtikasoissa ja maakoloissa. Yksi syy maalle jäämiseen on se, että jos kovat pakkaset tulevat yllättäen, järvet jäätyvät eivätkä sammakot enää pääsekään järvien pohjalle mielipaikkoihinsa. Maalle jäämisessä on riski paleltumiseen jos suoja ei ole tarpeeksi syvä.
Mielenkiintoista tietoa sammakoista löytyy esim. Juha Laaksosen kirjasta Mietteliäs konna: Sammakoita, käärmeitä ja...
Finna-hakupalvelun mukaan, josta löytyvät mm. Kansalliskirjaston kotimaiset äänitejulkaisut vuodesta 1901 alkaen, Ritva Kylmälältä on tosiaan julkaistu vain tuo yksi kappale. Se on julkaistu äänilevyllä Uusia tyttöjä - tuttuja iskelmiä: 6 vuonna 1958. Tarkemmat tiedot levystä löytyvät Finnasta:
https://www.finna.fi/Record/fikka.4580234
Kranaatinheittimistön henkilöstön tehtäviä määriteltiin vuoden 1955 ohjesäännössä seuraavasti:
”125. Laskija hoitaa joukkueen tuliasematasoa ja muuntaa tulikomennot heittimille sopiviksi ottaen huomioon ammunnan valmistelun edellyttämät lentoradan korjaukset. Lisäksi hän toimii tuliasemahenkilöstöstä muodostetun mittauspartion johtajana tai suuntakehämiehenä.”
”131. Komppanian tasoaliupseeri huolehtii komppaniaupseerin apuna tilannekartasta, tuliasematasosta, tulisuunnitelmista ja erillisistä maaliluetteloista, pitää kirjaa suoritetuista ammunnoista ja ammuskulutuksesta sekä huolehtii sääsanoman vastaanotosta ja sen edelleen viestittämisestä joukkueiden tuliasemiin.”
”137. Heittimistöryhmän tasoaliupseeri (esim tukipataljoonan...
Asiassa kannattaa kääntyä antikvaaristen kirjakauppojen puoleen.
Saksalaisten antikvaaristen kirjakauppojen liitolla on haku aineistoon. Hakuosumia hintatietoineen tulee haulla Shakespeares Werke. http://www.antiquare.de/
Antikvaarinen kirjakauppa –palvelu Zentrales Verzeichnis Antiquarischer Bücher Das ZVAB antaa myös saksankieliselle Shakespearen teoksille osumia hintatietoineen. http://www.zvab.com
Apua saattaisi löytyä myös Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun saksalaisen vastineen kautta. Die Deutsche Internetbibliothek beantwortet Ihre Fragen! http://www.internetbibliothek.de/dib1/
Suomen elokuva arkistossa, nyttemmin Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, on lakisääteisesti vuodesta 1984 Suomessa levitetyt elokuvat kaikissa formaateissa, mukaan lukien videokasetit.
KAVIn Tenho-tietokannassa on 24080 videolevityksessä ollutta kasettia.
Valtaosa niistä on digitoitu. Tenho-tietokanta näkyy vain KAVIn sisäverkossa. Digitoituja videoita voi katsoa KAVIn tiloissa (koronakriisin jälkeen).
Henkilökunta auttaa lastenvideoiden löytymisessä.
1980-luvulla ilmestyi erityisiä videolehtiä. Esim Katson videolehti. Niissä on erikseen listattu lastenelokuvat. Tämä helpottaa poimimaan lastenelokuvat digitoiduista videoista.
Lähteet: Tenho-tietokanta, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti
Katso!:n videolehti, 184...
Hannu ja Janne Tarmion kokoamasta Maailman runosydän -teoksesta löytyy kaksi Angeloun suomennettua runoa, nimittäin Minä nousen aina (Still I Rise, suom. Alice Martin) ja Tule. Ja tule syliin (Come. And Be My Baby, suom. Risto Ahti).
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1067942?lang=fin
Kyseinen kohtaus on professori Isak Bergin painajaisesta Ingmar Bergmanin elokuvassa Mansikkapaikka (Smultronstället, 1957).
https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_144391
http://www.svenskfilmdatabas.se/sv/Item/?type=film&itemid=4549#plot-summary
Vihanneslaulun sanat löytyvät usealtakin verkkosivustolta. Esimerkiksi täältä:
https://www.positiivarit.fi/varssypankki/lasten-lorut/kukkuu-kukkuu-pik…
TEKIJÄ Hjelt, Marjut
TEOS Keijukaiset : totta ja tarinaa toisesta maailmasta / [tekstit:] Marjut Hjelt ; kuvitus Jaana Aalto
PAINOS 2. laitos
Julkaisutiedot Helsinki : Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2011 (Slovenia : Ednas Print)
ULKOASU 136 sivua : kuvitettu, karttoja, nuotteja ; 31 cm
Olisikohan tämä hakemasi kirja? Samoilta tekijöiltä löytyy Myös "Lumoava haltijakansa" ja "Tonttu".
Suomalaista opintotukijärjestelmää on uudistettu monta kertaa. Ensimmäisen kerran opiskelijoiden oikeudesta opintotukeen on säädetty vuonna 1969. Silloin opintotuki koski vain korkeakouluopiskelijoita ja tuki koostui pankkien antamasta luotosta, valtion takauksesta ja korkeintaan 4 % korkotuesta. Tätä mallia opiskelijat pitivät riittämättömänä ja keskustelu jatkui. Seuraava uudistus oli vuoden 1972 opintotukilaki, jonka mukaan opintotuki laajeni koskemaan myös toisen asteen opiskelijoita. Järjestelmä perustui edelleenkin opintolainaan, mutta rinnalle saatiin myös sitä täydentävä opintorahajärjestelmä. Vuodesta 1975 lähtien opiskelijoille saatettiin maksaa myös yleistä opintotukea, jos he asuivat opiskelija-asuntolassa tms., jonka...
Vaikuttaa siltä, että runoa ei ole suomennettu, ja saat ryhtyä käännöstyöhön.
Monia Victor Hugon yksittäisiä runoja on suomennettu, ja niitä löytyy antologioista ja kirjallisuuslehdistä. Hyvä lähde yksittäisten runojen suomennosten etsimiseen on Lahden kaupunginkirjaston tuottama käännösrunoaiheinen viitetietokanta Linkki maailman runouteen:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Raskolnikovilla tuskin oli puhelinta. Rikos ja rangaistus alkoi ilmestyä jatkokertomuksena vuonna 1866 ja romaanina se julkaistiin seuraavana vuonna. Pietariin saatiin puhelinverkko (yksi Venäjän ensimmäisistä) vasta vuonna 1882, vuosi kirjailija F. M. Dostojevskin kuoleman jälkeen. Dostojevskia oli alettu pitää Venäjällä "mystisenä näkijänä" ja "profeettana" jo tämän viimeisten elinvuosien aikana, mutta puhelimia ei hänkään vielä 1860-luvulla arvannut pietarilaiskoteihin sijoittaa.
https://telhistory.ru/eng/telephone_history/razvitie-telefonnoy-svyazi-v-rossii/first-city-telephone-exchanges-/
Kirsti Ekonen ja Sanna Turoma (toim.), Venäläisen kirjallisuuden historia
