Sinun kannattaa kysyä asiaa Sanastolta, koska tekijänoikeus koskee myös nimeä jos se ylittää teoskynnyksen. Sanasto valvoo kirjailijoiden tekijänoikeuksia ja siten osaa sanoa voitko käyttää haluamaasi nimeä.
Kirjan nimen tekijänoikeuksista on kysytty ennenkin ja voitkin katsoa tästä vastauksesta linkit joista löytyy lisätietoa tekijänoikeuksista:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-kirjan-nimi-suojattu-eli?from=term/200182&language_content_entity=fi
Laulu on nimeltään "Siunaa meitä", ja sen on säveltänyt Pekka Simojoki ja sanoittanut Anna-Mari Kaskinen. Se alkaa: "Herramme, siunaa meitä, työssä kun aherramme." Muistamasi kohta on laulun kolmas säkeistö.
Laulu (melodia, sointumerkit ja sanat) sisältyy seuraaviin nuotteihin:
Simojoki, Pekka: Tänään häneen uskon : kootut laulut (Suomen Lähetysseura, 1996)
Simojoki, Pekka: Jumis : lauluja koululaisen arkeen ja juhlaan (Lasten Keskus, 1994)
Esimerkiksi seuraavat 1800-1900-luvuille sijoittuvat romanttiset historialliset sarjat voisivat kiinnostaa sinua:Ann-Christin Antell: Puuvillatehdas -sarja, ensimmäinen osa Puuvillatehtaan varjossa, 2021Harriet Hegstad: Emma ja Johannes -sarja, ensimmäinen osa Haaveita, suom. 2023 (sijoittuu Norjaan)Virpi Hämeen-Anttila: Synnyinmaa-sarja, ensimmäinen osa Sarastus, 2023Kaisa Ikola: Betty-sarja, ensimmäinen osa Betty 2020 (sijoittuu Skotlantiin)Sara Medberg: Silkkisisaret -sarja, ensimmäinen osa Kamarineitsyt, 2020, uudemman painoksen nimeke CharlottaHelena Steen: Parempaa väkeä -sarja, ensimmäinen osa Paikka hyvässä perheessä, 2021(suomalaistyttö lähtee piiaksi Englantiin)Karen Swan: Kesytön saari -sarja, ensimmäinen osa Kesytön saari, suom...
Ensimmäiseen kysymykseesi ehdotan, että voisit kokeilla ainakin seuraavanlaisilla asiasanayhdistelmillä: 'maahanmuuttajatausta' ja 'kaunokirjallisuus' tai 'monikulttuurisuus' ja 'novellit' tai 'runot' tai 'etninen identiteetti' ja 'kaunokirjallisuus' tai 'siirtolaiskirjallisuus' ja voit lisätä esimerkiksi 'nuoret' tai 'nuoret aikuiset' tai 'aikuistuminen' näihin vielä perään. Kannattaa kokeilla tosiaan vähän erilaisilla yhdistelmillä, sillä teoksia on asiasanoitettu järjestelmään hieman eri tavoin. Voit myös katsoa näillä asiasanoilla löytämistäsi teoksista, millaisia asiasanoja niissä on ja hakea vielä niilläkin. Ja toki jos etsit ihan johonkin ei-länsimaiseen maahan sijoitettua kaunokirjallisuutta, niin voi hakea tämän maan tai...
Tätä Edgar Allan Poen teosta The conchologist's first book ei ole - Suomen kansallisbiografian mukaan - käännetty suomeksi. Teos ilmestyi vuonna 1839, ja oli varustettu pitkähköllä alaotsikolla: A system of testaceous malacology, arranged expressly for the use of schools. Eli, teos on itse asiassa tieteellinen työ. Ja tutkimuksen kohde on nilviäiskotilot tai -kuoret (mollusk shells). Poe on kyllä kirjoittanut eläimistä (korpeista ja kultakuoriaisista), mutta että tieteellinen teos! Selitys on sinänsä hyvin yksinkertainen: Poen ystävä Thomas Wyatt oli kirjoittanut kirjan aiheesta 1838, joka ei mennyt kaupaksi.
Wyatt pyysi palvelusta, ja Poe ei kieltäytynyt lisäansioista. Kirja julkaistiin siis, nimellä The conchologist's first book, ja...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Gustav Hasfordin teosta The Phantom Blooper: A Novel of Vietnam (1990) ei ole suomennettu.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Suomessa jokaisella on lähtökohtaisesti sananvapaus, mutta sitä rajoitetaan monin tavoin lainsäädännön perusteella. Sananvapaudesta on säädetty perustuslain 12 §:ssä:
"Sananvapaus ja julkisuus
Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla."
Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaaren mukaan lainsäädännössä on säädetty rangaistavaksi lukuisia tekoja, jotka perustuvat tai voivat perustua julkaistun viestin sisältöön. Julkaistun viestin sisältöön perustuvista rikoksista säädetään rikoslaissa (1889/39), kuten esimerkiksi:
-...
Tästä kuvasta on hankala tunnistaa lajia, eikä asiantuntemukseni ole riittävää. Eskon kuvat -sivuston perusteella kyseessä voisi olla Isorantuli.
Tässä muutama linkki, joiden avulla tunnistusta voi yrittää.
Suomen lajitietokeskus ylläpitää laji.fi –sivustoa, jossa on mm. lajien tunnistuspalvelu. Rekisteröityneet käyttäjät voivat lähettää kuvia palveluun tunnistettavaksi. Sivustolla on myös kuvat 172:sta erilaisesta suomalaisesta hämähäkkilajista. https://laji.fi/theme/identify
Eskon kuvat –sivustosta löytyy toista sataa harrastelijavalokuvaaja Esko Vesasen ikuistamaa kuvaa suomalaisista hämähäkeistä. https://eskonkuvat.kuvat.fi/kuvat/Suomen+h%C3%A4m%C3%A4h%C3%A4kkej%C3%A4.../
Kirjallisuutta suomalaisista hämähäkeistä löytyy...
Wolfgang Schivelbuschin teos "Nautintoaineiden kulttuurihistoriaa" sisältää jakson tupakan historiasta. Lisää löydät hakusanoilla tupakointi, historia sekä tupakka, historia.
Markku Varjo, Lauri Koli ja Harri Dahlström ovat tehneet luettelon Maailman kalojen nimet, jossa kerrotaan suomenkielinen nimi yli 8 000 tavallisimmalle kalalajille. Menticirrhus undulatus on suomeksi käännettynä Hietarummuttaja.
Lauri Pohjanpäästä löytyy artikkeli Kansallisbiografiasta, mutta se on valitettavasti maksumuurin takana, https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4977. Sitä pääsee lukemaan esim. kirjastoissa. Muilla kielillä, ruotsiksi ja englanniksi löytyy tietoa avoimesti verkossa, biografiskt lexicon, https://www.blf.fi/artikel.php?ref=sok&id=4977 ja Authors Calendar, http://authorscalendar.info/lpohjanp.htm. Niistä käy ilmi, että Pohjanpää on syntynyt Helsingissä 1889, josta perhe on muuttanut Tampereelle 1898. Hänet vihittiin 1920 opettaja Arla Augusta Rossanderin kanssa. He asuivat Helsingissä. Lapsia oli kolme.
Kirjasammossa on Lauri Pohjanpäästä perustietoja ja teostieoa, https://www.kirjasampo....
Signeeraus voisi ehkä viitata taiteilija Veijo Hukkaan, mutta taiteilijan/maalauksen tunnistamista ei pelkkien kuvien, eikä kirjaston käytettävissä olevien lähteiden perusteella ole mahdollista tehdä. Kehotan kysymään alan asiantuntijoilta esim. antiikki- ja taideliikkeistä, tunnistavatko he taiteilijan ja minkä arvoinen maalaus voisi olla.
Ilmeisesti nimellä ei ole syvempää merkitystä. Sanaleikki syntyi Kaurismäen ja Antti Lindqvistin keskustelussa, ja nimi innosti tekemään elokuvan. Kaurismäki väitti aikoinaan pyrkivänsä elokuvassa järjettömyyden kohottamiseen taiteeksi. Luultavasti nimi on osa elokuvan laskelmoitua järjettömyyttä.Lähteet:https://seura.fi/tv/calamari-union-komedia-sai-alkunsa-ja-nimensa-sanaleikittelysta/https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_100394
Vasemmanpuoleinen lippu näyttäisi olevan Reisjärven suojeluskunnan lippu. Suojeluskuntalipuista enemmän Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa.
Oikealla oleva lippu on Vapaussodan Rintamamiesten Liiton lippu.
Sarjan tunnusmusiikin "Pelin säännöt" (säv./san. Kalle Pakalén, Antti Seppänen) esittää EIEI.
Sarjan lopputeksteissä on on vielä mainittu: Musiikit Epidemic Sound
Etsin netistä hakusanoilla floating wind platform radar ja löysin sivuston nimeltä Stories of Purpose. Sivustolla 8.5.2024 päivätyssä uutisessa kerrotaan, kuinka Haagin kelluva tutka estää lintuja ja lepakoita törmäämästä merellä sijaitseviin tuulipuistoihin. Tarkoititko tällaista? Linkki: https://storiesofpurpose.thehague.com/impact/floating-radar-robin-radar-systems-create-eco-friendlier-wind-farm-birds-and-bats.Antamassasi linkissä on alle viikon vanha uutinen nopeasti siirrettävästä kelluvasta alustasta, jota mainostetaan uutena innovaationa. Voisin ajatella, että kyseessä on niin uusi asia, että sitä ei vielä ole sellaisenaan missään käytössä.
Marx-veljeksistä löytyy suomeksi kirjoitettuna teokset:
Marx, Harpo: Harpo puhuu! ja Marx, Groucho: Groucho ja minä - omaelämäkerta. Lisäksi kannattaa vilkaista yleisteoksia elokuvan historiasta, esim. Bagh: Elokuvan historia.
Osa alkuaineista on metalleja, ja osa niistä on (luonnollisesti) radioaktiivisia. "Maankamarassa on radioaktiivisia aineita, jotka ovat olleet olemassa jo maapallon syntyessä."1 Toisin sanoen, nämä eivät ole muuttuneet radioaktiivisiksi, vaan nämä ovat aina olleet radioaktiivisia.
Radioaktiivista hajoamista taas tapahtuu niissä aineissa, joiden atomiydin on epävakaa. Osa atomiytimistä on luonnostaan epävakaita, joten hajoamista tapahtuu luonnollisena prosessina.
Lainaukset ja lähteet:
1 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/124926/stuk-opastaa-luonnon_radioaktiivisia_aineita_sisaltavat_materiaalit.pdf?sequence=1
https://sciencenotes.org/what-are-the-radioactive-elements/
https://www.thoughtco....
