Helsingin kaupunginkirjastossa ei ole ympäristöjärjestelmää tai –ohjelmaa. Kirjastossa seurataan vuosittain aineiston uudelleen käyttöä, energian käyttöä, ympäristötietouden jakamista, hankintoja, liikennettä ja jätehuoltoa. Osioille asetetaan etukäteen tavoitteet ja niiden toteutumista seurataan.
Helsingin kaupunginkirjasto raportoi vuosittain kaupungin ympäristökeskukselle ympäristöön liittyvistä tavoitteista ja niiden toteutumisesta. Vuoden 2004 tiedot löytyvät Helsingin kaupungin ympäristöraportin http://www.hel2.fi/ymk/raportti04/ hallintokuntakohtaisesta liitteestä http://www.hel2.fi/ymk/raportti04/hallintokuntaliite04/linkkisivu04.html .
Viisiosainen italialainen televisiosarja Mafian merkit (Alle origini della mafia) oli ohjelmistossa vuonna 1977. Mafian historiaa aina 1500-luvulta lähtien esitelleen sarjan ensimmäinen osa nähtiin 8.10.1977 TV1-kanavalla klo 23.15.
Helsingin Sanomat 8.10.1977
https://www.imdb.com/title/tt0071122/?ref_=ttrel_rel_tt
Pyretriini on dalmatianpietaryrtistä (tunnetaan myös dalmatiapäivänkakkarana) peräisin oleva ainesosa, josta valmistetaan jauhetta tuhohyönteisten torjuntaan. Se on ainoa luomuviljelyssä hyväksytty tehoaine.
Pyrethrum laskettiin ennen omaksi suvukseen asterikasvien heimon taksonomisessa järjestelmässä, mutta nykyisin siihen kuuluneet kasvit luokitellaan pietaryrtteihin (Tanacetum) ja krysanteemeihin (Chrysanthemum).
Dalmatianpietaryrtti (dalmatianpäivänkakkara), Tanacetum cinerariifolium, gråkrage, dalmatinerkrage (puutarha.net)
dalmatianpietaryrtti - Tanacetum cinerariifolium | Esiintyminen | Suomen Lajitietokeskus
Pyretriini ja pyretroidit - torjunnassa käytetyt tehoaineet - Hyönteismaailma (hyonteismaailma.fi)
Tehoaineet...
Huomenlahja palautuu germaaniseen oikeuteen, ja sen peritarkoituksena oli luultavasti joko korvata vaimon pesään tuomia myötäjäisiä tai – ehkä vielä uskottavammin – taata vaimolle turva sen mahdollisuuden varalta, että hän jäisi lapsettomana leskeksi. Keskiaikaisen maanlain määräysten mukaan miehen oli säätyyn katsottama annettava lahja vaimolleen, minkä voi katsoa jonkinlaiseksi yhteiskunnan vaalimaksi sosiaaliturvan luonteiseksi toimeksi. Huomenlahjan arvo on ollut sidoksissa aviomiehen säätyyn ja varallisuuteen, samoin aikakauteen ja lainsäädäntöön. Kansan keskuudessa lahjat olivat pääasiallisesti eläimiä, vaatetta tai rahaa. Vuoden 1734 laissa rajoitettiin huomenlahjan rahallista arvoa ja kiinteän omaisuuden lahjoittaminen...
Sanaa ilva ei löydy Nykysuomen sanakirjasta (eri painoksia). Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet -kirjasta (1992) ei löydy sukunimeä Ilva, mutta sukunimi Ilvonen on esiintynyt Pohjois-Karjalassa jo 1600-luvulta ja myöhemmin myös Savossa. Alpo Räisäsen kirjassa Nimet mieltä kiehtovat (2003) sivulla 32 kirjoitetaan: ”… suomen murteiden sanapesye ilvata ’ivata, irviä’ (tietoja Satakunnan länsiosista), ilvakoida ’irvailla’ (Etelä-Pohjanmaa) …”Tuomas Salsteen ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta (https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/) löytyy tietoa sukunimestä Ilva: https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/ilva.html .
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Tammen Suuret maailmanmenestykset -sarjassa vuonna 1969 julkaistu Patricia Selenin Hyvästi Venetsia, hyvästi Franca. Siinä kauniin ja raisun Francan monivaiheiset Venetsian-seikkailut vievät hänet taidemaailmaankin ja kohtaamisiin Tizianin ja Tintoretton kanssa.
Kyseistä runoa on ainakin käsitelty teoksessa Hääkirja : kirjoituksia rakkaudesta, romantiikasta ja sukupuolesta. Voisi olettaa, että runo on siinä yhteydessä myös suomennettu.Teoksen voi varata täältä Hääkirja : kirjoituksia rakkaudesta, romantiikasta ja sukupuolesta | Helmet-kirjastot | helmet.fi
Ensimmäinen tiedustelemasi loru, "Sikin sokin sukkaset...", on kansanruno, ja se löytyy mm. teoksesta "Västäräkki vääräsääri ja yli 600 muuta suomalaista lastenlorua, kansanrunoa ja hokemaa" (Karisto 2004).
Toisen lorun "Kintaan kitaan kädet käy.." alkuperää en onnistunut selvittämään, mutta todennäköisesti kyseessä on myös kansanruno.
Tässä muutama linkki käyttökelpoisiin suomalaisen runouden tietokantoihin:
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/haku.html
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Suomalaisten sairastamisesta kertoo Suomen tilastollinen vuosikirja 2013, Statistisk års-bok för Finland 2013, Statistical yearbook of Finland 2013 (Tilastokeskus, 2013). Luvussa nro 551 ”Yleis- ja keskussairaaloista poistuneet potilaat tautipääryhmittäin 2009-2012” suurimmat hoitopäiväluvut ovat 1000 asukasta kohti vuonna 2012 olleet:
Verenkiertoelinten sairaudet Diseases of the circulatory system 1 955 463
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Mental disorders 1 357 813
Hermoston sairaudet Diseases of the nervous system 957 739
Vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset
Injury andpoisoning 957 594
Kasvaimet Neoplasms 767 943
Hengityselinten sairaudet Diseases on the respiratory system 758...
Nykyinen Päivölänkuja (Päivölägränden) Tapanilan kaupunginosassa Helsingissä oli vuoteen 1946 saakka nimeltään Oravatie (Ekorrvägen).
Nimi muutettiin vuoden 1946 tapahtuneen alueliitoksen yhteydessä, jolloin uusien esikaupunkialueiden ja kantakaupungin katujennimistöä sopeutettiin käyttökelpoiseksi kokonaisuudeksi ja laadittiin nimiä asemakaavoitettavien alueiden uusille kaduille.
https://www.hel.fi/static/tieke/digitoidut_asiakirjat/helsingin_kadunnimien_historia/pdf/Helsingin_kadunnimet_1.pdf
Voisiko laulu olla valssi nimeltä Elämän aalloilla? Sen kertosäkeessä lauletaan "Annoin sydämen / annoin nuoruuden" ... sekä "Annoin suudelman / tunsin, rakastan".
Laulun levytti Reijo Taipale v. 1995 albumilleen Natalie. Sen sävelsi ja sanoitti Reijo Lumisalmi.
Kyseessä on varsin uusi kappale. Spotifyn tekijätiedoissa oli tekijöiksi merkitty Leena Siirtola ja Pekka Vierimaa.
Valitettavasti heitä ei ollut eritelty. Eli tiedoista ei selvinnyt kumpi on säveltäjä ja kumpi sanoittaja. Vai onko kaikki tehty yhteistyössä.
Yleensä ensin mainitaan säveltäjä ja sitten sanoittaja, mutta tässäkin on poikkeuksia.
Kyseessä on varmaankin Richard Adamsin romaani ”Shardik : Beklan herra” (WSOY, 1980). En ole sitä itse lukenut, mutta Kirjasammossa osoitteessa https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_11184 oleva takakansiteksti kuulostaisi siltä, ja kirja alkaa metsäpalon kuvauksella.
Hei, kansanedustajan valtakirjan tarkastaminen perustuu eduskunnan työjärjestykseen. Sen toisen pykälän mukaan "Ennen vaalikauden ensimmäistä täysistuntoa eduskunnan pääsihteeri tarkastaa edustajien valtakirjat."
Presidentin virkaanastuminen puolestaan perustuu niin perustuslakiin kuin lakiin tasavallan presidentin vaalista. Perustuslain mukaan "ryhtyessään toimeensa tasavallan presidentti antaa eduskunnan edessä juhlallisen vakuutuksen." Vakuutuksen antamisen jälkeen presidentti astuu virkaan.
Presidentinvaalien tuloksen ilmoittaminen sen sijaan perustuu lakiin tasavallan presidentin vaaleista. Tämän lain mukaan "valtioneuvosto toteaa, kumpi ehdokkaista on saanut toisessa vaalissa enemmän ääniä ja sen nojalla...
Aspergerinen -sanaa ei löydy painetuista sivistyssanakirjoista. Todennäköisesti tarkoitetaan Aspergerin oireyhtymää, se on synnynnäinen neurologinen kehityshäiriö, johon liittyy mm. aistitoiminnan poikkeavuutta, ei älyllisiä häiriöitä. Tästä autismin sukuisesta syndroomasta on kirjoitettu useita kirjoja (mm. Liisa Laukkarisen Yhden asian mies), tietoa löytyy myös esim. Autismi- ja Aspergerliiton Internet-sivuilta, http://www.autismiliitto.fi .
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sana kato tarkoittaa joko sadon tuhoutumista epäedullisten (sää)olojen takia tai nopeaa vähenemistä, katoamista tai tuhoutumista:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Varsinaisia vastakohtia sanan merkityksille ei suomen kielessä liene. Sadon tuhoutumisen vastakohta voisi olla runsassatoisuus, ja vähenemisen, katoamisen ja tuhoutumisen vastakohtina vaikka runsaus tai ilmestyminen.
Yksinomaan tähän aiheeseen paneutuvia kirjoja voi olla vaikea löytää, mutta esimerkiksi seuraavista PIKI-kirjastoista saatavilla olevista teoksista voisi olla apua asian selvittämisessä:Leif Björkman, Suomen tie sotaan 1940–41 Wolf H. Halsti, Suomen puolustaminen : Suomen puolustuskysymyksen ja puolustusmahdollisuuksien pääpiirteet : mitä jokaisen kansalaisen tulisi tietää näistä asioista Mauno Jokipii, Jatkosodan synty : tutkimuksia Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä 1940–41 Jenni Kirves & Sari Näre, Suur-Suomen unelma ja unohdus Ohto Manninen, Suur-Suomen ääriviivat Toivo Nygård, Suomalainen äärioikeisto maailmansotien välillä : ideologiset juuret, järjestöllinen perusta ja toimintamuodot ...
Ellinooran kappale ”Carrie” ei mielestäni ole ollenkaan ”pornolaulu”. ”Carrien” ovat säveltäneet Ellinoora Leikas ja Samuli Sirviö ja sen on sanoittanut Ellinoora Leikas. Iltalehden verkkoartikkelissa Ellinoora kertoo laulustaan. Laulun nimi ”Carrie” viittaa Sinkkuelämää-tv-sarjan päähenkilöön Carrie Bradshaw’hon:
”- Carrie on laulussa ruumiillistuma sille yksinololle. Kun on kyllästynyt etsimään rakkautta ja toisaalta se on ainoa asia, mitä toivoo.”
Sinkkuelämää-sarjassa naiset puhuivat suoraan ja estoitta rakkauselämästään.
Pornolauluiksi tai isojen (tai pahojen) poikien lauluiksi sanotaan lauluja, joiden sanoitukset ovat rivoja tai joissa on ronskia huumoria. Esimerkiksi Juha Vainio on kirjoittanut tällaisia sanoituksia 1970-luvun...
Runo löytyy täältä:
Urho Somerkivi: Lasten oma aapinen vuodelta 1958. Vuoden 1967 uudistetussa painoksessa runoa ei enää ole. Runo löytyy kokonaisuudessaan Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=kultakeng%C3%A4t&lang=FI…
